purjekoneiden T-siipi

[Antton Rintala 0]

eli, olen tässä ihmetellyt jo hetken aikaa onko tuolla purjekoneen sivu-, ja korkeusvakaajan muodolla mitään väliä. uudemmissa purtsikoissa tuntuu aina olevan T-siipi takana ja vanhemmissa se on sellainen "normaali". auttaako t-siipi liidossa vai onko se vain ulkonäkö juttuja..

 

kiitokset etukäteen vastanneille 

[Jani Nordqvist 0]

Pysyisikö tuo T-peräsin paremmin ohjattavana? Siis tarkoitan että kun se ei ole jatkuvasti siiven kanssa samassa tasossa ja näin ollen turbulenttisessa virtauksessa.

 

Jani

[Jouni Laukkanen 34]

T-pyrstön tarkoituksena on vähentää ohjainpintojen kulmista aiheutuvaa interferenssivastusta. Tavanomaisessa ratkaisussa kulmia on 4, t-pyrstössä vain 2.

 

Lentokoneen ahterissa ei ole siipeä. Siellä on peräsimet.

[Seppo Kyllönen 0]

Lisäinfoo taas löytyy täältä ja varmaan muualtakin netistä.  http://www.google.fi/search?hl=fi&q=interferenssivastus&meta=

[Jukka Siirilä 38]

Lentokoneen ahterissa ei ole siipeä. Siellä on peräsimet.

 

Ja vakaajat...

[Jaakko Kuusisto 2]

Ja vakaajat...

 

mä en päästänyt yhtä oppilastani yksin kahville Malmilla, ennen kuin oppi, että se ei ole peräsiipi vaan peräsin ja vakaaja.

 

Tuli myöhemmin talvella viisastelemaan, "Jaska, persin on jäässä, mitä teemme?"

[Jukka Siirilä 38]

mä en päästänyt yhtä oppilastani yksin kahville Malmilla, ennen kuin oppi, että se ei ole peräsiipi vaan peräsin ja vakaaja.

 

Yksin kahville meneminen on hiukan sama asia kuin ensimmäinen yksinlento. Asiat pitää osata, ettei käy käpy. 

 

Tähän voisi vielä heittää kysymyksen, että kuka tietää millä lentokoneen siipi on kiinni?

[Antton Rintala 0]

Tähän voisi vielä heittää kysymyksen, että kuka tietää millä lentokoneen siipi on kiinni?

 

teipillä of hoors

[Kimmo Hantula 1]

Tähän voisi vielä heittää kysymyksen, että kuka tietää millä lentokoneen siipi on kiinni?

Siipimuttereilla

[Jaakko Kuusisto 2]

 

 

Tähän voisi vielä heittää kysymyksen, että kuka tietää millä lentokoneen siipi on kiinni?

 

Lentokoneen siipi ei ole millään kiinni.

Runko on rakennettu siipeen tuettuna tai rakenneosana siihen.

[Sami Virkkula 0]

Lentokoneen siipi ei ole millään kiinni.

Runko on rakennettu siipeen tuettuna tai rakenneosana siihen.

 

Mites hawkki? Siinä lähtee muttereilla koko siipihärdelli irti.

[Jaakko Kuusisto 2]

Mites hawkki? Siinä lähtee muttereilla koko siipihärdelli irti.

 

aivan kuin Drakenissakin ja Safiirissa.

 

Mopossa on siipi naruilla kiinni maassa.

 

[Tero Lähdesmäki 0]

T-pyrstön tarkoituksena on vähentää ohjainpintojen kulmista aiheutuvaa interferenssivastusta. Tavanomaisessa ratkaisussa kulmia on 4, t-pyrstössä vain 2.

 

Lentokoneen ahterissa ei ole siipeä. Siellä on peräsimet.

 

Ilmeisesti tämä interferenssivastus ei ole kuitenkaan mikään hirvittävän iso tekijä, kun pääosa lentokoneen peräsinratkaisuista on sitä "perinteistä" mallia? Vai johtuuko perinteisen mallin suosio toteutuksen helppoudesta, tai ihan vaan perinteestä?

[Jukka Kolehmainen 0]

Ilmeisesti tämä interferenssivastus ei ole kuitenkaan mikään hirvittävän iso tekijä, kun pääosa lentokoneen peräsinratkaisuista on sitä "perinteistä" mallia? Vai johtuuko perinteisen mallin suosio toteutuksen helppoudesta, tai ihan vaan perinteestä?

 

No ainakin se keventää rakennetta, kun riittää, että sivuvakaaja kestää itseensä kohdistuvat voimat. T-pyrstöisissä sen tulee kestää myös korkeusvakaajaan kohdistuvat voimat, koska ne välittyvät runkoon sivuvakaajan kautta.

[Jouni Laukkanen 34]

Ja vakaajat...

 

Kaikissa ei ole välttämättä vakaajiakaan. Noin fyysisenä osana.

[Jouni Laukkanen 34]

No ainakin se keventää rakennetta, kun riittää, että sivuvakaaja kestää itseensä kohdistuvat voimat. T-pyrstöisissä sen tulee kestää myös korkeusvakaajaan kohdistuvat voimat, koska ne välittyvät runkoon sivuvakaajan kautta.

 

Eräissä moottorikoneissa (esim. osa uusista Pipereistä) on käytetty tätä ratkaisua. Onko syynä se, että on haluttu vähentää interferenssivastusta, en tiedä. Ratkaisu voi olla koneissa, joissa on pendeliperäsin hyväkin mekaanisen kestävyyden kannalta. Kenellekään ei tule mieleen työntää konetta korkeusperäsimestä.

 

Itse olen lentänyt vain PA-38 Tomahawkilla, enkä sanottavasti pitänyt ominaisuudesta startissa, jossa aluksi korkeusperäsin on tunnoton, koska se jää potkurivirran ulkopuolelle ja sitten äkkiä nokkapyörää kevitettäessä sen teho muuttuu hetkessä. Sain koneen helposti keulimaan, vaikka siinä olikin muistaakseni piperimäisen raskas nokka.

[Heimo Paakkinen 2]

auttaako t-siipi liidossa vai onko se vain ulkonäkö juttuja..

Yksi etu on myös siinä, että T-pyrstö ei maastolaskun sattuessa raasta pitkää viljaa yhtä pahasti kuin tavallinen

[Guest Sauli Särkkä]

Siinäpä se, kun se viljahan on mennyt jo siiven johtoreunan toimesta lakoon kohtalaisen tehokkaasti..

 

 

-Sale

[Guest Sakari Pyörre]

mä en päästänyt yhtä oppilastani yksin kahville Malmilla, ennen kuin oppi, että se ei ole peräsiipi vaan peräsin ja vakaaja.

Tuli myöhemmin talvella viisastelemaan, "Jaska, persin on jäässä, mitä teemme?"

 

Purjelentäjät ei sillee niin tarkasti osaa termejä. Muistelen kuulleeni Räyskälässä jutun:

Tikli (Mäkeläinen) ja pari muuta, olikohan siinä Korhosen Hanski ja muita, juttelivat kuppilalla. Tiklillä oli takasiivessä jotain ongelmia, hän valitti suureen ääneen miten "takasiipi sitä ja takasiipi tätä". Jonkin ajan kuluttua viereisessä pöydässä istunut lennokkiharrastaja ei enää kestänyt, vaan meni ilmoittamaan: "anteeks tuota, sitä kyllä yleensä sanotaan korkeusvakaajaksi".

[Guest Sakari Pyörre]

Yksi etu on myös siinä, että T-pyrstö ei maastolaskun sattuessa raasta pitkää viljaa yhtä pahasti kuin tavallinen

 

Ei tällä mitään käytännön merkitystä ole. Nykyisillä viljan hinnoilla purjekoneen aiheuttama vahinko pellossa on aivan mitätön. Maastolaskujen harmi isännille on lähinnä henkistä: on loukkaus edes kävellä toisen viljapellossa, puhumattakaan lentokoneen laskeutumisesta. Suurin osa isännistä suhtautuu kyllä hyvin ymmärtäväisesti.

 

Vilja voi kyllä repiä konetta. Yleensä toinen siipi tarraa kiinni, silloin kone tekee nopean telemarkin (pyörähtää 90 - 180 astetta). Se on sitten tuurissa, onko pyrstö ylhäällä vai alhaalla. Jos kannus on maassa, takarunko katkeaa helposti. Ja jos kannus jysähtää maahan pyörähdyksen aikana, korkealla olevan vakaajan paino kiertää takarunkoa niin että siihen voi tulla halkeamia.

 

Maavaikutukseen tullessa tai siitä irrottaessa T-pyrstöllä ei yleensä myöskään ole samanlaista vaikutusta nokka ylös/alas-momenttiin kuin tavanomaisella pystöllä.

 

Tämä ilmiö on ihan vieras purjekonepuolella.

[Pentti Köylijärvi 34]

eli, olen tässä ihmetellyt jo hetken aikaa onko tuolla purjekoneen sivu-, ja korkeusvakaajan muodolla mitään väliä. uudemmissa purtsikoissa tuntuu aina olevan T-siipi takana ja vanhemmissa se on sellainen "normaali". auttaako t-siipi liidossa vai onko se vain ulkonäkö juttuja..

 

Liekö sillä vaikutusta, että purtsikoista otetaan siivet ja korkeusvakaajat aika usein pois kuljetuksen ja varastoinnin takia. Onhan yksi T pyrstön korkeusvakaajakappale helpompi sekä rakenteellisesti että irroitus/kiinnitystyön puolesta kuin kaksi kappaletta.

 

Ja kyllä liidokilla vastuksen merkitys on ihan toista luokkaa kuin pakkolentäjillä, jossa vastus voidaan aina korvata lisäämällä tehoa (ja samalla polttoainekulutusta). Pienikin parannus kannattaa.

 

 

[Guest Sakari Pyörre]

Liekö sillä vaikutusta, että purtsikoista otetaan siivet ja korkeusvakaajat aika usein pois kuljetuksen ja varastoinnin takia. Onhan yksi T pyrstön korkeusvakaajakappale helpompi sekä rakenteellisesti että irroitus/kiinnitystyön puolesta kuin kaksi kappaletta.

 

Anteeksi, nyt ammun kaikki vaan alas... kyllä yksiosainen, pikakiinnitteinen alas sijoitettu korkeusvakaaja on keksitty, esim Ka-6 tai ASK-13. Askissa on automaattikoplauskin (muistaakseni).

 

Onkos Puhkussa kaksiosainen vakaaja?

[Jukka Nisula 909]

Anteeksi, nyt ammun kaikki vaan alas... kyllä yksiosainen, pikakiinnitteinen alas sijoitettu korkeusvakaaja on keksitty, esim Ka-6 tai ASK-13. Askissa on automaattikoplauskin (muistaakseni).

 

 

Näin on, samoin mopuissa löytyy yksiosaisia korkeusvakaimia, esim. Falkessa ja Tuuliassa, kiinnitys rungon päällä. Meikäläisen kokemuksella ainakin Grobin T-korkeusvakain on tehokkaamman tuntuinen ja herkempi laskun loppuvaiheessa (loppuvedossa), kuin esim. Falkessa, jossa se menee vauhdin hiljetessä loppuvedossa hieman "veteläksi"ja tunnottomaksi. Liekö korkeusvakaimen sijoituksella runkoon/sivuvakaajaan sitten merkitystä asiaan (aerodynamiikka, siiven ja potkurin aiheuttamat virtaukset korkeusvakaajaan?), vai se, että sekä Grobin laskeutumisnopeus on n.25 km/h suurempi, ja että sakkausnopeus on suurempi ja virtaukset täten vakaajassa pysyvät paremmin "kiinni"? Mutta eroa on.

 

edit: Tuolla aikaisemmin ketjun alussa  Laukkasen Jouni selitti tuota interferenssivastusta, eiköhän sekin vaikuta asiaan.

[Jouni Laukkanen 34]

 

Onkos Puhkussa kaksiosainen vakaaja?

 

Puhku taitaa olla ainut lentämistäni purtsikoista (about 30 tyyppiä), jossa on kaksiosainen korkeusvakaaja. Muita ei tule edes mieleen, ellei joku avoimen Jantari olis. No Baniikki tietysti, mutta siitä ei tarvitse irrottaa niitä kuljetuksen ajaksi, niin sitä ei lasketa.

[Pentti Köylijärvi 34]

Anteeksi, nyt ammun kaikki vaan alas... kyllä yksiosainen, pikakiinnitteinen alas sijoitettu korkeusvakaaja on keksitty, esim Ka-6 tai ASK-13. Askissa on automaattikoplauskin (muistaakseni).

 

Onkos Puhkussa kaksiosainen vakaaja?

 

Arvasinkin, että nuo puu/putkirunkokoneiden versiot tulee esille, itsekin olen mukana K-7:ssa, jossa yksiosainen vakaaja on myös toteutettu Ka-6:n tyyliin. Mutta miten on rakenteellisesti (lujuus ja paino?) ja valmistuksellisesti? Enkä väitäkään, että purku/kasaamistekijät olisi ainoa tai pääsyy, mutta uskon, että silläkin on vaikutuksensa muiden tekijöiden - mm vastus - joukossa. Ja mm. Puhkukin osoittaa, että voidaan se toisinkin tehdä.