Ilkka Mäkelä

67-vuotiaalle intialaiselle uusi kuumailmapallojen korkeusennätys

15 viestiä aiheessa

Intialainen bisnesmies Vijaypat Singhania on noussut kuumailmapallollaan Mumbaista n. 21 Km korkeuteen, mitä väitetään uudeksi maailmanennätykseksi. Tuloksen viralliseen vahvistamiseen menee vielä aikaa.

 

Mies kävi mittalaitteiden mukaan hieman yli 21000 metrin korkeudessa pallon alle ripustetussa paineistetussa alumiinikapselissa. Syytä ollakin suojautunut, koska lämpötila laski 93 pakkasasteeseen.

 

Miehen mukaan ei tarvitse olla hullu yrittääkseen maailmanennätystä, mutta se auttaa  ;)

 

http://news.bbc.co.uk/2/hi/south_asia/4467766.stm

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Radiouutiset kertoivat asiasta kello kahdeksan lähetyksessään. Jutun pääasiat olivat:

- Uusi kuumailmapallon korkeusennätys

- Yli 70000 jalkaa

- Eli vähän yli kaksi kilometriä..  :o

Että hyvää sununtai huomenta vain kaikille  :laugh:

Juha.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

70000 ft = 21,336 km  ;)

 

Pitäisiköhän tuo kertoa myös radiouutisten toimitukselle  ;)?

 

Muutama vuosi siiten kun Turusta toimitettiin maailman suurin risteilijä Carnivalille, oli toimituksesta juttua Uutislehti 100:ssa. Siinä kerrottiin aluksen pituuden olevan reilu 500m  ::) Ei tainnut olla yksikkömuunnokset sielläkään hallussa...

Juha.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

60 luvulla eräs amerikkalainen lentäjä nousi (helium pallolla) 31km ja risat korkeuteen. Hyppäsi sitten painepuvussaan, ja saavutti lähes äänennopeuden vapaassa pudotuksessaan, jota kesti vajaat 5min. Tempauksessa tutkittiin avaruusohjelmaan liittyviä juttuja. Aluksi miehestä tuntui että jäi kellumaan painovoiman puutteesta, mutta noin 10sekunnin jälkeen sai katsekontaktin loittonevaan palloonsa ja totesi olevansa liikkeellä. Ilmanvastus on niin pieni tossa korkeudessa ettei vaatteet, tai mikään muukaan "lepata".

Melko hurjaa meininkiä.

 

T: Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

60 luvulla eräs amerikkalainen lentäjä nousi (helium pallolla) 31km ja risat korkeuteen. Hyppäsi sitten painepuvussaan, ja saavutti lähes äänennopeuden vapaassa pudotuksessaan, jota kesti vajaat 5min. Tempauksessa tutkittiin avaruusohjelmaan liittyviä juttuja. Aluksi miehestä tuntui että jäi kellumaan painovoiman puutteesta, mutta noin 10sekunnin jälkeen sai katsekontaktin loittonevaan palloonsa ja totesi olevansa liikkeellä. Ilmanvastus on niin pieni tossa korkeudessa ettei vaatteet, tai mikään muukaan "lepata".

Melko hurjaa meininkiä.

 

T: Mika

Taisi olla tieteen kuvalehdessä samainen artikkeli, mutta se ei ollutkaan kuumailmapallo. Tässä nyt juteltiin kuumailmapallojen korkeusennätyksestä. Varmastikin se oli heliumpallojen korkeusennätys, josta ihminen on vielä suorittanut poikkeuksellisen laskuvarjohypyn. ;)

 

Ade

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pitäisiköhän tuo kertoa myös radiouutisten toimitukselle  ;)?

 

Muutama vuosi siiten kun Turusta toimitettiin maailman suurin risteilijä Carnivalille, oli toimituksesta juttua Uutislehti 100:ssa. Siinä kerrottiin aluksen pituuden olevan reilu 500m  ::) Ei tainnut olla yksikkömuunnokset sielläkään hallussa...

Juha.

 

Oikea pituus on 339m (Freedom of the Seas), joten ei se nyt kovin paljon pieleen mennyt.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

60 luvulla eräs amerikkalainen lentäjä nousi (helium pallolla) 31km ja risat korkeuteen. Hyppäsi sitten painepuvussaan, ja saavutti lähes äänennopeuden vapaassa pudotuksessaan, jota kesti vajaat 5min.

T: Mika

 

Tästä lisätietoa, ainakin hieman, löytyy: PROJECT EXCELSIOR

 

Lentäjä "Captain Joseph W. Kittinger, Jr" nousi parhaimmillaan "102,800 feet" korkealle, josta tosiaan hyppäsi alas parhaimmillaan "maximum speed of 714 miles per hour".

 

Sami

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Taisi olla tieteen kuvalehdessä samainen artikkeli, mutta se ei ollutkaan kuumailmapallo. Tässä nyt juteltiin kuumailmapallojen korkeusennätyksestä. Varmastikin se oli heliumpallojen korkeusennätys, josta ihminen on vielä suorittanut poikkeuksellisen laskuvarjohypyn. ;)

 

Ade

 

Juuri näin, oli tietysti offtopiccia mutta niin huima juttu (Tieteen kuvalehti) että olihan siitä mainittava.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmanvastus on niin pieni tossa korkeudessa ettei vaatteet, tai mikään muukaan "lepata".

 

Ilmanvastus on pieni myös maan pinnalla, jos vauhtia ei ole...

 

Vapaassa pudotuksessa vauhti kiihtyy, kunnes ilmanvastus kasvaa yhtä suureksi kuin maan vetovoima (Newtonin I ja II laki).  F=ma=mg (m, g vakioita -> F vakio), joten hyppääjän aistima vastus ja siitä johtuva vauhdin tunne ovat vakioita. Hyppyyn lähdetään paikaltaan (tai merkityksettömän hitaasta noususta) eikä ilmakehän tiheydessä tapahdu äkillisiä muutoksia, joten ilmanvastuksesta johtuvat nopeuden muutokset ja/tai hyppääjän aistimat vastuksen/vauhdin tunteen muutokset ovat suhteellisen hitaita ja tasaisia. Koska ilmanvastus ylhäällä kuitenkin on pienempi ja putoamiskiihtyvyys on vakio (riittävällä tarkkuudella), niin rajanopeuden (vetovoima = ilmanvastus) saavuttaminen kestää pidempään ja hyppääjällä voi jonkin aikaa kyllä olla tunne, että hän "kelluu tyhjyydessä" ja vaatteet eivät lepata. Ihan sama ilmiö -mutta nopeammin- tapahtuu kyllä alempanakin, tavallisesta kuumailmapallosta hypänneet kertovat, että "aluksi tuntui, ettei saa 'mistään kiinni'..." Koneesta hypätessä kun alkuvauhtia (ja -vastusta) on aina tarjolla.

 

Toinen juttu, jota aina spekuloidaan tämän yhteydessä liittyy laskuvarjon avaamiseen korkealla ja kovassa vauhdissa. Yleensä todetaan, että se on mahdotonta, koska varjo/välineet ei kestäisi tai että avaus aiheuttaisi hyppääjälle liian kovan nykäyksen. Ilmeisesti tuo johtuu siitä, että todetaan vain nopeus, jolla hyppääjä lähestyy maapalloamme ja mietitään mitä kävisi, jos varjo avattaisiin tuossa vauhdissa maanpinnalla (ja unohdetaan, että maanpinnalla on suurempi ilmanpaine -> suurempi vastus -> suurempi voima). Mutta jos hyppääjän vaikuttaa vapaassa pudotuksessa aina yhtä suuri vastus, niin miksi varjoon ei sitten vaikuttaisi?  Eihän varjo tiedä kuinka nopeasti maapallo lähestyy, se tietää ainoastaan kuinka paljon vastusta ilma tarjoaa. Eli "nykäyksen" pitäisi olla ihan yhtä kova avauskorkeudesta riippumatta. Yksi todiste aiheesta:

The chute would open at 97,000 feet and he was prepared for a violent opening shock. He was falling at 600 MPH. Then it came. The chute was open and Piantanida was still in the gondola. He hadn't fallen out and he hadn't been blown through the floor. In fact, as it turned out, the shock wasn't really that much worse than the normal opening of a parachute in the lower atmosphere. lähde

 

Yhteenveto: korkeus sinällään ei vaikuta ilmanvastukseen. Ilmanvastukseen vaikuttaa ilmanpaine ja nopeus.

 

Pysyikö kukaan perässä? En ole koskaan hypännyt laskuvarjolla, joten elän tässä asiassa täysin kirjatiedon varassa. Jos olen ymmärtänyt asiat väärin ja joku osaa ohjata mut takaisin oikeille raiteille, niin olen kyllä kiitollinen.

 

MikkO

Sainpahan kerrottua tämän jollekin, huh huh ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...niin huima juttu (Tieteen kuvalehti) että olihan siitä mainittava.

Ihan oikein teit. Jäisi minulta hyppäämättä tuolta korkeudelta. Kuumailmapallon kyyti pitää joskus kokea. Vielä on siitä jäänyt paitsi.

 

Ade

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Köh, mutta miehellähän vauhtia piisasi!

 

Niin piisasi jossain vaiheessa. Mutta siinä vaiheessa vaatteetkin varmasti lepatti (painepuku voi toisaalta olla niin jäykkä ettei se lepata, mutta silloin se ei kyllä tee sitä alempanakaan...)  ;)  En ilmeisesti onnistunut esittämään asiaani riittävän selkeästi tai uskottavasti. Tai sitten en ole ymmärtänyt asiaa.

 

MikkO

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään