O-P Pietila

painoa yokeen?

31 viestiä aiheessa

Moro,

 

Tälläinen vastaava lienee jo tehty MIK-simussa, mutta HIAS:ssa tuli testailtua C172 ohjaimia ja näissä on maassakin aika paljon painoa,

eli vetää saa jonkin verran ennenkuin korkkarin siivekkeet liikkuvat.

 

Ajattelin, että vaikka ohjainvoimien mallinnus ei tässä ratkaisussa toimisikaan, saisi yokeen ainakin sitä aitoa 'painoa' ja jämäkyyttä lisää näin:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Eli alkuperäisen yoken työntövarteen, mittaripaneelin taakse saranoisi parin kilon lekan mikä tekisi painoa ohjaimiin ja samalla keskittäisi nämä hyvin.

 

Kuosmasella taisi olla tälläisestä kuviakin?

 

p.s. tarviiko kaasujousta tms. ettei yokesta tule kiikku eestaas <---> ? Tällä hetkellä jouset hoitavat keskityksen, joten nämä käytännössä voisivat vaimentaa keinumisen ja keskittäisivät omalta osaltaan ohjainta.

 

/OP

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muistapa että kun härveli saadaan tulille ja ilmavirta liikkuu ohjainpintojen yli, ohjaimien käyttö on paaaaljon herkempää. Maassa istuvan koneen ohjaimia kokeilemalla ei saa oikeaa kuvaa ohjainvoimista.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muistapa että kun härveli saadaan tulille ja ilmavirta liikkuu ohjainpintojen yli, ohjaimien käyttö on paaaaljon herkempää. Maassa istuvan koneen ohjaimia kokeilemalla ei saa oikeaa kuvaa ohjainvoimista.

 

Hyvä pointti!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä ne silti huomattavasti suurempia ovat lennossakin kuin vaikka CH:n tai Saitekin yokeissa  ;D

 

Ja ohjainvoimathan luonnollisesti muuttuvat ilmanopeuden mukaan, siinäpä onkin jo haastetta toteutukselle!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

heh, mä testasin tommoista lekaa itse asiassa muutama vuosi sitten  ja fiilis oli tosi hyvä. ongelma on se heiluriliike mikä pitäis vaimentaa jotenkin. leka heilumaan altaan sisään missä on paksua öljyä?

 

toinen etu on todella tasainen vaste joka tuntui varsin aidolta.

 

// tuomas

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Meillä on tällä hetkellä keskitys jousilla ja tuntuma on vähän turhan hento. Tuollainen paino voisi kyllä olla tosi hyvä ja aika helposti toteutettava.

Vastusta voi sitten kokeilla erisuuruisilla painoilla kunnes oikea tuntuma löytyy. Lisäksi jo nyt olemassa olevat jousethan vaimentavat liikettä koska poikkeutettuna toinen jousi vetää ja vaimentaa paluuliikettä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

heh, mä testasin tommoista lekaa itse asiassa muutama vuosi sitten  ja fiilis oli tosi hyvä. ongelma on se heiluriliike mikä pitäis vaimentaa jotenkin. leka heilumaan altaan sisään missä on paksua öljyä?

 

toinen etu on todella tasainen vaste joka tuntui varsin aidolta.

 

// tuomas

 

Mitäpä jos tuossa yläkuvassa olevien punaisten nuolten tilalle laittaisi jouset. Silloinhan liike vaimenisi ja samalla keskityksessä olisi enemmän voimaa. Keinuminen pysähtyisi jousien ansiosta. Jousiin vaan riittävästi vetoa ettei ohjainta työnnettäessä toinen jousi mene lyttyyn. Ja tarpeeksi pehmeät jouset. Tähän tapaan:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jousien kanssa pitää olla varovainen. Jos jouset ovat kireällä, niin ohjaiminen herkkäliikkeisyys häviää.  Jousiin on toisaalta pakko pistää esijännitystä. Esijännitetyt jouset eivät keskitä kovin hyvin (vastaava vaikutus kuin lekan painon nostolla). Minulla on vanhat CH-pro pedalsit, joissa polkimien keskiasennossa kumpikin jousi on lepotilassa. Polkimissa oli aivan luonnoton pykälä keskiasennosta lähdettäessä. Poistin jouset kokonaan...

 

Uskoisin, että jokin mela jäykähkössä nesteessä olisi paljon jousta tehokkaampi vaimennin. Toinen kokeilemisen avoinen juttu olisi kaasujousi. Se asennetaan siten, että ohjainten poikkeutus toimisi ilman vaimennusta, mutta paluusuunnassa kaasujousi jarruttaisi. Auton takaluukkuun tarkoitettu jousi taitaa olla liian jäykkä, mutta kyllä niitä käytetään ihan huonekaluissakin. Yksi jousi riittäisi jos se pystyisi kiinittämään lattian ja lekan väliin pystyasentoon.

 

Ohjainvoimat saa muutumaan nopeuden mukaan siten, että lekan painoa liikutellaan varessa ylös alas kierretangon, mutterin ja sähkömoottorin avustamana. Sähkömoottorin ohjaus toimii aivan kuten servotoiminen nopeusmittari. Kiertyvän nopeusmittarin neulan sijaan liikutellaan painoa lineaarisesti ylös-alas ja servon paikkatieto saadaan lineaaripotikasta. Uutta ohjauslogiikkaa ei siis tarvittaisi. SIMKITSin elektroniikka toimisi sellaisenaan. Jokin vahvahko servo jaksaa pyörittää herkkäliikeistä kierretankoa sellaisenaan. Servo modattaisiin toimimaan useampikierrokisena ja sen sisällä oleva asentopotikka korvattaisiin ulkoisella liukuun liitetyllä lineaaripotikalla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Ohjainvoimat saa muutumaan nopeuden mukaan siten, että lekan painoa liikutellaan varessa ylös alas kierretangon, mutterin ja sähkömoottorin avustamana. Sähkömoottorin ohjaus toimii aivan kuten servotoiminen nopeusmittari. Kiertyvän nopeusmittarin neulan sijaan liikutellaan painoa lineaarisesti ylös-alas ja servon paikkatieto saadaan lineaaripotikasta. Uutta ohjauslogiikkaa ei siis tarvittaisi. SIMKITSin elektroniikka toimisi sellaisenaan. Jokin vahvahko servo jaksaa pyörittää herkkäliikeistä kierretankoa sellaisenaan. Servo modattaisiin toimimaan useampikierrokisena ja sen sisällä oleva asentopotikka korvattaisiin ulkoisella liukuun liitetyllä lineaaripotikalla.

 

Tossa tuli sellainen vaihtoehto mieleen, että tehdään tosiaan liikkuva paino. Ohjaus opencockpitsin servokortilla. Eli servo siirtää painon ylös/alas. Painon asento mitataan potentiometrillä. Tällä tavalla paino on aina oikeassa kohdassa.

 

Eli nopeuden muuttuessa paino siirtyy itsellään oikeaan positioon.

 

fs2004:stä saadaan nopeustieto, jonka mukaan servo liikkuu. Servo siirtää painon oikeaan kohtaan. Hiljainen ja toimiva vaihtoehto. Potikalla tieto painon paikasta takaisinpäin.

 

 

 

Onko oikein tuumattu?

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eli nopeuden muuttuessa paino siirtyy itsellään oikeaan positioon.

 

Periaatteessa kylla, mutta en usko etta tosta tulee riittavan nopea, saattaa rajoittaa sita miten voi lentaa etta painonsiirto "pysyy mukana"..

 

Toisaalta laivapienoismalleihin on purjevinssiservoja, mitenhan nopeesti semmosella...? ;)

 

Se tossa cessnan mekanismissa on kiva, etta saatte vedettya tyontotangolla korkeusperasimen liikkeen koneen tuliseinan lapi eteen joten protojen kokeilu on paljon helpompaa kun eit tartte mekanismia saada heti sinne simun sisaan..

 

// tuomas

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jotain tälläistä?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kysymys: tämä ei kuitenkaan kevittyisi tai jäykkenisi trimmin asetuksen mukaan?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei ohjaimen kuorman tarvitse muuttua silmänräpäyksessä ellei koneella lennetä taitolentoa. Kauniisti lentäen nopeusvaihtelut ovat rauhallisempia ja tuolloin uskoisin säädön nopeuden olevan riittävä. Minusta hidaskin säätö on parempi kuin ei mitään.

 

Jos järjestelmään halutaan rattiiin mekaanisesti vaikuttava korkeusperäsimen trimmi, niin se tapahtuu helpoiten ohjausakselin pituutta säätämällä (esim. vanttiruuvi?). Pidempi akseli siirtää rattia lähemmäs pilottia ja päin vastoin. Mitään jousia en menisi lisäilemään. Trimmin asento pitää summata sähköisesti (= sarjaan kytketyt potikat) tai ohjelmallisesti korkeusperäsimen ohjaustietoon.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Koneella harvemmin räimitään joten normaali nopea rajattoman kiertoalueen servo (vai sähkömoottori) varmaan toimisi.

 

Yksi mekaaninen haaste tuossa kuvassa muuten on. Jos tuon 'lekan' saranoi puuvarren keskeltä, miten paino pääsee nousemaan tuon saranointikohdan yli ylös asti. Ideoita? :)

 

Jos varsi ja paino olisivat riittävän isot, voisikohan paino nousta vain varren puoliväliin, saranakohdan alapuolelle? Voi olla, että ei näin kevitä ohjaimen painoa tarpeeksi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Painon vaikutus riippuu ihan kokonaan vipuvarsien suhteista. Jos ratilla on vähänkään vipuvartta, niin saranakohdan lähelle nostettu paino liikkuu kevyesti.

 

Paino ei tietystikään saa nousta saranakohdan yläpuolelle, sillä tuolloin ohjainvoimat alkavat toimia päinvastoin. Ratti alkaa hylkiä keskiasentoa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Totta! Olisiko tuon painon liikuttamiseen helpompaa konstia kuin tuollainen mutteri ja ohjurilevyt sivuilla ettei paketti lähde vain pyörimään?

Tämän voisi saada tehtyä alumiinista aika kevyeksikin. Muutenhan tulee ongelma, että paketti itse sekoittaa ohjainvoimia kokonaispainollaan ja kuolettaa liikkuvan punnuksen painoa.

 

Tuollainen nouseva ja laskeva taso mutteroituna olisi siitä kätevä, että siihen voisi kasata juuri tarpeellisen määrän painoa päälle ja kokeilla missä vaiheessa vaikuttaa ohjainvoimiin parhaiten. vrt. kuntosalilaitteiden painot mitä voi säädellä mielensä mukaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Rakenneehdotus:

Neljä alumiista kulmalistaa ruuvataan kiinni neliskulmaiseen paksuhkoon muovilevyyn. Levyn keskelle asennetaan kuulalaakeri jonka läpi pujotetaan kierretanko. Alumiinisten kulmalistojen väliin jätetään sopiva rako mutterin pyörimistä estävälle ohjurille.

 

Painot voisi sijottaa neliskulmaiseen purkkiin. Purkkiin voi sitten kaataa lyijyhauleja. Kun oikea massa on löytynyt, haulit voi lukita paikoilleen vaikkapa hartsia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oma ehdotus jota olen miettinyt:

 

Kuularuuvi 10mm nousulla askelmoottoriin kiinni.

 

Kuulamutteri siis liikkuu 10mm kun askelmoottoria pyörii yhden kierroksen...

 

Ohjaimen keskitysjouset ovat kiinni tässä mutterissa ja askelmoottoria ohjataan SIOC koodilla.

 

Samaan syssyyn saa monikierrospotikalla trimmin vaikuttamaan suoraan ohjaimen tuntumaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eiks trimmi kantsi tehdä niin että liikuttaa sit ton "lekan" yläkiinnityspistettä edes-taakse?

 

Kokeilkaas ilman jousia, sillai että se leka heiluu öljyllä täytetyssä altaassa ensin, että tuleeks siitä toimiva vaimennus? Jos se toimii, on turha enää miettiä mitään jousia siihen. Koska, sen mitä joskus kokeilin lekaa (mulla oli aikanaan samanlainen protoidea mutta tein sit kuitenkin sauvan) - niin se oli ihan uskomattoman pehmeä keskittämään ja todella herkkä, koska ei ollut mitään jousen rutinoita tai keskikohdan kitkaa - se lekan paino keskitti aina tosi nätisti. Ja parasta tuossa oli myös se, että mitä pidemmälle veti tai työnsi, sitä isompi voima tarvittiin - ja se meni tosi pehmeästi ja aidon tuntuisesti.

 

Sehän toimii tosiaan ihan noinkin tosi mainiosti, jos vaan itse vaimentaa sen heiluriliikkeen ohjatessa, käytännössähän siitä ei mitään ongelmaa tule, mutta jos simulla lentää muutkin kuin asian tietävät, on ihan hyvä keksiä jonkunlainen vaimennin siihen ettei ohjaimet hakkaa laidasta laitaan jos vetää ja päästää irti. Tai jos tönäisee rattia, kone menee mielenkiintoiseen "oskillaatioon" ;D

 

Mutta se, mitä silloin totesin on että trimmi toimii hienosti, kun laittaa esim. semmoseen kuulalaakeroituun "vetolaatikon kiskoon" kiinni sen lekan ylälaakerin. Sitten sitä siirtelemällä eestaas tulee ihan mainio korkeusperäsintrimmi.

 

Ja uskoisin tosiaan että voimaa voi säätää hienosti siirtämällä sen "lekan" painon korkeutta - mitä alempana pitkän vipuvarren päässä, sitä jäykempi vastus vetää.

 

Se tosiaan mikä voisi toimia olisi semmoinen pitkänomainen "allas" mikä täytetään paksulla öljyllä tms nesteellä ja minkä sisällä tuo "lekan" alaosa liikkuu. Se paino voinee siellä sisällä nousta kierretangolla varmasti ihan hyvin.

 

Mutta en alkaisi virittelemään tuonne mitään jousia, mitä varten niitä tarvittaisiin?

 

Sinänsähän tuo idea on hyvin sama ku sillon Porin kotiohjaamopäivillä, kenelläs olikaan ne helikopteriohjaimet siinä alakerrassa? Niissähän oli kanssa vaan vapaa nivelöinti sauvassa ja alapuolella iso rautapaino joka keskitti. Siinä oli kanssa heiluriliike muttei se ollut mikään ongelma kun piti kättä sauvalla. Ja sen olis varmasti saanut kanssa vaimennettua hienosti pistämällä sinne penkin alle pöntön öljyä missä se sauvan paino huljuttelisi menemään..

 

// tuomas

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lekan yläpisteen liikutus on operaationa sama kuin yoken akselin pituuden säätäminen.

 

Jousikuormitteisessa systeemissä tarvittaneen oma kuularuuvinsa askelmoottoreineen sekä siivekkeille että korkeusperäsimelle?

 

Kuulamutteriin kiinnitetään toinen keskitysjousi suoraan, toista jousta jännitetään rissapyörän kautta vaijerivälityksellä vastakkaiseen suuntaan. Tällä tavalla ohjaimen keskikohta säilyy samana jännityksestä (= kuulamutterin paikka) riippumatta. Trimmin tekisin seuraavasti. Korkeusperäsimen trimmi siirtäisi kuularuuvin kiinnityspaikkaa ihan fyysisesti eteen- tai taaksepäin. Säädön seurauksena ratin lepoasento muuttuisi siirtymää vastaavan matkan. Trimmi ei vaatisi minkäänlaisia sähköisiä kytkentöjä!

 

Jousikuormitus häviää massakuormitukselle ohjaintuntuman luojana. Simuloitavassa järjestämässäkin on liikkuvia massoja jotka vastustavat nopeita muutoksia. Jousilla ei tämmöisiä hitauksia synny.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tommoisessa C172:ssa ei ole siiveketrimmiä yleensä, se lienee vaan noissa 200hv tms "Rocket" -malleissa ollut. Käytännössähän sitä harvoin tarvii simussa mihinkään kun ohjaimet keskittää itsestäänkin ihan hyvin.

 

- T

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään