Kirjoitettu Joulukuu 27, 2023 Muutamalla FK:lla hinattiin maalia ennen sotia. Hinauslentoja on löytynyt koneyksilöillä FK-98, FK-84 ja FK-104 kesällä/syksyllä 1939. Lisäksi löytyy maininta vaikeuksista sovittaa laitteet koneeseen FK-79. Tehtaan papereista ei löydy tarkempaa, joten on mahdollista, että työt tehtiin Utissa ja/tai Suur-Merijoella. Mahdollisesti sovitettiin joku jo muissa tyypeissä käytetty laitteisto. Löytyyköhän konekirjoista tai muualta tarkempaa asiasta? Kuvituskuva SA-kuvasta 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 27, 2023 (muokattu) Heikki Kauranteen ja Mikko Heilän mainiossa kirjassa "Toivo Heilä 1905-1940 - Suojeluskuntalentäjästä talvisodan syöksypommittajaksi", kerrotaan sivulta 229 alkaen maalinhinauslennoista kesällä 1939 Käkisalmen leirillä: "Ammunnat aloitettiin jo saman aamupäivän aikana, aluksi Ripon-koneen hinaamaan maaliin ja myöhemmin myös FK-koneen hinaamaan maaliin. Hinauskoneina käytettiin koneita FK-85 ja FK-84." (Lennot olivat 22.5.1939) Sivulla 230 taasen on näin: "Kesäkuun ensimmäisen päivän aamuna Käkisalmeen saapui vielä kersantti Louko koneella FK-84, jonka luutnantti Pietarinen ja ja konetarkastaja Mäkelä tosin lensivät takaisin Suur-Merijoelle jo noin tunnin kuluttua. Luutnantti Pietarinen ei enää tämän jälkeen palannut leirille, kun taas konetarkastaja Mäkelä lensi sinne vielä samana päivänä koneella FK-89, jota leirillä käytettiin kuitenkin vain yhteen maalinhinauslentoon." Eli myös FK-85 ja FK-89 mainitaan maalinhinauskoneina edellä mainitsemiesi kolmen Fokkerin lisäksi. Muutenkin kirjassa on erittäin yksityiskohtaista kronologisesti etenevää mielenkiintoista selostusta LLv 10:n toiminnasta, syöksypommitusharjoituksista ym. lennoista FK-koneilla vuodesta 1938 eteenpäin. Alkaa sivulta 190. Suosittelen lukemaan, jos kirja ei ole jo tuttu ja luettu! Hinaustoimintaan liittyen, kirjassa mainitaan maalinhinauskoneena käytetyn Riponin lisäksi myös Fokker C.VE-konetta tammikuussa 1939 (sivulla 221). Olisiko hinausvarustus ollut mahdollisesti sama FK:ssa kuin edellisissä (Ripon, C.VE)? Jukka Muokattu: Joulukuu 27, 2023, käyttäjä: Jukka Nisula 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 28, 2023 Kiitos, kirja on hallussa. Tekninen toteutus vaan ei ole selvillä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 28, 2023 Arvasinkin, että kirja löytyy sinulta. Harmi kun ei löydy edes valokuvia tuolta ajalta. FK-111:stä löytyy nämä vuonna 1952 otetut kuvat, mutta oliko hinauslaitteisto ja toteutus koneessa enää sama kuin yli kymmenen vuotta aiemmin? Kauhavalla kuvattu, Veijo Kajamäki via Suomen Ilmailumuseo / finna.fi. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 28, 2023 (muokattu) Jonniimmoesta osviittaa voi saada oheisista kirjallisuudessa esiintyvistä kuvista, mikäli C X:ssä käytettiin samaa toteutusta kuin Riponissa tai Fokker C.VE:ssä. Ilmavoimat talvisodassa, Stenman/ Keskinen, s.16, Fokker C,VE SIH 15, Meitoimintakoneet, s.17, Ripon SIH 13, Syöksypommittajat, s. 40, Fokker C.VE Riponin kuvissa (v.1942 ja 1943) toteutus samanlainen kuin yllä Jukan laittamissa Fokker-kuvissa. Talvisodan C.VE:ssä asennus erilainen. P.S. Ensin mainitsemani C.VE:n kuva laajempana löytyy myös Suomen ilmavoimat 1928-40-kirjassa s.55, jossa hinausvaijeria näkyy vähän pidemmälle. Muokattu: Joulukuu 28, 2023, käyttäjä: Ari Oksanen Lisäys Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 28, 2023 Myös VL Tuiskua käytettiin maalipussinhinaukseen. Ilmasta ilmaan-valokuvia löytyy SA-kuvista, kun Tähystäjäkurssi 8 oli ampumaleirillä Laajalahdessa kesällä 1943. Ohessa pari osasuurennettua SA-kuvaa leiriltä, hinauskoneena TU-154. Minulla on kotikoneella myös kuva kesältä 1942, jossa näkyy jonkin verran Tuiskussa käytettyä laitteistoa. Laitan sen tänne myöhemmin. Myös VL Kotka KA-148:sta löytyy kuva Vesivehmaalta toukokuussa 1942, samaten RI-134:sta elokuussa, kun koneet olivat hinausvarustuksessa. Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 28, 2023 (muokattu) Ehkä näistä Tuisku-kuvista ei ole varsinaista apua vuoden 1939 Fokker C.X:n hinauslaitteiston tekniseen toteutukseen, (tai sitten on...), niin en kuitenkaan malta olla tässä yhteydessä laittamatta niitä tänne. Ylin kuva on samalta Kauhavan Lentosotakoulun järjestämältä kesän 1943 Tähystäjäkurssi 8:n leiriltä Kokkolan eteläpuolelta Kruunupyystä Laajalahden leirikentältä, kuin edelliset SA-lentokuvatkin. Tuisku-rivissä vasemmanpuoleisin on sama TU-154 kuin edellisissä lentokuvissa ja siis hinausvarustuksessa. Sitten on kaksi tähystäjä-kk:lla varustettua "ampujakonetta" TU-167 ja TU-152, sekä oikealla toinen maalinhinauskone TU-151. Tein siitä osasuurennoksen, jotta hinausvarustus erottuisi paremmin. Alin kuva on kesältä 1942, myös Laajalahdesta, LeSk:n Bulldog BU-74:n takana näkyy maalinhinausvarustuksella oleva Tuisku, sen pohjassa näkyy laitteistoa (nuoli). Kuriositeettina mainittakoon, että kuvan BU-74:lla vänrikki Linola syöksyi ammunnoissa maalipussin vaijeriin Kokkolan Ykspihlajan edustalla meren päällä aamulla 17.7.1942 saaden surmansa. Maalinhinauskoneena oli tuolloin TU-167, joka siis voi hyvinkin olla kuvassa oleva Tuisku, tunnusnumeron kaarevasta alaosasta päätellen. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kokoelmat. Vielä sen verran, että kirjassa "Ilmavoimat sodan jälkeen" (Apali: Keskinen-Stenman) on monta hyvää kuvaa Fokker C.X-koneista FK-111, FK-114 ja FK-115 hinausvarustuksessa 1940-luvun lopulla ja -50-luvulla. Jukka Muokattu: Joulukuu 28, 2023, käyttäjä: Jukka Nisula Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 29, 2023 27.12.2023 at 08.42, Jukka Raunio kirjoitti: Muutamalla FK:lla hinattiin maalia ennen sotia. Hinauslentoja on löytynyt koneyksilöillä FK-98, FK-84 ja FK-104 kesällä/syksyllä 1939. Lisäksi löytyy maininta vaikeuksista sovittaa laitteet koneeseen FK-79. Tehtaan papereista ei löydy tarkempaa, joten on mahdollista, että työt tehtiin Utissa ja/tai Suur-Merijoella. Mahdollisesti sovitettiin joku jo muissa tyypeissä käytetty laitteisto. Löytyyköhän konekirjoista tai muualta tarkempaa asiasta? Tietojen keräämisessä menee aikaa, jotain on jo löytynytkin: Liitteet: Kansallisarkisto. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 29, 2023 Kiitos, tuosta sekin juttu alkaa purkautua. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 31, 2023 Jo helmikuussa -39 mainitaan maalilieriöstä FK-92:n kohdalla: Alla. FK-98. Ajalla 8.5.-28.9.1939 tehtiin tällä koneella LeR2:ssa kaikkiaan 170 maalinhinauslentoa: Alla. FK-87:n kohdalla jäi tämä VL:lla tehty toimenpide ainoaksi - ei yhtään maalinhinausta: FK-97. LLv.12. 9.-10.5.39 maalinhinauksia yht. 15 kpl. FK-101. LLv.12. 11.-12.5.39 maalinhinauksia yht. 4 kpl. FK-92. LLv.12. 13.-15.5.39 maalinhinauksia 6. FK-99. LLv.12. 17.-19.5.39 maalinhinauksia 5. FK-95. LLv.12. 3. ja 4.8.39 "maalilevyn hinaus" kaikkiaan 5 lentoa. FK-84. Ajalla 24.5.-25.5 ja 9.6.-2.9.1939 kaikkiaan 162 maalinhinauslentoa. Kone palautettiin LeR1:lle (nyt LLv.14:lle) 25.7.39. FK-102. LLv.12. Maalinhinauksia 17. ja 19.5.39 yht. 5. Kone luovutettiin LLv.14:lle 19.6. Siellä maalinhinauksia ajalla 31.7.-31.8.39 kaikkiaan 117 kpl. FK-85 (Lentokonepäiväkirja puuttuu, oli tukeuduttava LLv.10 laivuekirjaan). Ajalla 22.5.-3.6.39 kaikkiaan 16 hinauslentoa. FK-89. LLv.10. 2.6.39 maalinhinaus 1 kpl. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 31, 2023 Tässä ote A. Meron julkaisemattomasta teoksesta IL-28 Suomen sinessä. Kertojana asemiehenä toiminut Arvo Peltola. Tuona aikana käytiin läpi kaikki silloisten lentokoneittemme asejärjestelmät. Koulutus sisälsi myös erilaiset pommit sytyttimineen ja niiden ripustimet sekä aseiden suuntaukset ja tahditukset. Myös ilmamaalien hinaukset selvitettiin ja jopa hinauslaitekin oli nähtävänä. Tuolloin hinauslentokoneena oli Fokker C.X. = FK. Hinauslaitteeseen liittyi vaijerin päässä oleva maalihihan (= maalipussi) vaihtolaite. Maalipussin suulla oli rengas, jonka läpi vaijeri pujotettiin maassa valmiiksi. Tämän renkaan luisuttua vaijerin lopussa olevan lukkolaitteeseen, sen piti vapauttaa edellinen, rikkinäinen pussi uuden jäädessä lukkoon kiinni. Näin ei useimmiten kuitenkaan käynyt vaan molemmat pussit jäivät hinattaviksi. Tällöin lento oli keskeytettävä ja vaijeri hinattiin pusseineen Lohtajan hietikon yläpuolelle. Siellä se päästettiin irti ilmassa ja pudotettiin sellaisenaan maahan. Tuolloin vaijeri useimmiten meni pahasti sykkyrälle, eikä siitä enää saanut hinauskelpoista. Toisin sanoen, kun maalilennon aikana pussi hajosi joko osumista tai muuten ja se piti vaihtaa ehjään, niin heitettiin uusi pussi ulos. Se ei ollut ihan yksinkertaista. Asemiehen piti nousta takaohjaamossa seisomaan pitäen lujasti kiinni pussikääreestä, ettei ilmavirtaus vienyt sitä ennen aikojaan, jolloin se olisi ollut vaarassa mennä koneen peräsimiin, mistä tietysti olisi ollut vakavat seuraukset. Edellä mainitun välttämiseksi maalihiha eli -pussi piti heittää lujasti alas, jolloin se ohitti korkeusperäsimen alapuolelta. Pudotuksesta sovittiin ohjaajan kanssa etukäteen. Tällöin hän helpotti kaasua ilmavirran vähentämiseksi. Meillä oli keskenämme ra-dioyhteys. Taka-ampumossa oli radio, jolla tämä yhteys pelasi. Tämä samainen pussinheitto suori-tettiin luonnollisesti aina jokaisen hinauslennon alussa. Itse hinauslaite oli tavallaan kela, jossa oli noin 1200 metriä viiden millin vaijeria. Kun oltiin lähellä maalialuetta, heitettiin pussi ulos ja vaijeri lähti purkautumaan kovalla jyrinällä. Kelan kierrokset nousivat niin tolkuttoman nopeasti, että koko kone tärisi vaijerin purkautuessa. Piti kiireesti mennä painamaan jarrua. Mutta ei sitäkään uskaltanut kovin lujasti painaa, sillä jarru rupesi käryämään ja vaarana oli tietysti, että se pettää kokonaan. Ongelmaa lisäsi vielä se, että kelalla ei ollut varsinaista topparia. Niinpä sitä piti tarkkaan seurata siitä kelalta minkä verran vaijeria uskalsi laskea, niin ettei se pääse liian pitkälle ja luista kokonaan ulos pusseineen päivineen. Kun vaijeri oli lähes koko mi-tassaan, sen lasku oli pysäytettävä lopullisesti jarrulla, koska kelan puoleinen pää ei ollut missään kiinni. Vaijeria kelatessa hinausta varten kelalle, sen alkupään yli pyöritettiin alkuun niin monta kier-rosta kuin tarvittiin, jotta se kesti luisumatta kelalla hinauksen ajan. Ammunnan jälkeen, It:n ammuttua pussin rikki tai vaijerin poikki, tultiin alas ja aluksi lennettiin rantahietikon suunnassa. Sovitun kohdan yläpuolella ohjaaja antoi merkin ja asemies päästi jarrun auki. Tällöin vaijeri pääsi irti ja putosi sinne hiekalle, mutta ei kuitenkaan laskualueelle. Sieltä se sitten piti hakea takaisin kelalle. Siinä olikin taas melkoinen työ, ennen kuin se saatiin uudelleen kelatuksi. Meillä oli kyllä mukana kelauspukki sekä ampumaleirin varusmiehiä apuna kelaamassa, mutta tarkkana oli valvottava vaijerin kelausta, jotta kela täyttyi tasaisesti, eikä jäänyt sykkyröitä. Muutenhan siihen ei mahtunut täyttä pituutta, sillä jos se oikein ristiin ohjattiin, niin kela tuli liian täyteen. Pudotetun hinausvaijerin uudelleen kelaaminen ei muutenkaan ollut kovin helppoa. Kun kireälle vedettyä vaijeria kiskottiin parikin tuntia siellä ilmassa, ja sitten päästettiin vapaaksi, niin se oli monella sykkyrällä siellä rantapusikossa. Toisinaan tuntuivatkin aivan käsittämättömiltä ne solmut, joita vaijeriin oli muodostunut pudotuksen aikana. 5 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 31, 2023 (muokattu) Kiitos Raimolle mainioista dokumenteista ja Jounille tästä mielenkiintoisesta kuvauksesta! Kun Lohtaja mainitaan, niin kyse on ollut 1940-luvun lopulla -1950-luvulla tapahtuneista ilmatorjunnalle lennetyistä maalinhinauksista. Vielä kun löytyisi tarkat rakennepiirustukset tai kuvia noista Fokkerien laitteista. Tässä vähän osviittaa kuitenkin naapurista. Löysin Ruotsin arkistoista tällaiseen vastaavaan maalinhinauslaitteeseen löytyviä kuvia 1930-luvulta. Juurikin tuollainen laite, jolla rikkinäiseksi ammutun maalipussin tilalle ”syötetään” uusi pussi ilmassa. Tämä ruotsalainen laite on -30-luvun kokeilumalli, jonka lempinimi oli ”Fisk” eli kala. ”Närbild av provinstallation av anordning för att ersätta sönderskjutna mål vid målbogsering med flygplan.” Ohessa myös kuva Flygvapnetin Fokker C.V-maalinhinauskoneesta 1930-luvulta. Kuvien lähde: digitaltmuseum. Muokattu: Joulukuu 31, 2023, käyttäjä: Jukka Nisula Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 1, 2024 Löytyi pari täydentävää paperia lisää, vaan itse kelalaitteen piirustusta ei ole tullut KA:ssa vastaan. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 2, 2024 Minulle vinkattiin, että jo vuoden 1938 puolella teki Lentolaivue 10 maalinhinauskokeiluja Fokker C.X:lla. Liitteet: Kansallisarkisto. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
