Guest teemuv

Lentokoneiden jäänpoisto

29 viestiä aiheessa

Moi!

 

Kertokaa viisaammat, että käytetäänkö koneiden jäänpoistojärjestelmiä maassaoloaikana esim. kun tulee jäätävää tihkua?

Entä voidaanko niitä käyttää jäätävissä olosuhteissa nousun aikana vai viekö ne liikaa tehoa?

Entä matkalentokorkeuksissa? Siellä ei pahemmin varmaan jäätä pääse muodostumaan ilman kuivuuden takia.

 

Sulattaako glykoli jo muodostuneen jään vaiko ennaltaehkäiseekö se vaan jäätymistä maassa? Kuinka kauan glykolin vaikutus kestää? (nousun ajan?) Eli kuinka äkkiä se haihtuu koneen pinnalta?

 

Tämmöisiä tällä kertaa...

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Periaatteessa koneen omat jäänpoistolaitteet on tarkoitettu käytettäväksi vain lennon aikana. Ne laitetaan päälle yleensä siinä juuri ennen lentoonlähtöä / rullauksen aikana. Esim. sähkölämmitteisiä jäänehkäisyjä ei maassa kannata pitää päällä kauaa, koska ne kuitenkin tuottavat niin paljon lämpöä että ko.osan ylikuumeneminen on hyvin mahdollista jos pidemmän aikaa on päällä ja ei ole viilentävää ilmavirtaa joka lennon aikana vaikuttaa.

 

Ja kyllä jäänpoisto / -ehkäisyä voi käyttää missä lennon vaiheessa vain. Tosin se saattaa muuttaa käytettäviä tehoasetuksia ja nopeuksia. esim. ATR:llä on eri nopeudet "icing" ja "normal" olosuhteille (varmaan yksi ainoita koneita jossa on tehty niin) ja DC-9/MD-80:ssa muistaakseni esim. jäänpoiston käyttämiseen ei riitä flight idle teho vaan vaikkapa liu'un aikana jäänpoistoa käytettäessä joutuu lisäämään tehoa josta sitten aiheutuu se että joutuu jarruttelemaan vähän enemmän spoilereilla joka ei ole kovin polttoainetaloudellista.

 

Yleensä jäätäviä olosuhteita ei pitäisi olla yli 20 000 - 25 000 ft.. Siis yleensä.

 

Maassa tehtävä jäänpoisto riippuu ihan siitä mitä koneen päälle ruikitaan. Nesteitä on kolmea tyyppiä, tyyppi I, tyyppi II ja tyyppi IV. Jokainen tarjoaa tietyn vaikutusajan (hold-over time), riippuen olosuhteista ja seossuhteesta (sekoitetaan veteen). Hold-over time on siis turvallinen arvioitu aika, jona neste vaikuttaa ja sen ajan kuluessa kone on saatava ilmaan tai pitää tehdä uusi käsittely. Ajan tarkistamiseen on selkeä taulukko jossa on nesteen tyyppi, seossuhde ja säätila. Esim. Type II nesteellä, -3 - 0 C lämpötilassa, seossuhteella 75/25 (neste/vesi) ja säätilan ollessa kevyttä jäätävää sadetta on suoja-aika 10-25 min.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nesteitä on kolmea tyyppiä, tyyppi I, tyyppi II ja tyyppi IV.

 

Miksi nesteet aina luokitellaan hassuilla asteikoilla? Vrt. eräskin neste, josta löytyy versiot I, III ja IV (A ja B) ;D

 

MikkO

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Maassa tehtävä jäänpoisto riippuu ihan siitä mitä koneen päälle ruikitaan. Nesteitä on kolmea tyyppiä, tyyppi I, tyyppi II ja tyyppi IV. Jokainen tarjoaa tietyn vaikutusajan (hold-over time), riippuen olosuhteista ja seossuhteesta (sekoitetaan veteen). Hold-over time on siis turvallinen arvioitu aika, jona neste vaikuttaa ja sen ajan kuluessa kone on saatava ilmaan tai pitää tehdä uusi käsittely. Ajan tarkistamiseen on selkeä taulukko jossa on nesteen tyyppi, seossuhde ja säätila. Esim. Type II nesteellä, -3 - 0 C lämpötilassa, seossuhteella 75/25 (neste/vesi) ja säätilan ollessa kevyttä jäätävää sadetta on suoja-aika 10-25 min.

 

Onkos nuo eri aineet paljonkin erivärisiä? Meinaan kun tuossa taannoin Kuopiossa käydessäni seurasi ATR:n de-icingia, ja sen koneen päälle ruiskutettiin ensin punaista ainetta ja sitten perään keltaista. Punainen suihkutettiin enemmän sellaisena suihkuna, ja keltainen taas sitten enempi semmoisena norona. Onko tuolla merkitystä? Ja kuinka usein noita eri aineita pistetään useampaa sorttia siihen koneen niskaan?

 

Tässä vielä pari kuvaa. Ensimmäisessä menee punaista ainetta "sumuna" ja toisessa keltaista "norona" (ps. tein kuvasta aina kopion, ja käsittelin "vähän" värejä, että tuo väriero näkyisi selvästi):

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hienoa! :)

 

Sieltä tuli Samilta vastaus juuri noihin asioihin mitä fundeerasin. Kiitos.

Myös toi Mikon kysymys kiinnostaa, johtuuko toi värin muutos paine-eroista vai käytetäänkö todella samassa ja yhdessä jäännestossa eri liuoksia?

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Koneiden "pesuun" käytetään kahden tyyppistä nestettä I ja IV. Ykkösnestettä käytetään sekoitettuna veteen sekä jäänpoistoon ja jäänestoon. Siis jos kone on esimerkiksi huurtunut seistyään yön ulkona pestään se puhtaaksi. Jos ei sada mitään riittää tämä käsittely sekä jäänpoistoon ja -estoon. Seoksen vahvuuteen vaikuttaa tehdäänkö pelkkä jäänpoisto vai jäänpoisto sekä -esto sekä vallitseva lämpötila.

IV- luokan nestettä (väriltään ja rakenteeltaan kuin vihreää limaa) käytetään ainoastaan 100% seoksena ja ainoastaan jääestoon. Kone pestään ensin vesi/I seoksella, jonka jälkeen ruiskutetaan suojaksi IV-luokan neste. IV-neste on rakenteeltaan sellaista, että sillä saavutetaan huomattavasti pidempi suoja-aika kuin I-luokan nesteellä.

Periaate on, että nelonen pintaan, kun taivaalta jotain tulee.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuli mieleen lisäkysymys... Kun EFHK:lla on nykyään 22L:n ja 22R:n välissä jäänpoistoalue, niin ajaako koneet siihen moottorit päällä ja jäänpoisto tehdään moottorit päällä? Itse kun lensin viime talvena niin jäänpoisto tehtiin yhä portilla.

 

Ja toinen kysymys... Onko neste lämmintä, ja jos on niin kuinka?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ihan epätieteellinen kommentti noista litkuista seuraa...

 

"Hauskoina" ominaisuuksina löytyy, "piiloutuminen" eli litku jää johonkin nurkkaan jemmaan ja valahtaa syliin/päähän kun avataan luukku tai joku ovi.Pelkkä vesi ei yleensä jää mihinkään asumaan jos edes pieni reikä mistä se pääsee poistumaan.

 

Varsinkin tuo nelonen jää koneen pinnalle hyytelöksi paikkoihin josta ilmavirta ei pääse pesemään sitä pois, tai konetta ei ole pesty nelospesun jälkeen muulla litkulla.

Esim. takarunko ja ohjainpintojen välit. Myös ohjainpintojen sisään muodostunut hyytelö inhaa, ompa vissiin aiheuttanut ongelmiakin ohjainvärinöiden tms. muodossa.

Eikä tahdo lähteä ihan vesiletkulla vaan, pitää jynssätä oikeen harjalla tms. >:(

 

Asioilla aina kaksi puolta, sinänsä tarpeellinen jäänpoisto aiheuttaa murheita sekä lisätyönä, että voipi mennä jotain rikkikin kun mitään tajuamaton ruiskuttaja ruiskuttaa väärin.

 

Saas nähdä mitä tuleva talvi tuo tullessaan... parina talvena joutunut huomaamaan ruiskuttajien ammattitaidon vähentyminen.Ilmeisesti porukka vaihtuu niin paljon ettei ole tullut kokemusta?

Toisaalta, kuka jaksaa sen litkun kanssa lotrata loputtomiin... ???

 

Edellisellä tarkoitan juuri esim. APU:n imuaukkoon ruiskuttamista (vahingossa toivottavasti), pestään miten sattuu, jopa kauheella kaarella koneen rungon yli kun ei jaksa millään ajaa sitä autoa toiselle puolelle.

Näistä joutunut, ja joutuu, huomauttelemaan... :(

 

Kun katselette pesuja koneen tai terminaalin ikkunasta, niin aatelkaa ettei se ole niin suoraviivaista lorottamista miltä se näyttää. :) Ja sitten Jouni kolleegoineen pesee niitä Blue1:n/ AB:n koneita hallissa puhtaaksi siitä jellystä... :-X

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuli mieleen lisäkysymys... Kun EFHK:lla on nykyään 22L:n ja 22R:n välissä jäänpoistoalue, niin ajaako koneet siihen moottorit päällä ja jäänpoisto tehdään moottorit päällä?

 

En ainakaan ole itse nähnyt että koneet olisivat menneet sinne erilliselle alueelle, vaan kyllä se jäänpoisto tehdään edelleenkin siinä porteilla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuli suoritettua tuo jäänpoistokurssi pari viikkoa sitten Rovaniemellä ja Samin & Teron vastaukset olivat aika tyhjentäviä.

 

Helsinki-Vantaalle todellakin on tehty erillinen jäänpoistoalue, mutta sitä ei kuitenkaan käytetä. Tehokkaimmillaan tämä olisi silloin, kun useampi auto ruiskuttaisi yhtä konetta ja kuitenkin nopein jäänpoisto saadaan suorittamalla se siellä koneen omalla seisontapaikalla.

 

Maakunta-asemillahan ei mitään erillisiä jäänpoistoalueita ole ja platta on mielettömän mukava kävellä tämän glykolin jäljiltä.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nämä jäänpoistomuhjuthan eivät ole kovin pohjavesikelpoisia, niinpä ainakin uudemmilla kentillä de-iisaukset suoritetaan tarkasti rajatuilla alueilla, joista valumat kerätään tiiviiden eristekerrosten ja putkistojen avulla talteen. Esim. Helsinki-Vantaalla menee Päijännetunneli kentän ali ja sen vettä halutaan aiheestakin suojella.

 

Kerran kun Kemin kentällä rynnistin MD:n peräovesta terminaaliin päin, eräs kenttähenklö varoitti minua astumasta edessäni olleeseen jäänpoistolätäkköön sanoen, että se pilaa joitain kengänpohjamateriaaleja!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En nyt sohi enempää tuota jäänpoistoa, välttämätön asia turvallisen operoinnin kannalta. Kukaan siitä ei taida tykätä, mutta minkäs teet.

 

Delay codet ovat usein tosi ärsyttäviä, eihän niissä muuten mitään mutta jos syytetään myöhästymisestä väärää tahoa niin semmonen ottaa aivoon. Aika paljon on jo myöhässä saapuvaa konetta joka merkitään technical delayksi, tai sitten de-icing.

Taitaa olla helpot koodit muistaa...  ;) 

 

Jonkin verran tulee soiteltua perään ja kyseltyä ettei mene väärän osaston piikkiin.

 

 

Syyllisten etsintä-syyttömien rankaisu-syyllisten palkitseminen.  :santa:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

no eh eh! hieno juttu. helsinki-vantaalla kuitenki kerätään jokainen centtilitra talteen. piste

 

Ei kerätä jokaista senttilitraa piste ja LOL

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

nikkisen esa voi mennä kattoo ens kerralla ku on jäänpoistokeli et mitä siel platalla tapahtuu push packin jälkeen. siel on semmonen keltanen auto mist kuuluu *hörps, hörps* ;)

 

 

Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta Esa varmaan tarkoitti jäänpoisto/estolitkujen jäävän mukavasti muljuilemaan koneen rakenteisiin........ ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jäätä voi tosiaan muodostua siivelle lämpimässäkin, kun ollaan aikansa "jäähdytelty" polttoainetta taivaalla. Tästä on varmasti enemmän tietoa monilla muilla, kuin minulla. Eiköhän sitä kohta tule....

 

Edittiä: tuli jo...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onkos sitten niin, (kun en tuota turbiinitekniikkaa tunne juurikaan,) että suihkuturbiinin polttoainejärjestelmässä ei ole polttoaineen paluukiertoa kuten ruisku-mäntämoottorissa joka lämmittäisi osaltaan kirassia tankissa vai onko vaikutus sitten niin olematon suurissa tilavuuksissa että litku todellakin jäähtyy noin kylmäksi?

 

EDIT:typo....

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

onko vaikutus sitten niin olematon suurissa tilavuuksissa että litku todellakin jäähtyy noin kylmäksi?

 

On

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onkos sitten niin, (kun en tuota turbiinitekniikkaa tunne juurikaan,) että suihkuturbiinin polttoainejärjestelmässä ei ole polttoaineen paluukiertoa kuten ruisku-mäntämoottorissa joka lämmittäisi osaltaan kirassia tankissa vai onko vaikutus sitten niin olematon suurissa tilavuuksissa että litku todellakin jäähtyy noin kylmäksi?

 

Taitaa tuo paluu mennä ihan siihen pumpun imupuolen lähelle, joten ees tankkeihin asti ei pääse. Ja se taitais muutenkin olla aika lailla pisara meressä...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jäätä voi tosiaan muodostua siivelle lämpimässäkin, kun ollaan aikansa "jäähdytelty" polttoainetta taivaalla. Tästä on varmasti enemmän tietoa monilla muilla, kuin minulla. Eiköhän sitä kohta tule....

Siinähän käy niinkuin pakastimessa "jäähdytetylle" kossupullolle juhannuksena. Kuuraa tulee väkisinkin pullonpinnalle, nauraa  :santa:

ja tuleehan sitä kondensoitunutta vettä matkustamon katosta matkustajien niskaan, kun kone lähtee paluulennolle Kanarian saarilta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Taitaa tuo paluu mennä ihan siihen pumpun imupuolen lähelle, joten ees tankkeihin asti ei pääse. Ja se taitais muutenkin olla aika lailla pisara meressä...

 

Useimmiten paluu taitaapi mennä pa/öljy lämmonvaihtimelle.....vissii....ehkä....hmmm

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Useimmiten paluu taitaapi mennä pa/öljy lämmonvaihtimelle.....vissii....ehkä....hmmm

 

Turha sen paluun sinne on mennä. Kyllä se kirassi lämmitetään ennen kuin se menee suodattimelle.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juu ei sen lämmityksen takia enää,mutta tuli vain muuten mieleen eräänä vaihtoehtona. Täytyypi tarkistaa asia kun palailen sorvin ääreen......

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kasikymppisestä en tiedä, mutta ARVO:ssa moinen laite on pieni pyörivä sylinteri jonka vieressä on kiinteä kiilapala. Kun rullaan kertyy jäätä, se rupeaa ahdistamaan siihen kiilaan, tarpeeksi kun ahdistaa... BLING.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään