Mika Laakso

Seinäjoen pommitus 3.2.1940

49 viestiä aiheessa

Huomenna 3. helmikuuta tulee 81 vuotta siitä kun 53. Kaukopommituslentorykmentin (53 DBAP) 27kpl Iljushin DB-3 konetta pommittivat Seinäjokea.

Koneet lähtivät matkaan ilmeisesti Raplan kentältä, Tallinnan eteläpuolelta.

Klo 13.33 ilmahälytys Seinäjoella.

Klo 13.40 pommitus alkoi.

Kohteena oli ratapiha, mihin ei osumia. 13 kuoli.

Mutta mikähän kone (tai kuka) oli tuo Kauhavalta perään lähtenyt?

Yksi kauhavalainen 2-tasohävittäjä saatteli viholliskoneita näköetäisyydeltä.

Ylläoleva teksti lainattu täältä:

http://epmuisto.fi/page259.html

 

Muokattu: , käyttäjä: Mika Laakso
lisäys
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
49 minuuttia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Kohteena oli ratapiha, mihin ei osumia. 13 kuoli.

Päämaja. Rautatietoimisto (SPK 2796).

"3/2-40. [...] Seinäjoki: 3 raidetta poikki ja 1 vaihde vaurioitui; veturitallin kääntöpöydältä talliin johtavia raiteita vaurioitui: 1 H- ja 1 G-vaunu vaurioituivat pahoin; 1 upseeri ja 3 miestä 9.RKK:sta kuoli."

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen kuullut tarinaa, että pakko-otetulla yksitasoisella Klemm 25:lla oltaisiin oltu ilmassa samaan aikaan kun pommikoneita lensi Kauhavan lähellä talvisodassa. Siitä on jossain kirjoitettu ja aivan kuin muistaisin, että täällä foorumillakin olisi joskus juttua ollut. Joka tapauksessa myöskin pakko-otettu Taylorcraft BC-12D OH-KLB ainakin oli ilmassa tuona päivänä 3.2. pommituksen aikoihin, ohessa Tähystäjäkurssi 2:n sotapäiväkirjasta. Lähde: diginarc.

Jukka

Ilmasota_11.jpg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olin juuri kirjoittamassa, että epmuisto.fi:stä lainattu lause on varmaan lainaus tästä 

10 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Täällä jonkin verran pommituksesta, siinäkin mainitaan 2-tasohävittäjä: "Yksi kauhavalainen 2-tasohävittäjä saatteli viholliskoneita näkö-etäisyydeltä".

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä 3.2.1940 pommitus IPAK (Ilmapuolustusaluekeskus 61) Seinäjoen SPK:sta (SPK 790). Lähde: diginarc.

Jukka

Ilmapuol_48.jpg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Rauno Salosen kertomus: Pommituksen jälkeen osa koneista, ehkä kahdeksan, palasi Peräseinäjoen Alaviitalan  kotini ylitse Ilmajoen suunnasta. Matalalla lentäneet koneet tärisyttivät päärakennusta, jonka turviin kiirehdimme. Yksi kauhavalainen 2-tasohävittäjä saatteli viholliskoneita näköetäisyydeltä.

Tämä täsmää Äitini, silloin 7v, kertomukseen: "Pommikoneita meni, sitten hetken päästä joku pienempi"

Kartalla Ilmajoki- Peräseinäjoen Alaviitala-Pasto/Kankaanpää suora linja n.luoteesta kaakkoon

Äitini kototalo siinä Kankaanpään vieressä

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Täällä jonkin verran pommituksesta, siinäkin mainitaan 2-tasohävittäjä: "Yksi kauhavalainen 2-tasohävittäjä saatteli viholliskoneita näkö-etäisyydeltä".

http://www.mediapinta.fi/naytteet/pdf/9789522351197.pdf

Jukka

Ainakin kaksitasoiset Sääsket SÄ-132, -134 ja 143 starttasivat "ilmahälytyslennolle" tuon pommituksen takia. Kauhavan lentopäiväkirjoja on tapauksesta mutta rivit ovat vähän sekaisin. Täytyy huomenna päivänvalossa laittaa ne kelloaikojen mukaiseen aikajärjestykseen. Palaan aiheeseen.

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Meneillään oli myös Konekivääriampuja- ja sähköttäjäkurssi 1, jolla lennettiin mm. Tuiskuilla radiolentoja tuona päivänä. Seinäjoen pommitus mainitaan iltapäivällä. Lappajärvelläkin lennettiin. Olisiko todella hidas Sääski pysynyt pommikoneiden perässä tai mukana, se tuntuu kyllä vähän epäuskottavalta, jollei lentokorkeus ole ollut eri. Sääski kulki matkaa vain 125 km/h. Matalalla menevä kone näyttää menevän kovempaa. Jospa Raimo nuo lentopäiväkirjat toisivat lisävalaistusta...

edit: ”Ilmahälytyslento”, mitä se oikeastaan käytännössä tarkoittaa? Onko se juuri tätä ohjeistusta koulukoneiden hajauttamiseksi pommitusten ajaksi lähiseudun järvien jäälle kuten Lappajärvelle tai läheisille lentokentille kuten Mänkijärvelle, Laajalahteen ja Vaasaan. Lappajärven Karvalan jäätukikohdan kohdalla olen kirjoittanut kirjassani ”Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvuilla” seuraavasti:

”Ohjaajakoulutusta antanut Sotaohjaajakurssi 1 käytti välillä Lappajärven jäätä koulutuskenttänä, samoin Aliupseerikurssi 11 (AOK 11) oli siellä leirillä. Tähystäjä- ja kk-kurssien kalustona oli muutama vanha Aero A-32GR ”Jupiter-Aero” sekä ohjaaja- ja tähystäjä- Tuiskut. Talvisodan aikaan, kun Kauhavalla oli ilmahälytyksiä, lensi koulun koneita usein Lappajärvelle. Se oli suosittu laskupaikka hälytyksen sattuessa, koska siellä oli kanttiini. Oppilaat saivat samalla kaivattua vaihtelua koulutukseen. Näin oli muun muassa 12.1. ja 14.1.1940 Konekivääri- ja sähköttäjäkurssi 1:n ollessa leirillä. Tuolloin 12.1. melkein kaikki laskeutuneet harjoituskoneet rullasivat Karvalan kansakoulun rantaan. Koneet olivat Sotaohjaajakurssi 1:n Smolikeja ja Viimoja. Yksi Smolik ja Viima jäi sinne yön yli käynnistysvaikeuksien takia. Parin päivän päästä sama toistui, 14.1.1940 peräti 15 har- joituskonetta laskeutui Karvalaan jäälle Kauhavalla olleen ilmahälytyksen takia. Koneet palasivat tunnin sisällä takaisin. Talvisodan aikana koneissa oli useimmiten sukset alla, joten Lappajärven jäätä voitiin käyttää koko talven yli.”

Mänkijärven kentän historian kohdalla kirjoitin:

”Mänkijärvi oli talvi- ja jatkosodan aikana Kauhavan varakenttä, ja ilmavaroituksen aikana tulisi ilmassa olevat koneet lentää välittömästi joko Mänkijärvelle tai muille varakentille. Kauhavalla laitettiin kentälle punainen tuuli-T varoitusmerkiksi vihollispommittajista. Kauhavalla oli talvisodan aikana 16 ilmahälytystä, ja ilmassa olleet koneet lennettiinkin varalaskupaikoille Vaasaan, Mänkijärvelle sekä Laajalahteen tai lähijärvien jäälle hälytysten aikana. Näin tapahtui ensimmäisen kerran 20.12.1939, jolloin Kauhavalta laski koneita Mänkijärvelle aiheuttaen tungoksen. Siksi AOK 6:n päällikkö luutnantti K. Lahtela ehdotti ISK:n hälytysohjeiden muuttamista.
Suosittu laskupaikka hälytyksen sattuessa oli Karvalan kylä Lappajärvellä kanttiineineen. Oppilaille tämä oli toivottua vaihtelua koulutukseen. Lähipaikkakuntalaisten muistelmien mukaan 29.1.1940, kun venäläinen pommituslaivue oli lentänyt Simpsiön yli Kauhavaa kohti, ajettiin Kauhavan lentokentän lentokalustoa Mänkijärvelle ja maakalustoa Mäenpäähän suojaan. Ilmeisesti alhaalla leijuneesta usvasta johtui, ettei Lapuan patruunatehdas tai Ilmasotakoulu joutunut pommisateen kohteeksi, vaan osa pommilastista pudotettiin Hirvijoen Ahingonnevalle Alajärvelle menevän tien eteläpuolelle noin 10 km Mänkijärveltä Kauhavan suuntaan. Koneet lensivät suoraan Kauhavan kentän yli pilven päällä. Mitään vaurioita ei sattunut, vaikka pommeja putoili tiettävästi useita kymmeniä; puhutaan 53:sta, osa suuriakin 100 kg:n miinapommeja ja 50 kg:n palopommeja.” jne.

Jukka
 

 

23030667-4784-4D05-B944-6AFEF0586621.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
Täydennystekstiä
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä Jukka on perehtynyt tähän aiheeseen, ilmavaaran uhatessa Kauhavan koneet hajautettiin ympäristöön esim. jääkentille. Mielestäni oli parasta laittaa kaikki meneillään olleiden Ilmasotakoulun (ISK) kurssien lentopäiväkirjojen sivut tähän jonoon, jotka koskevat ISK:n lentoja Seinäjoen pommituksen päivänä 3.2.1940. Jokainen voi tykönänsä niitä katsella vaikka tänään 81. vuosipäivänä.

IMG_3107.JPG

IMG_3220.JPG

IMG_3221.JPG

IMG_3358.JPG

IMG_3370.JPG

IMG_3371.JPG

IMG_3372.JPG

IMG_3373.JPG

IMG_3816.JPG

IMG_3948.JPG

IMG_3949.JPG

IMG_4566.JPG

IMG_4605.JPG

IMG_4606.JPG

IMG_7311.JPG

IMG_7357.JPG

IMG_7358.JPG

IMG_7359.JPG

IMG_7360.JPG

IMG_7550.JPG

IMG_7577.JPG

4 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuollainen koulukoneen ja vihollispommittajan kohtaaminen tapahtui ainakin Jukan mainitsemassa ilmahyökkäyksessä 29. tammikuuta, jolloin neuvostokoneilla oli maalina Kauhava. Lentomestari Pauli Pohjanvirta oli kouluttajana Kauhavalla ja kertoi muistelmissaan (koonnut Eero Pakarinen/Ilmasotakoulun kilta 1988), että hän nousi kentältä kiireellä oppilaansa kanssa Viimalla. ”Ehdittyäni Yli-Härmän kirkonkylän yläpuolelle, sukelsi pilvestä eteeni suuri pommituskone, jonka lentosuunta oli Kauhavaa kohden. Sen miehistö ilmeisesti näki meidät ja luuli konettani hävittäjäksi, koska kone välittömästi palasi pilveen.”

t. Harri

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sanomalehti ILKKA 29.1.2000, iskussa menehtyneet. mm. Olavi Vatilo ja kolmevuotias poikansa Matti Juhani.

ILKKA 3.2.2010. Ritva Mäkikahma os. Vatilo menetti Seinäjoen pommituksessa isänsä ja veljensä.

Lehtijutussa mainittu Torkon talo Laihian kirkolla oli isäni Äidin veljen, Eero Torkon kauppa.

Lempi-mummani jäämistöstä Laihian Kylänpäästä on satoja valokuvia, joista muutama kymmen selvitetty.

Matti Juhani ja Ritva Vatilo Äitinsä kanssa.

IMG_3284.JPG

FullSizeRender - 2021-02-03T213154.977.jpg

FullSizeRender - 2021-02-03T213201.083.jpg

FullSizeRender - 2021-02-03T213205.568.jpg

IMG_3281.JPG

IMG_3283.JPG

Muokattu: , käyttäjä: Mika Laakso
lisäys
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Raimon laittamien lentopäiväkirjojen perusteella ainut tähän tapaukseen sopiva (mun mielestä) on tuo Ohjaajakurssi 2:n

3.2. klo 13.45-15.15 VI-23 Lentomestari Metsola lähilento (iv.lento)

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
28 minuuttia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Raimon laittamien lentopäiväkirjojen perusteella ainut tähän tapaukseen sopiva (mun mielestä) on tuo Ohjaajakurssi 2:n

3.2. klo 13.45-15.15 VI-23 Lentomestari Metsola lähilento (iv.lento)

Kyllä vaan. Siten täyttyy kaksitasoisuus kriteeri, mitä taas ei mukana seuranneessa Klemm 25:ssa ole.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Neuvostoliiton arkistoissa on virhe, joka on päässyt Geust'in kirjaan Red Stars 7, Talvisota ilmassa, sivu 211 josta kuvakaappaus.

Väärä päivämäärä.

FullSizeRender - 2021-02-04T002801.006.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Mika Laakso
lisäys
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Raimo, noissa on sulatettavaa. Tuolla yhdellä sivulla on kohta johon kiinnitin huomiota. Ilmassa on ollut OH-ILL eli pakko-otettu Klemm 25 useammankin kerran. Lentojen tarkoitukseksi on merkitty Lähilento (iv-lento). Eli tarkoittaa ilmavalvontalentoa ja lentojen aika täsmää Seinäjoen pommituksen aikoihin. Kone on ollut jopa 2000 metrissä puolisen tuntia muutaman kerran ja sitten myöhemmin iltapäivällä myös 1000 metrissä. Lentäjänä kouluttajat eli kapteeni Lahtela, lentom. Metsola ja kapteeni Pursiainen ovat lentäneet kukin vuorollaan oppilaansa kanssa.  Olisiko tässä sitten asiaan liittyvää, vaikkei kaksitaso kyseessä olekaan. Ja yhtä hidas kuin Sääskikin... Toki lähilento on lähilento, eli kuinka kaukana kentästä ovat sitten pörränneetkään.

Jukka

 

69AF9B1D-7698-4AA2-9413-EBEE820594D4.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

 

37 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

lentäneet kukin vuorollaan oppilaansa kanssa

Nuo lennot 13.45-15.15 OH-ILL ja VI-23, niissähän on oppilaan kohdalla viiva?

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Mika Laakso kirjoitti:

 

 

Nuo lennot 13.45-15.15 OH-ILL ja VI-23, niissähän on oppilaan kohdalla viiva?

Aivan! Katsoin huolimattomasti kännykän ruudulla, että ovat yhtäläisyysmerkki kuten alempana samalla sivulla oppilas res.vänr Fagerholmin alla.  Eli yksin lensivät upseerit nuo iv-lennot Klemmillä ja Viimalla!


Klemmiin liittyen löytyi hyvä tarina jonka on kirjoittanut Heimo Lampi kirjassaan Brewster-lentäjä. Kyse on aikaisemmasta pommituksesta, ei Seinäjoen, mutta kyllä Klemmillä on käyty pommareita kurkkimassa!

Jukka

21BD21C3-C00E-4AD1-AB15-4EFBDCBDE302.jpeg

E6BF01D8-F36A-494D-9512-DA88AA1714D2.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Mika Red Stars 7-kirjassa olevan virheen huomaamisesta! Virhe ei ole kuitenkaan päivämäärässä (12.1.1940), vaan olin huolimattomasti silmäillyt 53 DBAP:n sotapäiväkirjoja laatiessani Red Stars 5-kirjaa miltei 20 vuotta sitten. Tämän virheellisen lauseen olen sittemmin siirtänyt RS 7-kirjaan, sekä sen uusin suomen- ja vieraskielisiin painoksiin (mm. viime keväänä ilmestyneisiin Punailmat tavisodassa ja Red Wings in the Winter War)!

Asia on niin että 53 DBAP:lle oli 12.1.1940 annettu tehtäväksi pommittaa Vaasaa ja Seinäjokea - mikä oli sitten muutettu Hangoksi! Entisenä vaasalaisena kiinnitin ennen kaikkea huomiota Vaasan pommitukseen, ja naapurikaupungin kohtalo jäi vähemmälle huomiolle, mistä pyydän anteeksi...

Nyttemmin on Venäjällä ilmestynyt useita sotapäiväkirjojen perusteella laadittuja nettiartikkeleita ja kirjoja ADD:n historiasta, ja niinpä haluan esittää korjatun version 53 DBAP:n vaiheista 12.01.1940:

53 DBAP:n saamat tehtävät 12.1.1940:

-          Seinäjoen pommitus: 1 AE (6 konetta) ja 2 AE (6 konetta); yhteensä 12 DB-3 konetta

-          Vaasan pommitus: 3 AE (4 konetta), 4 AE (9 konetta) ja 5 AE (6 konetta); yhteensä 19 DB-3 konetta

-          Salon pommitus: 4 DB-3 konetta

-          Karjaan pommitus: 6 DB-3 konetta

53 DBAP:n suorittamat pommitukset 12.1.1940:

Kohde

Vahvuus

Kellonaika (Moskovan aika)

Korkeus

Pudotetut pommit

Tulos

Hanko

12 DB-3

11.58

4200

102 FAB-100, 10 FAB-50,       4 ZAB-50

Satama ja r-asema palavat

Vilkilä

1 DB-3

13.10

7600

10 FAB-100,     2 ZAB-50

 

Salo

3 DB-3

13.13

6000

20 FAB-100,     10 FAB-50,      4 ZAB-50

 

Hanko-Karjaa rataosuus

1 DB-3

13.30

6000

10 FAB-50

 

Vaasa (satama)

9 DB-3

14.10

3500

80 FAB-50,     32 ZAB-50

 

Perälä

2 DB-3

14.30

6000

20 FAB100,      9 ZAB-50

 

Pori (satama ja r-asema)

3 DB-3

15.15

6000

20 FAB-100,   10 FAB-50,      7 ZAB-50

 

Karjaa

6 DB-3

15.15

3000

60 FAB-100

 

FAB = sirpalepommi, ZAB = palopommi

Eri eskadrillien pommitukset:

-          1 AE:n ja 2 AE:n 12 DB-3 konetta pommitti Hankoa eikä Seinäjokea klo 11.58. Ei käy ilmi milloin ja miksi tehtävä muuttui!

-          Yhdeksän (toisen lähteen mukaan kahdeksan) DB-3 konetta pommitti Vaasaa, kaksi konetta keskeytti lennon Vaasaan johtuen polttoainepulasta, ja pommitti Närpiön Perälän rautatieasemaa. 

-          Yksi 3 AE:n kone keskeytti teknisistä syistä lentonsa Vaasaan, ja pommitti Vilkilän (?) rautatieasemaa.

-          Kolme konetta pommitti Poria klo 15.15, yksi kone palasi ja laskeutui pommilastissa.

-          Neljän DB-3 koneen tehtävänä oli Salon kaupungin pommittaminen, kolme konetta pommitti klo 13.13. Kapt Lebedinskin kone ei pysynyt muodostelmassa johtuen moottoriviasta, ja pudotti Hanko-Karjaa rataa klo 13.30.
Tappiot:

-          Yksi DB-3 (ohjaaja luutn Kurochka ja tähystäjä luutn Aleksejev) erkani muodostelmasta, eksyi ja teki pakkolaskun Abjaan (30 km SW Viljandi). Kone tuhoutui, ja tullaan purkamaan ja siirtämään tukikohtaan.

-          5. (?) AE:n komentaja Aleksejev eksyi ja teki pakkolaskun Petroskoin seudulle.

-          5 AE:n lentueenpäällikkö v.luutn N.F. Prihodko, tähystäja v.luutn P.I. Pereskok ja radisti kersantti I.F. Kostrov jäivät palaamatta. Muiden lentäjien havaintojen mukaan Prihodko seurasi eskadrillin komentajan Aleksejevin perässä.

Kuusi DB-3 konetta suoritti iltapäivällä toisen sotalennon, ja pommitti Karjaan rautatieasemaa klo 15.15 (nämä koneet olivat ilmeisesti aamupäivällä pommittaneet Hankoa).

 -          Yhteenveto:
53 DBAP suoritti 12.1.1940 yhteensä 41 sotalentoa, palaamatta jäi kolme konetta, joista kaksi teki pakkolaskun (Kurochka ja Aleksejev) ja yksi kone (Prihodko) katosi.

-          Prihodkon DB-3 kone teki pakkolaskun Laatokan Karjalan Korpijärvelle (rintamalinjojen väliin). Kone evakuoitiin  Ilm.KV 4:n toimesta IV AK:n 4.Tienrakennuskomppanian raivaamaa ajotietä pitkin.  

-          Ohjaaja v.luutn Prihodko teki itsemurhan, tähystäjä v.luutn Pereskok ja kk-ampuja kersantti Kostrov jäivät kahden kylmän yön jälkeen aamulla 14.1.1940 sotavangiksi.

-          Kuulusteluissa sotavangit väittivät että olivat eksyneet siirtolennolla Moskovasta Petroskoihin – mikä ilmeisesti meni täydestä, koska kuulustelusta vastanneet IV AK:n tiedustelu-upseerit eivät voineet aavistaa, että kone oli todellisuudessa lähtenyt Viron Raplasta, ja eksynyt sotalennolla Länsi-Suomeen!

 

IV_Armeijakunnan_esikunta_394.jpg

IV_Armeijakunnan_esikunta_395.jpg

IV_Armeijakunnan_esikunta_396.jpg

IV_Armeijakunnan_esikunta_397.jpg

IV_Armeijakunnan_esikunta_398.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Carl-Fredrik Geust
7 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei!

Tässä alkaa olla jo niin paljon hyvää tietoa koossa että voisi lisätä vielä jotain 53. DBAP:n lähtökentästä.

Tietoa löytyy paljon enemmän ja paremmin kun hakee nimellä Kuusiku. Nykyinen Raplan kenttä on ilmeisesti rakennettu vanhan Kuusikun kentän pohjoispuolelle v. 1951. Google Maps tuntee paikan nimellä Kuusiku lennuväli.

Militaar.net -foorumilla Toomas Türk on lähettänyt Kuusikun kenttäalueen alkuperäisen kartan viestiketjussa N Liidu lennuväe üksused Eestis 1939-41:

http://www.militaar.net/phpBB2/viewtopic.php?f=6&t=40547

53. DBAP:lla oli Türkin mukaan 12.1.1940 40 DB-3-konetta.

file.php?id=21652

http://www.militaar.net/phpBB2/download/file.php?id=21652

 

Kari

 

 

Muokattu: , käyttäjä: Kari Lumppio
6 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2.2.2021 at 19.09, Mika Laakso kirjoitti:

Yksi kauhavalainen 2-tasohävittäjä saatteli viholliskoneita näköetäisyydeltä.

Todennäköisesti tuo "2-tasohävittäjä" on VL Viima VI-23. Ja sen potkuri, tosin uudempi löytyy 

Marko Rintaselta:

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Kari,

talvisodan aikaisissa neuvostodokumenteissa puhutaankin Kuusikun lentotukikohdasta.

53 DBAP:n maaliluettelosta 12.01.1940 käy muuten selvästi ilmi N-liiton pyrkimys murtaa Suomen puolustuskyky mm. tuhoamalla kuljetusverkko (rautatieristeysasemat ja satamat) DB-3 kaukopommikoneilla. 

Onneksi pommituslentäjien suunnistus- ja tähtäystaito ei ollut suinkaan annettujen tehtävien vaatimustasolla, joten korkealta pudotetut, vapaasti putoavat pommit eivät juuri osuneet asemarakennuksiin ja ratapihoihin, eikä satamalaitureihin, vaan kaupunkien ympäröiviin asuntokortteleihin!

Suhteellisen pienten maalien tuhoamiseksi olisi tarvittu syöksypommittajia, joita punailmavomissa (onneksi) ei ollut.

Koelentäjistä ja lennonopettajista kootusta, sekä erikoisvarustetuilla pommikoneilla varustetusta 85 OAP:sta yritettiin muodostaa pistemaalien tuhoamiseen tarkoitettu erikoisyksikkö, mutta ei senkään avulla osuttu esim. Lahden yleisradioasemaan eikä Korian siltaan! 

    

Muokattu: , käyttäjä: Carl-Fredrik Geust
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään