Ilkka Mäkelä

8 sähkömoottoria, vesikone, lentää maavaikutuksessa: Regent Seaglider

11 viestiä aiheessa

Sähkölentokoneella pääsee nykyisin helposti otsikoihin. Taas on esitelty yksi uusi sähkölentokoneviritelmä, tällä kertaa hieman erilainen kuin muut tähänastiset. Regent Seaglider on vesikone joka nousee vain sen verran vedenpinnan yläpuolelle että kone voi käyttää hyväkseen maavaikutusta. Tilauksia olisi kuulemma jo 465 miljoonan dollarin edestä lentoyhtiöiltä ja lauttayhtiöiltä, mutta valmista ei vielä ole esittää edes pienennetyssä mittakaavassa rakennetun prototyypin verran.

Lainaa

Instead of flying high, the seaglider operates like a hovercraft, using “ground effect,” or the cushion of air beneath the wings, to stay within a wingspan of the water’s surface. The company said in a statement that flight safety is accomplished through redundant navigation-and-control systems. Ground effect, according to the company, will give the seaglider twice as much range as a conventional electric aircraft.

Regent says the seaglider’s 180-mile range will be at speeds ranging from 145 to 180 mph. After the seaglider lands on the water, it switches to a foiling boat as it taxis to the docks. The innovative design gives the eight-engine craft an edge over other electric and conventional aircraft that are forced to take off from fixed landing areas. It also doesn’t require any special infrastructure, so can use existing docks.

This water-taxi concept transitions between multiple modes. After leaving the dock, it operates at speeds between 20 and 45 mph, running on foils, which keeps the fuselage above the waves for a comfortable ride. Once reaching open water, seaglider takes off and accelerates to between 145 and 180 mph.

https://www.yahoo.com/lifestyle/electric-seaplane-glides-above-water-141500318.html

Firman omat sivut väittävät, että koneen toimintamatka tämänhetkisellä akkuteknologialla on 180 mailia nopeudella 180 mailia tunnissa. Mukana tiimissä on kuulemma entisiä Boeingin insinöörejä. Avoimia työpaikkoja on useita. Mitään teknistä dataa ei ole esittää arvioidun toimintamatkan ja lentonopuden lisäksi.

Koneen toimintaidea selviää hyvin esittelyvideolta: https://www.regentcraft.com/video

Etusivu: https://www.regentcraft.com/

CNBC:n uutisen mukaan ehkä 4 vuoden kuluttua Seagliderilla kuljetetaan jo matkustajia. Tässä vaiheessa mietitään vasta neljänneskokoon rakennettavaa prototyyppiä. Toivotetaan onnea.

https://www.cnbc.com/2021/04/20/regent-raises-9-million-for-flying-ferries-with-180-mph-top-speed.html

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Piti katsoa tuo video useampaan kertaan ennen kuin uskoin näkemääni. Kun värkki irtoaa vedestä, vedetään hydrofoileja ylös jolloin myös siiven v-kulma muuttuu. Se on erikoinen ratkaisu koska hydrofoilin ilmanvastus on niin pieni, että sen osittainen sisäänvetäminen ei vaikuta tuon taivaallista. Vai onko kysymys siitä, että lentoonlähtöön tarvitaan tuhtimpi maaefekti ja lennossa taas enemmän kallistumiskykyä :hmm:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuollaisena tuo laite ei ole oikeasti riittävän robusti. Jos tuulee vähänkin niin siipituki vaurioituu osuttuaan laituriin. Lentokoneen peruttaminen vedessä on haasteellista. Jotta tuo voisi toimia, niin pitäisi olla poiju johon voi aina ajaa vastatuuleen. Tai sitten kone pitää rakentaa enemmän työkalumaiseksi. Tuollainen hi-tec ei tule kestämään.

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Uskon kyllä, että taitavat kaverit pystyvät keräämään mukavasti rahoitusta tähän(kin) projektiin.

Muokattu: , käyttäjä: Juha Ritaranta
Typo
3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pienet kareet eivät vaikuttane maa... tarkoitan merivaikutukseen, mutta kuinkahan kiipeily mainingeille? Onkohan tästä jo kokemuksia Kaspianmereltä...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näköjään FAA ja EASA eivät luokittele pelkästään maavaikutuksessa lentäviä laitteita lentokoneiksi, vaan veneiksi tai aluksiksi. USA:ssa pitäisi ottaa yhteyttä rannikkovartiostoon. EASA kehottaa tutustumaan International Maritime Organizationin määritelmiin.

Lainaa

‘Not registered as aircraft’

The FAA agreed with the EU classification. “Vehicles that skim across the surface of water have not traditionally been regulated by the FAA,” said a spokeswoman. “These types of vehicles are not registered as aircraft. Unfortunately, we do not have any information on their operation. We suggest the requestor [Revolution Aero] contacts the US Coast Guard.”

https://www.revolution.aero/editorial-1/2019/8/29/exclusive-uk-at-odds-with-eu-and-us-over-classification-of-wing-in-ground-effect-craft

Mutta helpolla ei valmistaja pääse rannikkovartioston hyväksyntäprosessissakaan. Käytännössä kaikki turvallisuuteen liittyvä, kuten miehistön koulutus, laitteen rakenteiden turvallisuus, sään ja aallokon vaikutus operointiin, liikennöinnin vaikutus muuhun vesiliikenteeseen, huoltotoiminta jne tulee huomioida ja näyttää toteen.

https://www.navcen.uscg.gov/pdf/navRules/WIG Guidance.pdf

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siinä suhteessa tämä hybridi-sähköinen "Flying Ship" pääsee varmaankin vähemmällä, koska kuljettaa vain rahtia ja on aluksi kauko-ohjattu ja myöhemmin autonominen, joten kyydissä ei ole miehistöäkään.

Tästä firmasta löytyy tietoa nihkeästi.  https://flyingship.co/

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Yllä olevalla videolla kone kaartaa sisempi siivenkärkiponttooni vedessä. Tätä katsoessa mieleeni tuli eräs tapahtuma elävästä elämästä. Tuollaisessa tempussa on nimittäin omat riskinsä. Vävypoikani on harrastanut kilpapurjehdusta F-18 luokan katamaraneilla. Kerrran oli vähän tuulisempi keli ja pojat halusivat videoivat näyttävää menoa. Vävypoikani roikkui trapetsiköyden varassa ilmassa kulkevan ponttoonin ulkopuolella suorin jaloin. Kävi sitten niin, että vedessä kulkeva alapuolinen ponttooni sukelsi aallon sisään ja vauhti pysähtyi kuin seinään. Trapetsilla roikkunut vävypoika tietysti jatkoi matkaa sen mitä trapetsiköysi antoi myöten ja iski lopulta itsensä ponttoonin kylkeen. Kertoi ensimmäisen ajatuksen olleen se, että montakohan kylkiluuta on poikki. Yllä olevalla koneella saattaa tuossa tempussa myös äkkiä tulla kuperkeikka.

Seppo 

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kun akkuteknologia on energia/painosuhteeltaan mitä on, niin teoriassa mahdollinen tapa sähkölentämiseen voisi olla matalalento, ehkä jopa maavaikutuksessa, ja suora tehonsyöttö maasta trolleybussin tai sähköjunan tapaan, "hieman" pidemmin piuhoin. Sähköjuna on varmastikin menestynein sähköinen liikennemuoto ja se on sitä juuri siksi, että sähkön varastointia ei tarvita. Voisiko lentokoneen toteuttaa vastaavasti?

Nopeiden junien virroittimet toimivat hyvin jonnekin 300-400 km/h nopeuksille, eli ainakin alkuun voisi ajatella konsepteja, joissa nopeus ei olisi tätä suurempi. Lennon sitominen voimalinjaan asettaa toki paljon rajoituksia mutta voisiko joku niche olla mahdollinen? Suurnopeusrata, josta täytyy rakentaa vain virtajohto voisi olla kova juttu moneen paikkaan. :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä tietokoneella piirtäminen ja mallien rakentelu on helpottanut huomattavasti suunnittelua.Voi tehdä melko aidon näköisiä vehkeitä ja ajattaa/lennättää niitä vaikka miten ja minne.Ei edes tarvitse miettiä aero tai hydrodynamiikkaa puhumattakaan polttoaineesta ja sen määrästä sekä riittävyydestä.Esittelyvideossa ja kuvissa lentävät hyvin, halvalla ja kauas.Aina näihin joku uskoo, hyvä niin.

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
22 tuntia sitten, Markku Koivurova kirjoitti:

Piti katsoa tuo video useampaan kertaan ennen kuin uskoin näkemääni. Kun värkki irtoaa vedestä, vedetään hydrofoileja ylös jolloin myös siiven v-kulma muuttuu. Se on erikoinen ratkaisu koska hydrofoilin ilmanvastus on niin pieni, että sen osittainen sisäänvetäminen ei vaikuta tuon taivaallista. Vai onko kysymys siitä, että lentoonlähtöön tarvitaan tuhtimpi maaefekti ja lennossa taas enemmän kallistumiskykyä :hmm:

Äläs nyt! Hydrofoilit on vedessä ollessa kaukana rungosta. Ne vedetään ylös senverran että pohjan foilin välinen interferessi varmasti kasvaa. -> vastus kasvaa. Siiven V kulma ei minusta muutu (tyvessä) vaan siipi joustaa runsaasti kun nostovoima kasvaa 1g tilanteeseen. Miksikohän nostovoima kasvaa, kun kulma ei kasva, ei asetuskulma  eikä kohtauskulma.   Ehkä foilin vedessä ollessa profiilin yläpinnalla on puhallus (poikittain) joka tuhoaa nostovoima.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään