Esa Muikku

Rautaristillä koristeltu suomalaislentäjä (?)

55 viestiä aiheessa

Finnassa olevissa Museoviraston kuvissa tuli vastaan alla oleva kuva (HK7744:517). Metatietojen mukaan se on otettu Tiiksjärvellä 1942. Kuka hän on ja mistä hyvästä saksalainen kunniamerkki on osunut häneen?

33275FD3DE65F3F79D5083660D96ABE1.jpg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Samassa yhteydessä otettu kuva. Museovirasto/finna.fi.

Jukka

6693A616-2648-4D3C-92B7-8F33B6945B9D.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuvassa on ilmeisesti luutnantin arvoinen upseeri. Keräsin päiväkäskyistä pelkät luutnantit joille on myönnetty saksalainen kunniamerkki vuosina 1941-42. Ylipäällikkö on esittelyssä 14.11.41 myöntänyt oikeuden kantaa heille annettuja saksalaisia kunniamerkkejä, II luokan rautaristiä:

Luutnantit: P.A. Massinen, O.P. Puhakka, N.O. von Essen, V.O. Härmälä, B.G. Laaksonen, H. Strömberg.

17.4.1942. Luutnantti: A.I. Valste (it?).

23.7.1942. Eisernes Kreuz 1. Klasse: Luutnantti Håkan Strömberg.

23.7.1942. Eisernes Kreuz 2. Klasse: Luutnantit: M. Inehmo, P. Kahla, O. Kauppinen, L. Ohukainen, R. Paltila, I. Ritavuori.

22.11.1942. Eisernes Kreuz 2. Klasse: Luutnantti Joel Savonen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kysyin asiaa Kari Stenmanilta, kiitos Karille tiedoista. Kuvassa on tiedustelulentäjä luutnantti Nils Odert von Essen. Palveli mm. LLv 16:ssa 17.6.-41 alkaen, sen jälkeen VII AKE:ssa 19.3.-42 alkaen ja jälleen LeLv 16:ssa 25.5.-43. LeLv 28 5.11.-43 - 3.12.-44. 

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
14 tuntia sitten, Esa Muikku kirjoitti:

mistä hyvästä saksalainen kunniamerkki on osunut häneen?

Syytä ei päiväkäskyssä sanota.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Syytä ei päiväkäskyssä sanota.

Tuo Rautaristin luovutus osuu ilmeisesti aikaan kun hän oli VII Armeijakunnan esikunnassa. (korjaus edelliseen: nimi päiväkäskyssä jo 14.11.-41, kun von Essen oli LLv 16:ssa, VII AKE:ssa vasta 17.3.-42 alkaen). Olisiko ollut esikunnassa Ilmavoimien yhteysupseerina ja tekemisissä siksi myös saksalaisten kanssa. Jotakin tämänsuuntaista voisi olettaa. Ehkä tuokin selviää jostain asiapapereista.

Kari lisäsi vielä, että hänellä ei ole siitä  kerrottiinko EK I:n ja II:n myöntämisperusteita suomalaisille, ainakin kirjallinen tieto jäi saksalaisille. Hän olettaa, että laivueen tai rykmentin komentajalta kysyttiin suositus.

Edesmennyt kauppaneuvos Kullervo Virtanen, joka lensi FR:llä ja MS:llä Tiiksjärvellä, kertoi Karille, että sinne tuli pari kertaa saksalainen eversti, joka jakeli kenkälaatikosta rautaristejä riviin komennetuille. Saattoi olla, että hyvä saksankielen taitokin auttoi ristin saamisessa.

Kari täsmensi vielä, että Nils von Essen ei lentänyt Tiiksjärvellä, vaan etelämpänä kuten Karhumäki, Hirvas ja Solomanni, mistä LeLv 16 toimi.

Löysin SA-kuvista luutnantti von Essenin kuvan, päivätty otetun Leppämäessä 27.6.-41. LLv 16 / 1.lentue. Gloster Gladiator-ohjaaja.

Jukka

FC63C22D-B832-4222-9CC1-B0D5CB67A4DD.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitokset hyvistä vastauksista - myös Karille. Myöntämisperusteetkin olivat aika "selkeät". Ehkä myös saksalainen nimi auttoi tässä.

Sen tarkastin, että ei ole ainakaan lähisukulainen (poika) ritarille nro 30 eli Hans von Essenille, joka sai lapsia vasta sodan aikana.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No, lähisukulainen ei Hansille, mutta sukua kyllä. Sen selittäminen ei onnistu tässä, tulee vähän kauempaa, von Essen on kuitenkin aatelinen suku ja hyvin tutkittu. Voitte tutkia vaikka aateliskalentereita.

Nils Odert von Essen oli syntynyt 9.7.1915. Kuolinpäivää en tiedä, eli kuitenkin vielä sodan jälkeen pitkään. Ainakin yksi lapsi. Veljiä kaksi. Odert on vanha suvussa periytynyt nimi.

Hänen isänsä oli Vaasan lääninsairaalan ylilääkäri Seinäjoelta. Gustav Martin von Essen. ( 1883 - 1954 ). Eiköhän joku Pohjanmaan foorumilaisista näitä tunne ?

Sukututkimusterveisin Jorma

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Helsingin Sanomat 9.7.1965 syntymäpäiväpalstalta, henkilö täytti  50 vuotta.  (1962 puhelinluettelon mukaan asui nykyisellä Vantaalla Ylästön lähellä).

 

 

 

essen.jpg

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vähän aiheesta sivuun, mutta näissä LLv 16:n kesän 1941 SA-kuvissa ihmetyttää kuvauspaikka Leppämäki. Esimerkiksi tuo Jukan laittama kuva, jossa von Essen makoilee rannalla, on kyllä mielestäni otettu jollain Joensuun rantakentistä. LLv 16:n 1. lentue siirtyi Joensuuhun, Linnunlahdelle 29. kesäkuuta 1941. Laivueen sotapäiväkirjan mukaan Joensuun rantakenttiä käytiin tutkimassa tätä ennen. Olisiko kuva von Essenistä otettu tällaisesta tilanteessa ja tietääkö kukaan, missä tämä Leppämäki sijaitsee? Ehkä jollain näistä Joensuun lähistön kentistä?

t. Harri

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämänkin SA-kuvan kohdalla on seuraava kuvateksti: ”Iltahetki lentokentällä.
Leppämäki 1941.06.27”

Paikka on Linnunlahti, Joensuun Pyhäselän yksi rantakentistä. Taustalla Pyhäselän ulappaa. LLv 16:n Gladiatoreita.

Myös vuonna 2013 pohdiskeltiin samaa "Leppämäki" -asiaa ilman tulosta täällä foorumilla.

https://www.flightforum.fi/topic/25934-sa-kuva-arkisto/?page=3

Jukka

 

6B764FEF-9B6D-40C5-B1BA-8D935BC8D8F4.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Harri Mustonen kirjoitti:

Vähän aiheesta sivuun, mutta näissä LLv 16:n kesän 1941 SA-kuvissa ihmetyttää kuvauspaikka Leppämäki. Esimerkiksi tuo Jukan laittama kuva, jossa von Essen makoilee rannalla, on kyllä mielestäni otettu jollain Joensuun rantakentistä. LLv 16:n 1. lentue siirtyi Joensuuhun, Linnunlahdelle 29. kesäkuuta 1941. Laivueen sotapäiväkirjan mukaan Joensuun rantakenttiä käytiin tutkimassa tätä ennen. Olisiko kuva von Essenistä otettu tällaisesta tilanteessa ja tietääkö kukaan, missä tämä Leppämäki sijaitsee? Ehkä jollain näistä Joensuun lähistön kentistä?

t. Harri

Laivueesta käytiin tutkimassa Linnunlahden rantakenttää etukäteen 29.6.-41, sellainen maininta löytyy LLv 16:n sotapäiväkirjassa. Von Essen oli tuolloin riviohjaajana, eikä missään erikoistehtävässä. Toki hän on siellä näköjään ollut loikoilemassa päivämäärän mukaan jo 27.6. Jos vain päivämäärä ja paikka pitää kutinsa, eli jo ennen varsinaista kenttätiedustelua. Näissä SA-kuvien päiväyksissä on kyllä virheitä. Sen sijaan sinne teki laskuja luutnantti Laaksonen Gladiatorilla 29.6.

”Leppämäki” -nimi näissä monissa kuvissa vain aiheuttaa päänvaivaa edelleen. Tuli mieleen, että olisiko se tullut jostain Linnunlahden rannan lähistöllä olleen talon nimestä tai sitten tuosta majoituspaikasta, lastenkodista? Nyt täytyisi löytyä paikallistuntemusta. Google ei valitettavasti näytä auttavan yhtään... Leppämäki-paikannimeä ei ainakaan Joensuun lähistöltä löydy.

Jukka

7F4E8751-B6BF-47D3-8A97-80D0C8B3533E.jpeg

F8D54BF6-BCBA-48B3-A2B9-E4D0E107853C.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
12/28/2020 at 01.18, Esa Muikku kirjoitti:

mistä hyvästä saksalainen kunniamerkki on osunut häneen?

Menee hieman OT:ksi, mutta Antti Matikkalan erinomainen "Kunnian ruletti. Korkeimmat ulkomaalaisille 1941-1944 annetut suomalaiset kunniamerkit" (ISBN 978-952-222-847-5. SKS, 2017) antaa hyvän käsityksen tästä kunniamerkkien ruletista, tosin pääasiassa vastakkaiseen suuntaan.

"Tietysti rautaristi olisi ollut kivempi". Näin kirjoitti vaimolleen everstiluutnantti Frey saatuaan Saksan Kotkan 1. luokan ansioristin miekkoineen. Hän oli yhteysesikunta Roin esikuntapäällikkö.

Vahva ostosuositus! Näyttää löytyvän antikvariaateissa €20-25 hintaisena ja K4-K5 kuntoisena. Se on edullinen hinta lähes 600 sivuisesta teoksesta.

Rodney

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
27 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Laivueesta käytiin tutkimassa Linnunlahden rantakenttää etukäteen 29.6.-41, sellainen maininta löytyy LLv 16:n sotapäiväkirjassa. Von Essen oli tuolloin riviohjaajana, eikä missään erikoistehtävässä. Toki hän on siellä näköjään ollut loikoilemassa päivämäärän mukaan jo 27.6. Jos vain päivämäärä ja paikka pitää kutinsa, eli jo ennen varsinaista kenttätiedustelua. Näissä SA-kuvien päiväyksissä on kyllä virheitä. Sen sijaan sinne teki laskuja luutnantti Laaksonen Gladiatorilla 29.6.

”Leppämäki” -nimi näissä monissa kuvissa vain aiheuttaa päänvaivaa edelleen. Tuli mieleen, että olisiko se tullut jostain Linnunlahden rannan lähistöllä olleen talon nimestä tai sitten tuosta majoituspaikasta, lastenkodista? Nyt täytyisi löytyä paikallistuntemusta. Google ei valitettavasti näytä auttavan yhtään... Leppämäki-paikannimeä ei ainakaan Joensuun lähistöltä löydy.

Jukka

7F4E8751-B6BF-47D3-8A97-80D0C8B3533E.jpeg

F8D54BF6-BCBA-48B3-A2B9-E4D0E107853C.jpeg

Minua tämä kiinnostaa erityisesti siksi, että isäni koti sijaitsi Nuottaniemessä (rakennettu sotien jälkeen, nyt purettu) eli käytännössä keskelle tuota sota-ajan lentokenttää ja minäkin vietin siellä kesiäni 1960- ja 1970-luvuilla tonkien konekorsujen jäänteitä. Kyselin isältäni ennen aiempaa postaustani tuosta Leppämäestä. Hän ei ollut sellaisesta kuullut, mutta ei sulkenut pois sitä vaihtoehtoa, että kansan suussa olisi kulkenut jokin paikka Leppämäkenä. Esimerkiksi Noljakassa oli leppiä kasvava mäki.

Noljakan historiasta on kirjoitettu hyvä opus nimeltään Noljakan kirja, josta koetin myös etsiä vastausta, mutta tuloksetta. Koivuvaara niminen tila sieltä kyllä löytyy. Ehkäpä nimi on väännetty vihollisen hämäämiseksi Leppämäeksi;D.

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kysyin Leppämäki-sanasta Arto Laaniselta Joensuusta. Artohan on pitkän linjan ilmailija ja itsekin ilmailuhistorian harrastaja, joka tuntee nuo rannat ja seudut läpikotaisin.

Arto vastasi, että lähin Leppämäki -paikka löytyi Joroisilta, mutta sekin oli linnuntietä 15 kilometrin päässä kentästä ja hankalien kulkuyhteyksien takana keskellä metsää, eli ei liity tähän.

Hän katsoi myös vanhoista kartoista, löytyykö Leppämäki-nimistä maatilaa tai huvilaa Pyhäselän rannoilta väliltä Lautasuo-Niittylahti tai Onttolan lentokentän ympäristöstä. Ei löytynyt, mutta Linnunlahden rantakentän reunassa oleva lastenkoti näkyy vielä vuoden 1974 peruskartassa. Korkeuskäyristä näkee, että lastenkoti on ollut mäellä, mutta mäelle ei ole nimeä. Eli majoituspaikasta on luultavasti käytetty nimeä Leppämäen lastenkoti.

Kiitokset Artolle!

Jukka

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
16 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

...

Onttolan lentokentän ympäristöstä. Ei löytynyt, mutta Linnunlahden rantakentän reunassa oleva lastenkoti näkyy vielä vuoden 1974 peruskartassa. Korkeuskäyristä näkee, että lastenkoti on ollut mäellä, mutta mäelle ei ole nimeä. Eli majoituspaikasta on luultavasti käytetty nimeä Leppämäen lastenkoti.

...

Kyseinen lastenkoti, joka tosiaan näkyy vanhoissa kartoissa, oli viralliselta nimeltään Lähtelän lastenkoti. Alunperin se on ollut yksityinen huvila.

Minä olen asunut nyt 34 vuotta Joensuussa ja sitä ennen käytännössä koko ikäni 10 km säteellä Joensuusta, enkä ole koskaan kuullutkaan mistään Leppämäki-nimisestä paikasta lähelläkään Joensuuta. Ehkä siellä majaillut ilmavoimien henkilökunta on vain käyttänyt kyseistä (keksittyä?) nimitystä paikasta, jota sitten valokuvaaja ei ole osannut kyseenalaistaa?

Tuossa viellä linkki karttaan, jossa lastenkoti näkyy kun valitsee kartan vuodelta 1974. Tilapäislentokenttä sijaitsi kartassa olevan raviradan ja leirintäalueen paikalla. Lastenkoti on niiden pohjoispuolella:  https://vanhatkartat.fi/#14.34/62.59872/29.73449

Pekka

Edit: Harrille vielä kiitos erään henkilökohtaisen pikkuarvoituksen ratkaisemisesta. Olen nimittäin kymmenien vuosien ajan kulkenut isäsi kotitalon paikan ohi (se on erään lenkkipolkuni varrella). Kauan siinä oli autiotalo ja pari ulkorakennusta, kunnes ne lopulta purettiin. En tiennyt kuka siinä lienee asunut tai kuka/mikä taho rakennukset lopulta purki. Sota-ajalta peräisin olevissa tilapäislentokenttien kuvissa ko. paikalla ei näkynyt mitään rakennuksia.

Sama

 

Muokattu: , käyttäjä: Pekka Holopainen
lisätty tekstiä
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En ole Joensuun ympäristön lentokenttiin kovinkaan perehtynyt. Onko Noljakan ja Linnunlahden lentokentät sama paikka? Ymmärrän, että Joensuun Onttola on toisaalla. Tässä kuitenkin po. lentojoukkojen majoituksiin tarkoitettuja rakennuksia (1944?) siltä suunnalta. Pekka Holopainen saattaisi tietääkin näistä jotain!

IMG_3061.JPG

IMG_3074.JPG

IMG_3075.JPG

IMG_3076.JPG

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Raimo!

"Pyhäselkä" tekstin yläpuolella Noljakan kylää, vasemmalla puolella Nuottaniemi. Linnunlahti jää oikealle kartan ulkopuolelle.

t. Harri

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Pekka Holopainen kirjoitti:

Kyseinen lastenkoti, joka tosiaan näkyy vanhoissa kartoissa, oli viralliselta nimeltään Lähtelän lastenkoti. Alunperin se on ollut yksityinen huvila.

Minä olen asunut nyt 34 vuotta Joensuussa ja sitä ennen käytännössä koko ikäni 10 km säteellä Joensuusta, enkä ole koskaan kuullutkaan mistään Leppämäki-nimisestä paikasta lähelläkään Joensuuta. Ehkä siellä majaillut ilmavoimien henkilökunta on vain käyttänyt kyseistä (keksittyä?) nimitystä paikasta, jota sitten valokuvaaja ei ole osannut kyseenalaistaa?

Tuossa viellä linkki karttaan, jossa lastenkoti näkyy kun valitsee kartan vuodelta 1974. Tilapäislentokenttä sijaitsi kartassa olevan raviradan ja leirintäalueen paikalla. Lastenkoti on niiden pohjoispuolella:  https://vanhatkartat.fi/#14.34/62.59872/29.73449

Pekka

Edit: Harrille vielä kiitos erään henkilökohtaisen pikkuarvoituksen ratkaisemisesta. Olen nimittäin kymmenien vuosien ajan kulkenut isäsi kotitalon paikan ohi (se on erään lenkkipolkuni varrella). Kauan siinä oli autiotalo ja pari ulkorakennusta, kunnes ne lopulta purettiin. En tiennyt kuka siinä lienee asunut tai kuka/mikä taho rakennukset lopulta purki. Sota-ajalta peräisin olevissa tilapäislentokenttien kuvissa ko. paikalla ei näkynyt mitään rakennuksia.

Sama

 

Tervehdys Pekka,

Isoisäni rakensi talon siihen 1947 tai -48. Vietimme siellä vielä 90-luvun lopulla aikaa parina kesänä. Kun huonoon kuntoon päässeessä talossa alkoi yöpyä kutsumattomia vieraita, päätettiin rakennukset purkaa, ettei koko upea niemi palaisi. Rakennuksethan olivat olleet jo pitkään kaupungin omistuksessa.

t. Harri

Lisäys: Suosittelen tuon Noljakan kirja -historiikin hankkimista, mikäli alueen historia kiinnostaa. Siinä on oma lukunsa Pyhäselän sodanajan kentistä. Näyttää löytyvän vielä ainakin huutonetistä.

 

 

 

Muokattu: , käyttäjä: Harri Mustonen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
5 tuntia sitten, Pekka Holopainen kirjoitti:

Kyseinen lastenkoti, joka tosiaan näkyy vanhoissa kartoissa, oli viralliselta nimeltään Lähtelän lastenkoti. Alunperin se on ollut yksityinen huvila.

Minä olen asunut nyt 34 vuotta Joensuussa ja sitä ennen käytännössä koko ikäni 10 km säteellä Joensuusta, enkä ole koskaan kuullutkaan mistään Leppämäki-nimisestä paikasta lähelläkään Joensuuta. Ehkä siellä majaillut ilmavoimien henkilökunta on vain käyttänyt kyseistä (keksittyä?) nimitystä paikasta, jota sitten valokuvaaja ei ole osannut kyseenalaistaa?

Tuossa viellä linkki karttaan, jossa lastenkoti näkyy kun valitsee kartan vuodelta 1974. Tilapäislentokenttä sijaitsi kartassa olevan raviradan ja leirintäalueen paikalla. Lastenkoti on niiden pohjoispuolella:  https://vanhatkartat.fi/#14.34/62.59872/29.73449

Pekka

 

Kiitos Pekka näistä kommenteistasi. Arto Laaninen  vielä lisäsi muutaman ykstyiskohdan asiaan liittyen. Nimittäin näitä ”Leppämäki”-kuvia on napsittu vähän eri puolilla noita rantoja:

”Lähtelän lastenkodin "Leppämäki" on tosi matala, eli nuo kuvissa näkyvät mäet ovat alueen muita mäkiä.

Lotta tornissa -kuva näyttäisi olevan joen toiselta puolelta Niinivaaralta kohti Paiholaa. Palokaluston kokeilu -kuvat ovat mäen koosta päätellen Noljakasta Blenheimien seisontapaikkojen luota Nuottaniemen-Kallioniemen poukamasta.”

Jukka

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
4 tuntia sitten, Harri Mustonen kirjoitti:

...

Isoisäni rakensi talon siihen 1947 tai -48. Vietimme siellä vielä 90-luvun lopulla aikaa parina kesänä. Kun huonoon kuntoon päässeessä talossa alkoi yöpyä kutsumattomia vieraita, päätettiin rakennukset purkaa, ettei koko upea niemi palaisi. Rakennuksethan olivat olleet jo pitkään kaupungin omistuksessa.

t. Harri

Lisäys: Suosittelen tuon Noljakan kirja -historiikin hankkimista, mikäli alueen historia kiinnostaa. Siinä on oma lukunsa Pyhäselän sodanajan kentistä. Näyttää löytyvän vielä ainakin huutonetistä.

Ihmettelinkin monesti ohi kulkiessani kukahan tuossa on mahtanut asua. Useammin olen sitä kautta kulkenut sen jälkeen, kun siirryimme asumaan Aavarannalle 2000-luvun alussa.

Minulla on tuo Noljakan kirja kirjahyllyssäni ja ajattelinkin laittaa seuraavaan viestiin joitain tietoja koskien tätä puheen olevaa aihetta.

Pekka

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Seuraavat tiedot on saatu kirjasta "Noljakan kirja" Siilaisen Noljakan asukasyhdistys ry. Kirjan ovat toimittaneet yliopiston historioitsijat Ismo Björn ja Pasi Tuunainen 2004 (ISBN 952-91-7910-3). Alueet, joilla on ollut näitä sotakenttiä on merkitty kuvaliitteessä.

Alue 1. Nuottaniemi-Kallioniemi-Höytiäisen kanava: Lentolaivue 42:n Blenheimit kesällä 1941 ja
Lentolaivue 46:n Dornierit kesällä 1942-1943

Alue 2. Aavaranta: Lentolaivue 26:n Fiatit ja Lentolaivue 28:n Moranet kesällä 1941

Alue 3. Linnunlahden edustan jää: Lentolaivue 46:n Dornierit talvella 1942-1943

Alue 4. Linnunlahti (nykyisen raviradan paikalla): Lentolaivue 16:ta 1. lentueen Gloster Gladiatorit kesällä 1941 ja Lentolaivue 24:n 2. lentueen Brewsterit kesällä 1941.

Edellisten lisäksi myös Ylämyllyllä Lautasuon lahdella oli ilmavoimien lentotoimintaa ainakin Westland Lysander-koneilla. Kirjassa ei tarkemmin kerrota tästä.

Kuvaan liittyen on huomattava, että kesinä 1941-1943 Pyhäselän vesi oli parhaimmillaan yli metrin keskimääräistä korkeutta alempana, joten kuvassa vedeksi merkittyjä alueita oli kuivalla maalla. Piirrosmerkintäni eivät ole tarkkoja.

Joensuu2.png

Muokattu: , käyttäjä: Pekka Holopainen
täydennys
3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
6 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

En ole Joensuun ympäristön lentokenttiin kovinkaan perehtynyt. Onko Noljakan ja Linnunlahden lentokentät sama paikka? Ymmärrän, että Joensuun Onttola on toisaalla. Tässä kuitenkin po. lentojoukkojen majoituksiin tarkoitettuja rakennuksia (1944?) siltä suunnalta. Pekka Holopainen saattaisi tietääkin näistä jotain!

 

Kiitos Raimo noista tiedoista. Minulla oli joitakin tietoja noista tärkeimmistä majoituspaikoista, mutta laittamasi kuvat lienevät jokseenkin täydellinen selvitys Noljakan alueen majoituksista. Kartasta tosin puuttuu Linnunlahti ja esimerkiksi Kankaanrinnan huvila, joka paloi (oliko se 1943?) ja kaksi henkilöä menehtyi tuossa palossa.

t. Pekka

Muokattu: , käyttäjä: Pekka Holopainen
täydennyksiä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään