Pakkolasku Onkamojärvelle

[Ari Simonen 28]

Perimätieto kertoo että täällä Pohjois-Karjalassa olisi suomalainen pommikone tehnyt sotaaikana pakkolaskun Onkamojärven jäälle ja korjattu ja lennetty pois. Muistelen joskus lukeneeni tuosta vanhan lehtijutun mutta nyt en löydä hakutoiminnoilla tuosta tietoa. Täältä varmaan tietoa löytyy..?

[Jukka Nisula 2 229]

Pikainen googlaus antoi maininnan ”Iljushin DB-3, tunnus DB-19, Onkamojärvi”. Materiaalini on kotona, enkä pääse nyt varmistamaan. 

Lisää googlella: ”Ohjaajana oli tällä matkalennolla kers. Heikki Kontteli. 2/LeLv 48:n kone DB-19. Luonetjärvellä ennen vaurioitumistaan pakkolaskussa. Onkamojärvelle 19.2.43.” Lähde: Onttolan punaiset pirut -kirja.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 7, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Kosonen 1 679]

Suomen Ilmavoimien historia 9, Venäläiset pommittajat-kirjassa on kuvaus Sekehen pommituksesta 19.2.1943.

Rodney

”Iltayöstä startannut ltn. Lehdon 4-koneinen DB-parvi lentolaivue 48:sta oli kohteen yllä kello 22:n jälkeen. Kaksi koneista löysi maalin ja pudotti pomminsa, mutta huonossa säässä osumia ei voitu havaita. Paluumatkalla kaikki koneet eksyivät lumipyryssä. Yksi kone syöksyi Pielisen jäähän murskautuen, toinen vaurioitui pakkolaskussa Pyhäjärven jäälle, kolmas vaurioitui pakkolaskussa Suomussalmelle ja neljäs pakkolaskussa Onkamojärven jäälle. Vaurioituneet koneet saatiin lentokuntoon maaliskuun loppuun mennessä.”

Kalevi Keskinen - Kari Stenman - Klaus Niska: Venäläiset pommittajat, Tietoteos, 1982, ISBN 951-9035-27-3.

https://www.antikvaari.fi/hakukone?tekija=keskinen&nimi=Venäläiset pommittajat&isbn=&tryhma=&myyja=&kustantaja=&kieli=&aihesana=&aika=&kunto=&lajittelu=default&tyyppi=0&tuloksia=30&sivu=1

Muokattu: Tammikuu 7, 2022, käyttäjä: Jorma Kosonen
Linkki antikvariaateista, typo.

[Juha Karhu 38]

Aiheeseen liittyen, oliko sota-aikana missään mitään lähestymislaitteita käytössä?

Näitä historia sivuja lukiessa, tuo maahanajo huonoissä sääolosuhteissa usein tulee esille.

              JK

[Jussi Harola 90]

9 tuntia sitten, Juha Karhu kirjoitti:

Aiheeseen liittyen, oliko sota-aikana missään mitään lähestymislaitteita käytössä?

Näitä historia sivuja lukiessa, tuo maahanajo huonoissä sääolosuhteissa usein tulee esille.

              JK

Malmin ja Turun kentillä oli jo ennen sotia sokkolaskulaitteet. Mutta ensimmäiset tarvittavilla vastaanottimilla varustetut Ilmavoimien koneet olivat Dornier 17 -pommittajat vasta vuoden 1942 alussa ja yhdelläkään Ilmavoimien kentällä maalaitteita ei ollut. Jatkosodan loppuvaiheessa laitteet asennettiin Joensuuhun Onttolan kentälle. Toinen sokkolaskuvalmis konetyyppi oli Junkers 88 ja Blenheimiin asennettiin myös vastaanottimia.

Moni maahanajo johtui perinteisestä suunnistusmenetelmästä, jossa verrattiin maastoa karttaan. Radiopurjehdus, eli suunnistaminen radiomajakoiden mukaan tai vastaavasti lennonvarmistusasemien suuntimoiden ohjeilla kehittyi huomattavasti jatkosodan aikana. Koneiden varustus oli kuitenkin kirjavaa ja miehistöjen valmius vaihteleva. Lavansaaren revohka oli sellainen käännekohta, jonka jälkeen alan koulutus ja menetelmien sisäänajo kiihdytettiin äärimmilleen. Juuri ajoissa ennen kesää 1944.

Mainostetaan nyt samalla aihetta käsittelevää kirjaa "Menomatkalla radiohiljaisuus".

Jussi