Martti Kujansuu

Malmin vanhat kiitoradat

28 viestiä aiheessa

Mistä mahtaisi löytyä piirrosta tai muuta sellaista mistä saisi selville Malmin kiitoratojen paikat ja suunnat sota-aikana? Nykyiset 800 m radat olivat jo käytössä, mutta en nyt muista oliko muita?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jossain ketjussahan aikaisemmin oli piirros, enkä nyt muista kenen lähettämänä, mutta ne vanhat kiitotiet - tai tarkemmin sanoen niiden jäänteet - näkyvät ihan hyvin myös www.pelastamalmi.org nettisivujen google-satelliittikartasta.

 

Siis aikoinaan oli vielä 2 ristikkäistä kiitotietä lisää, jotka menivät melkoisen tarkkaan 45 asteen kulmassa nykyisiin nähden.

 

Sitä, koska ne oli rakennettu, en taaskaan muista. Pätkii vanhalla  :-\

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos on Malmille asiaa, niin kannattaa kiivetä Pyören toiseen kerrokseen. Siellä on  seinällä mielenkiintoinen ilmakuvakokoelma Malmista vuosikymmenten saatossa.  Oli ainakin jokin aika sitten.  Kuvista käy hyvin esille kiitoratojen muodonmuutokset. Samaiset kuvat olivat pari vuotta sitten näytteillä ala-aulassa.

 

Tarkkasilmäinen vierailija voi löytää kuvista jänniä yksityiskohtia. Yhdessä kuvassa on mm. näkyvissä kraateri, joka muistini mukaan syntyi valvontakomission aikana. Neuvostopommari taisi kukistua  27:n päädystä muutama sata metriä luoteeseen. Tätä tietoa en mene vannomaan.

 

Tiettäkö  kukaan tapahtuman yksityiskohtia? Mahtaako maisemassa ("Sunnuntaipalstojen" omakotitalojen keskellä) olla mitään merkkejä tapahtuneesta?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos on Malmille asiaa, niin kannattaa kiivetä Pyören toiseen kerrokseen. Siellä on  seinällä mielenkiintoinen ilmakuvakokoelma Malmista vuosikymmenten saatossa.  Oli ainakin jokin aika sitten.  Kuvista käy hyvin esille kiitoratojen muodonmuutokset. Samaiset kuvat olivat pari vuotta sitten näytteillä ala-aulassa.

 

Tarkkasilmäinen vierailija voi löytää kuvista jänniä yksityiskohtia. Yhdessä kuvassa on mm. näkyvissä kraateri, joka muistini mukaan syntyi valvontakomission aikana. Neuvostopommari taisi kukistua  27:n päädystä muutama sata metriä luoteeseen. Tätä tietoa en mene vannomaan.

 

Tiettäkö  kukaan tapahtuman yksityiskohtia? Mahtaako maisemassa ("Sunnuntaipalstojen" omakotitalojen keskellä) olla mitään merkkejä tapahtuneesta?

 

Eikö se ole 3. kerros? Eli se johon pääsee seuraamalla C-opastusta?  ::)

 

Kyllä se kraateri syntyi jo aikaisemmin. Ja ilmenee sen kuvan vuosiluvustakin 1942 (muistaakseni). Jokaisessa kuvassaha on vuosiluku merkittynä. Kaikki ovat oman vuosikymmenensä alkupäästä. Kaikkiaan 7 kuvaa.

Joku minulle tuosta tapauksesta kertoikin. Kone oli joko saksalainen tai suomalainen. Ja oli lähdössä pommittamaan sukellusveneitä. Eli syvyyspommilastissa.

Miehistö kerkisi kuulemma epäonnistuneen nousuyrityksen jälkeen karkuun ennenkuin pommilasti räjähti.

 

Siinä vanhimmassa näkyy myös joku 4-moottorinen kone tekemässä nousua tai laskua kiitotielle/kiitotieltä 14/32 (jos oikein muistan)

Ja kahdessa vanhimmassa kuvassa on mielenkiintoinen yksityiskohta: sana "HELSINKI" keskellä kenttää.

 

Tietääkö kukaan milloin tuo informatiivinen teksti todettiin tarpeettomaksi? Ja mistä materiaalista se oli muodostettu. Oliko se vain kalkkijauhetta niinkuin pesäpallo- tai jalkapallokentän reunaviivat urheilukentillä vai jotain pysyvämmin paikallaan pysyvää materiaalia?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jossain ketjussahan aikaisemmin oli piirros, enkä nyt muista kenen lähettämänä, mutta ne vanhat kiitotiet - tai tarkemmin sanoen niiden jäänteet - näkyvät ihan hyvin myös www.pelastamalmi.org nettisivujen google-satelliittikartasta.

 

Siis aikoinaan oli vielä 2 ristikkäistä kiitotietä lisää, jotka menivät melkoisen tarkkaan 45 asteen kulmassa nykyisiin nähden.

 

Sitä, koska ne oli rakennettu, en taaskaan muista. Pätkii vanhalla  :-\

 

Minulla on jatkosodan aikainen Malmin kiitotietilanne piirustuksena, se on ollut täällä foorumilla ennenkin. Lisäksi löytyy Malmin vanha laskeutumismiskartta 1940-luvun lopulta, jossa on nuo vanhat radat ja niiden numerotkin merkittyinä. Laitan tänne senkin uudelleen, kun ehdin...

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No niin, tässä lupaamani kartat ja vähän juttua kiitoteitä koskien. Tämä on ollut aiemminkin täällä:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,35946.msg366046.html#msg366046

 

Mersu-pilotti Antti Tani kuvaa muistelmissaan Malmin kentän betoniratoja. Tani on kuvannut aikaa Malmilla kesällä v.1943, jolloin HLeLv34:n kolmoslentue oli päivystysvuorossa. “Pikku-Jätti” oli vääpeli Urho Lehtovaara ja “Naru” Nuorala oli ylik.Aaro Nuorala. Mersut olivat Bf 109 G-2 tyyppiä.

 

“Malmin lentokentän kiitorata oli valettu erillisistä betonilaatoista. Ne olivat vuodenaikojen vaihdellessa liikkuneet toisiinsa nähden, joten saumakohdat eivät olleet erityisen ystävällisiä varsinkaan Mersun tapaisen koneen laskutelineelle, joka ei sietänyt suuria sivuttaisvoimia. Kone oli vaikeasti hallittavissa varsinkin laskurullauksen loppuvaiheessa, jolloin sivuperäsimen teho ei enää rittänyt suunnan pitämisessä. Varvasjarruilla oli pidettävä tarkasti suunta kurissa, mutta tilanne ei olisi tällöin kaivannut ylimääräisiä haittatekijöitä, kuten epätasaisia betonisaumoja. Kesän mittaan Malmilla oleville kolmoslentueen koneille sattuikin kaksi laskuvauriota. Ensin juhannuksen aikoihin laskeutui Pikku-Jätti MT-221:llä kiitotien ulkopuolelle vasemman telineen pettäessä alta. Naru Nuoralalta petti teline alta, kun MT-218 kiersi laskussa oikealle, ja lisäksi koneen runko vääntyi.”(Jukka Piipponen, Jatkosodan ässä)

 

Vääpeli Mauno “Manu” Fräntilä muistelee Malmia seuraavasti:

 

“Muistan vuoden 1943 syksyllä, kun saksalaisia Mersuja laski Malmille. Silloin meni yhden viikon aikana laskussa 11 konetta mäsäksi. Koneet laskivat pohjoisesta hiekkaosalle. Mutta kun kone tuli kestopäällystykselle, se tavallisesti kaartoi ja teline alta.” (Hannu Valtonen: Messerchmitt 109 ja Saksan sotatalous. Kirjassa on myös pari kuvaa myöhemmistä sakemannien Mersu-kaputeista Malmilla huhtikuussa 1944.)

 

Huomioitavaa on, että alunperin Malmilla 1930-luvun lopulla kiitoteitä oli 4 kpl , kaikki 800 m  x 120 m pitkiä, ja joiden keskiosa 70 metrin leveydeltä oli soraa. Se  päällystettiin myöhemmin betonisella kestopäällysteellä 60 metriä leveäksi.  Kiitoteiden reunat 25 metrin leveydeltä jäivät soralla vahvistetuksi nurmeksi.Kiitoteiden ja lentokonesuojan edustan pinta käsiteltiin alkuaikoina pölyä sitovalla Gokef-tietervalla, joka varhaisissa ilmakuvissa näyttää tummalta ja saattaa antaa vaikutelman asfalttipäällysteestä. Betonipäällystettä oli vain lentokonesuojan edusta ja lähin ympäristö.

Malmin pohjois-eteläsuuntaista 800 metriä pitkää betonista kiitorataa oli myöhemmin pidennetty pohjoiseen päin sorapintaisena 600 metriä, eli nyt oli rataa 1400 metriä käytössä. Soralle laskeutuminen ja rullaaminen vauhdilla kestopäällysteelle aiheutti ongelmia ainakin Messerchmitteille, kuten Fräntilä kertoo.

 

Muistan lukeneeni, että saksalaiset pidensivät kiitotietä 18-39 välittömästi, kun ottivat Malmin käyttöön jatkosodan alussa.

 

Malmi Jatkosodan lopulla. (Karjalan Lennoston historia)

helsinki_malmi.jpg.91a9c05d3711ceaff78252d0626d594f.jpg

 

Malmi vuonna 1949. "Ohjeita ja määräyksiä lentäjille ja lentokoneenomistajille",  Kulkulaitosten ja Yleisten Töiden Ministeriö. Ilmailutoimisto. 15.4.1950.

>malmi_40_luvun_lopulla.jpg.0b2619f80f30f1e69a3e12aa48bdfb20.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä on taas hyvä tilaisuus kysyä tuosta valaistusta Tuuli-T:stä. Milloin se korvattiin tavallisella tuulipussilla.

MLY:n syyskokouksessa eräs vanha malmilainen tuli kokouksen jälkeen puhumaan minulle, ettei se kukkula, missä nykyisin on voimisteluvälineet ja picnic-eväiden nauttimiseen sopiva pöytä, sekä hyvä näköala laskuvarjohyppääjien laskeutumisalueelle, ole nimeltään "Tuulipussikukkula", vaan Tuuli-T:n mäki.

Oheisena sivu 67 Lönnrothin kirjasta, josta ilmenee Tuuli-T:n ulkonäkö, mutta onko tuo Malmilta vai mistä lie. Ei näytä ainakaan olevan kukkulalla.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ilmeisesti Tuuli-T myöhemmin korvattiin tuulipussilla, koska ko. kukkulalta löytyy edelleen "lipputangon jalusta". Mutta Tuuli-T:n perustuksia en ole sieltä löytänyt.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Lainaus Esan liitteestä

>ilmakuvissa näyttää tummalta ja saattaa antaa vaikutelman asfalttipäällysteestä. Betonipäällystettä oli vain lentokonesuojan edusta ja lähin ympäristö.<

 

Korjauksena tuohon.

Lentokonesuojan edusta oli nupukiveä. Ainaski vuonna vielä 50-luvulla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä pari sivua Arvo Lönnrothin kirjasta "Helsingin Lentoasema" 1938.

(toivottavsti kukaan ei pahoita enää mieltään tämän kopioinnin takia   :- )

 

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lainaus Esan liitteestä

>ilmakuvissa näyttää tummalta ja saattaa antaa vaikutelman asfalttipäällysteestä. Betonipäällystettä oli vain lentokonesuojan edusta ja lähin ympäristö.<

 

Korjauksena tuohon.

Lentokonesuojan edusta oli nupukiveä. Ainaski vuonna vielä 50-luvulla.

 

Mielenkiintoinen tuo nupukivi asia. Tuo kirjoitukseni, jossa mainitsen betonipäällysteestä lentokonehallin edustalla, on lainattu Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä olleesta Malmin historiaa käsittelevästä artikkelista, taisi olla lehdessä silloin kun Malmi täytti 65 vuotta. Nupukivistä ei puhuta mitään.

 

Onko nuo nupukivet sitten olleet ihan alusta (-30-luvun lopusta) asti, vai asennettiinko ne myöhemmin? Entäs päällystettiinkö tuo edusta uudelleen betonipäällysteellä ja kivet jäi alle, vai miten on? Löytyykö valokuvia, joissa nämä kivet näkyvät?

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mielenkiintoinen tuo nupukivi asia. Tuo kirjoitukseni, jossa mainitsen betonipäällysteestä lentokonehallin edustalla, on lainattu Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä olleesta Malmin historiaa käsittelevästä artikkelista, taisi olla lehdessä silloin kun Malmi täytti 60 vuotta. Nupukivistä ei puhuta mitään.

 

Onko nuo nupukivet sitten olleet ihan alusta (-30-luvun lopusta) asti, vai asennettiinko ne myöhemmin? Entäs päällystettiinkö tuo edusta uudelleen betonipäällysteellä ja kivet jäi alle, vai miten on?

 

Jukka

 

Mitenkään epäilemättä Jaskan antamia tietoja tai Jaskan muistia, niin kyllä siellä kentän pinnassa oli jonkun verran betonilaattaakin jo ennen 2. maailmansotaa. "Helsinki-Malmi International"- valokuvanäyttelyssäkin on kuvaa asemarakennuksen edustan betonoinnista. Kuvat ovat vielä Malmin Pyöreän seinillä.  :)

 

Sitä Gokef-tietervallakin käsiteltyä aluetta oli aika paljon lentokonehallin edessä, kuten näkyy tästä kuvasta (21.4.1938)

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Toisten tutkimustuloksia aliarvioimatta ajattelin vain oikaista tuon kohdan.

 

Kun aikoinani luin ilmailuartikkeleita, hymähdin muutamien asiattomuuksien kohdalla, koska jokainen alan mies tajusi niiden virheet, ei niihin silloin puututtu.

 

Nyt kun noilla jutuilla on jo historiallinen leima niin, niiden sanomaa pidetään kaikin osin faktana, koska nykyihmiset eivät tiedä, tai eivät ole itse olleet paikalla tai muista syistä ,asioiden oikeata laitaa.

 

Onpa tuon hallin lattiamateriaalistakin ja rakennustavasta kiva muistihavaintoni.

Pannaan se kehiin heti, kun olen kuvin todistanut "nupukivi-näköharhani"  ;D

 

Harakka ja Praga Baby odottamassa halliin pääsyä. Allaan heillä on nupukivipiha. Tuollaisia kuvia löytyy, kunhan skanneri toimii.

 

Pikavisa . Millä ja miten oli Malmin hallin lattia aikoinaan tehty??

 

 

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Katsotaanpa tätä "armeijan" 1940-luvun piirustusta hieman isompana.

 

Siinä on hallin edustalle merkitty lähellä ovia ohut soiro merkinnällä "betonia". Sen jälkeen "soraa" kauempana aina kiitotiehen asti. Tämä on kuitenkin aika "karkea" piirustus, ja nupukivet eivät ole merkitty. Odotellaan Jaskan kuvia! :)

 

EDIT: Kun tuota karttaa katsoo tarkemmin, siinä on piirretty "isoja valkoisia palloja" hallin edustalle, ja joita näkyy myös tornin edustalla? Nupukiviäkö...vai  jotain muuta, merkkivaloja katolla???

 

Jaskan kysymykseen: "Pikavisa . Millä ja miten oli Malmin hallin lattia aikoinaan tehty??" No ainakin siihen on juntattu lukematon määrä puupaaluja perustuksien alle! ;D

 

 

[ attachment removed ]

 

Jukka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En saa scanneria vielä pelittämään.

Oheisisissa videoissa on hieman osviittaa.

Laskuvarjokerhon toimintaa -60 luvulta Malmilla.

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=21&t=&a=2363

 

kohdalla 10,45 näkyy paljaissa laikuissa noita nupukiviä. Kuva otettu hallin edustalta, hieman kauempaa.

kohdalla 13,35 näkyy nupukivialue tummempana . Kuva otettu sisääntuloportin kohdalta, hallin edusta hieman täustalla

 

Lisään tähän Matti Jämsän hyppyvideon, vuodelta 1953 ,

 

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=30&t=282&a=2121

 

Betonilaatat hallin edustalla kauempana ( 0,05 kohdalla)

Teräspalkkivahvistus 0,19 kohdalla.

 

Noista ei ole mainintaa "historian" artikkeleissa :o

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pikavisa . Millä ja miten oli Malmin hallin lattia aikoinaan tehty??

 

Oikeastaan visailussa on epäreilua luntata, mutta kun hallussani sattuu olemaan Lönnrothin kirja vuodelta 1938, niin skannasin sieltä yksityiskohtaista tietoa (sivulta 57, tiedoksi niille, joilla itsellä on tuo kirja)

---------------

Lentokonesuojan lattia on raudoitetusta betonista tehty maavaraislattia. Lattialaatat, joiden vahvuus on 10 sm, on valmistettu tärymenetelmää käyttäen. Lattiapinta on saumojen avulla jaettu pitkulaisiin 6-kulmioihin siten, että jokaisessa nurkassa yhtyy vain 3 saumaa, jotka muodostavat 120 asteen kulman keskenään. Lattiabetonin sementtimäärä on 300 kg/m3, vesisementtisuhde W max = 0.45 ja kiviaineksen suurin raekoko d max = 30 à 35 mm.

 

Lentokonesuojaan liittyvien työ- ja varastohuoneiden lattiat ovat yleensä päällystetyt 2 sm vahvuisella granoliittikerroksella. Moottorikorjaamon kokoonpano- ja koneistusosastoilla on käytetty pystypuulattiaa, joka on tehty 10 sm korkuisista, kuuma-asfaltilla alusbetoniin ja toisiinsa kiinnitetyistä mäntypölkyistä. Varaston lattia on päällystetty panssarimassalla, peseytymis- ja pumppuhuoneiden lattiat laatoilla sekä konttoreiden, ruokailu- ja pukuhuoneiden lattiat kumimarmorilla.

 

Lentokonesuojan ulkoseinät ovat suurimmaksi osaksi ikkunapintaa. Paitsi molemmissa päätyseinissä olevaa 6.5 m korkuista ikkunapintaa, on myös työpajaosan yläpuolelle kohoavassa takaseinässä koko hallin pituinen 4 m korkuinen ikkunapinta sekä etuseinässä oviaukon yläpuolella samoin koko hallin pituudelta 2 m korkuinen ikkunapinta. Lisäksi on ovissa pienempiä ikkunoita, jotka päästävät valoa siihen osaan hallia, jossa muuten valaistus jäisi heikommaksi. Ikkunoitten yhteinen pinta-ala tekee noin 27 % hallin lattiapinnasta. Ikkunat ovat yksinkertaisia ja niiden kehykset ovat puusta.

 

Lentokonesuojan ovet ovat miesvoimalla siirrettäviä työntöovia, jotka kulkevat neljää lattiapintaan upotettua kiskoa pitkin. Ovijärjestelmä käsittää 16 ovilevvä, joista jokainen vielä voidaan tarvittaessa jakaa kahteen puoliskoon avaamalla niitä yhdistävä lukkolaite. Ovet on rakennettu puusta, jäykistetty vetotangoilla ja teräsvahvikkeilla sekä peitetty molemmin puolin 0.6 mm galvanoidulla pellillä. Painon pienentämiseksi oviparrut on tehty keskeltä ohuemmiksi valmistamalla ne piirusta ja kahdesta lankusta, jotka puuruuveilla ja vedenkestävällä liimalla on kiinnitetty piirun molemmin puolin. Ovilevyjen jäykistämistä ja lämmöneristystä varten on puristuspuolelle kiinnitetty 1/2 tuuman vedenkestävä faneeri, johon bitumilla on liimattu varsinaisena lämmöneristyskerroksena 1 tuuman insuliittilevy. Ovien. akseliteräksestä valmistetuissa pyörissä ja ohjausrullissa on S.K.F.-kuulalaakerit. Ovijärjestelmä voidaan lukita sisä- ja ulkopuolelta.

 

Lentoaseman lämmityskeskukseen on toistaiseksi hankittu kolme 50 m2 :n ja yksi 16 m2:n tulipinnalla varustettua kattilaa, joista viimeksimainittua käytetään pääasiassa lämminvesivalmistukseen. Rakennusten keskuslämmitys toimii lämpöisellä vedellä pumppukiertoa käyttäen. Lämminvesivalmistuksessa on. kattilan ja säiliön välillä luonnollinen kierto, mutta lämminvesijohdot, joissa on sama paine kuin kylmävesijohdoissa, toimivat pumppukierrolla. Kattilahuoneen vieressä sijaitsevaan pumppuhuoneeseen on sijoitettu kolme pumppua moottoreineen sekä kojetaulu mittareineen. Näistä kuuluu keskuslämmitysjärjestelmään 2 pumppua, mutta ainoastaan toista käytetään, toisen muodostaessa 100 °%:n reservin, ja kolmannella pumpulla lämmin käyttövesi painetaan johtoverkostoon. Paisunta-astia on asennettu lentokonesuojaan kattotuolien väliin.

 

Kun lentoasemalla ei saa olla liikennettä haittaavia lentoesteitä, on savupiipun korkeus ollut pakko rajoittaa 16 metriksi.

----------------------------

En malttanut lopettaa skannaamista ennen tuota savupiippumainintaa.

 

Ihan vertailun vuoksi, miten korkeita rakennuksia Ilmailulaitos nykyään hyväksyy ja itsekin rakentaa Helsinki-Vantaalle  ;)

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onpa upea selvitys Erkiltä.

 

- noissa keskusrakennuksen lämpöpattereissa kulki HÖYRY vielä viime aikoihin asti.

 

- Rauskin luokkahuoneessa oli satoja koottavia roikkumassa luokan katosta. Eräänä päivänä siellä oli TYMÄ. Patterin putki oli revennyt ja pienoislentsikoilla oli tiukka paikka, koska näkyvyys oli pudonnut alle metriin.

Nuo koneet olivat kaikki Kai R Lehtosen tekemiä.

 

Onpa tuo piippu tullut minimissä 36:lla eteen. :-[

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

kohdalla 10,45 näkyy paljaissa laikuissa noita nupukiviä. Kuva otettu hallin edustalta, hieman kauempaa.

kohdalla 13,35 näkyy nupukivialue tummempana . Kuva otettu sisääntuloportin kohdalta, hallin edusta hieman täustalla

Noista ei ole mainintaa "historian" artikkeleissa :o

 

Aivan selvästi siellä nupukiviä näkyy filminpätkillä, kiitoksia Jaska vinkeistä ja tiedoistasi!  :) En ole minäkään löytänyt mainintaa artikkeleissa...ainakaan vielä. Pitäisi penkoa varmaan lisää, ehkä löytyy tietoa, ehkä ei. Tuossa Erkin julkaisemassa hienossa ja tarkassa jutussakaan ei puhuta niistä mitään, muuten aivan mainio selostus hallista!

 

Jukka

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuossa Erkin julkaisemassa hienossa ja tarkassa jutussakaan ei puhuta niistä mitään, muuten aivan mainio selostus hallista!

 

Sehän ei todista vielä mitään. Minun kopioimani tekstit ovat Arvo Lönnrothin kirjasta joka julkaistiin kentän avajaisten kunniaksi 1938.

Sen jälkeen tapahtui yhtä sun toista ennen kuin Jaska pääsi Malmille lentämään.

 

Esim. tuo pääkiitotien pidennys tapahtui tai suunniteltiin jo ennen sotia, kun Helsingistä piti tulla olympiakaupunki ja Aero tilasi Focke-Wulff Condoreita, joille 800 m rata ei riittänyt.

 

Ja betonilaatoituskin tuli kiitoteiden 800m osalle varsin aikaisin niin kuin itsekin kirjoitit.

 

Voi myös olla, että Lönnroth kirjoitti enempi piirustusten ja suunnitelmien kuin todella tapahtuneen perusteella. Hänhän oli Tie- ja Vesirakennushallituksen pääjohtaja, eikä itse varmaankaan jokaisen yksityiskohdan valmistumista ehtinyt seuraamaan. Muita kirjoittajia olivat ins. Viljo Suvanto, ins. V.E.Kilpinen, yli-ins. Erkki Heino ja ins. L Salmensaari.

 

Suosittelen Jukka, että kaivat tuon kirjan jostain käsiisi, jos ja kun sinua Malmin kentän historia selvästikin kiinnostaa.  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näin se on Erkki.

Enhän ole lentänyt Malmilla kuin vasta hetken (50 vuotta tulee täyteen  2007 )

ja ajanut Malmille vuodesta 1951 fillarilla Töölöstä, 11,5 km suuntaansa.

 

Kaikkea on tullut nähdyksi  ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Enhän ole lentänyt Malmilla kuin vasta hetken (50 vuotta tulee täyteen  2007 )

 

 

Milloinka tämä merkkipäivä varsinaisesti koittaa? Eikös se olisi Jaska pienen juhlan aihe?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Milloinka tämä merkkipäivä varsinaisesti koittaa? Eikös se olisi Jaska pienen juhlan aihe?

 

Olis kyllä.

Mulla vaan ei ole ikinä ollut kunnia ottaa vastaan mitään tollasta.

Olen ollut aina väliinputoaja.

Kun mun jokin merkkipaalu on täyttynyt , on juhlittu jotain toista ISOMPAA sankaria, samaan aikaan.

 

No panic. Olen nauttinut terveydestäni ( 65 lasissa ja CPL/ med 1 luokka) ja  lentämisestä opettajana.

Raine sinä tiedät mihin suuntaan kiitän. ;)

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Suosittelen Jukka, että kaivat tuon kirjan jostain käsiisi, jos ja kun sinua Malmin kentän historia selvästikin kiinnostaa.  ;D

 

Jep, lentokenttien historia ja niihin liittyvät tapahtumat kiinnostavat kovasti. Samoin yleensä kaikki ilmailuhistoria, koneet, kaputit, erikoiset tapaukset ym. Ja parasta infoa  tulee laadukkaan kirjallisuuden ohella kuitenkin aikalaisten muistelmista ja haastatteluista, koska aina tulee esiin jotain sellaista, mitä ei ole julkaistu. Syitä voi olla moninaisia. Valitettavasti vaan vanhempien "tapausten" kohdalla alkaa olla vaikea löytää asianomaisia, aika tekee tehtävänsä. Sen olen huomannut viime aikoina penkoessani erästä Vaasassa sattunutta juttua, kymmenen vuotta sitten olisi pitänyt jo olla kovasti asialla...Yritän tässä omalta osaltani olla siirtämässä tätä mielenkiintoista ilmailuhistoriaamme jälkipolville pienellä panoksellani keräilemällä aineistoa ja materiaalia. Harrastuksena tietenkin.

 

Malmi on hieno kenttä ja säilyttämisen arvoinen! Senhän me kaikki täällä allekirjoitamme. :thmbup:

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään