Guest Jukka.R

Matkustukoneen tasapainolaskelma / trimmerin säätö

16 viestiä aiheessa

Elikkä otsikossa pitkälle selvis kysymys. Mistä löytää hyvän manuaalin tasapainolaskelman tekoon ja laippojen sekä trimmin säätöön lentoonlähdössä?? Ja manuaalia olis mukava oppia tulkitseen. Jos ihan tässä foorumilla pystyy neuvoon niin sekin kelpaa erittäin hyvin

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Elikkä otsikossa pitkälle selvis kysymys. Mistä löytää hyvän manuaalin tasapainolaskelman tekoon ja laippojen sekä trimmin säätöön lentoonlähdössä?? Ja manuaalia olis mukava oppia tulkitseen. Jos ihan tässä foorumilla pystyy neuvoon niin sekin kelpaa erittäin hyvin

 

Jaa jaa, mistähän matkustuskoneesta ja manuaalista on kyse? Aika laaja kysymys.  ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sama kysymys on itsellä mielessä, enkä ole onnistunut vastausta löytämään. Koneena Captain Sim 757-200 (FS9) ja manuaali sanoo:

 

5. TRIM, Center of Gravity (CG)

Valid entry is CG within the valid range. After the CG is entered, the FMC calculates and displays the stabilizer takeoff trim setting to the left of the CG entry

 

STAB TRIM

To find takeoff stabilizer trim setting, enter Stab Trim Setting table with anticipated brake release weight and center of gravity (C.G. % MAC) and read required stabilizer trim units.

 

For an aircraft to be stable in pitch, its CG must be forward of the Neutral Point NP by a safety factor called the Static Margin, which is a percentage of the MAC (Mean Aerodynamic Chord). Static Margin should be between 5% and 15% for a good stability.

 

Eli tieto jota haetaan on tuo Static Margin (G.C & MAC), mutta mistä se löytyy simulaattorissa? Elävässä elämässä tämän tiedon pilotit saavat ilmeisesti load sheetin mukana?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eli tieto jota haetaan on tuo Static Margin (G.C & MAC), mutta mistä se löytyy simulaattorissa? Elävässä elämässä tämän tiedon pilotit saavat ilmeisesti load sheetin mukana?

Tuskin sitä simulaattorista löytyy. En muista oliko tuossa lisurissa siinä load managerissa mitään, tuskin oli. Sitten sitä ei löydä mistään muuten kuin noista taulukoista laskemalla. Esim LDS:n load manager taas antaa nuo MAC ja trimmiasetukset... kuten myös TOPCAT, mutta siitä ei valitettavasti ole apua 757:lle...

 

asia taas erikseen mistä noita taulukoita löytyy... :laugh:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Auttaakohan tuo simulaattorin oma Fuel and Payload -valikko? Siellähän tuo C.G % MAC esitetään visuaalisesti, mutta valitettavasti ei suoraan prosenttilukuna.

 

fuelandpayload.gif

 

Itseasiassa tällaisen laskurin löysin netistä, mutta ei tämäkään mitenkään 'helppo' ole. http://adamone.rchomepage.com/cg_calc.htm

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä tällänen.. toivottavasti auttaa :P

 

[ attachment removed ]

 

(painot on lbs, joten muista muuttaa kiloiksi jos käytät niitä...)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eli käydäänpä vähän teoriaa läpi.. matkustajakoneissa lentoonlähtötrimmi lasketaan suhteessa siiven aerodynaamiseen keskijänteeseen. Siiven jännelinja tarkoittaa kuvitteellista viivaa siiven johto- ja jättöreunan välillä, ja koska useimpien siipien muoto on epäsäännöllinen, lasketaan ns. keskijänne (keskimääräinen jänne). Tämän pohjana on nelikulmion muotoinen siipi, jolla on sama ala ja painekeskiö kuin tarkasteltavalla siivellä.

 

Lentoonlähtötrimmin pohjana on sitten massakeskiö (center of gravity), kuvitteellinen piste johon koko koneen massan voidaan ajatella keskittyvän. Lentoonlähtötrimmiasteikkko (%MAC) on määritelty prosentteina MACin  ja massakeskiön välisestä etäisyydestä, voidaan osoittaa että tällä on tietyt rajat mutta ei mennä pidemmälle -- eli lentoonlähtötrimmi perustuu vallitsevaan massakeskiöön.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Tässä tällänen.. toivottavasti auttaa

 

No tuo on kyllä parempi kuin tämä CS:n manuaalien mukana tullut... Ongelma vain on tuon CG MAC Units (C.G %MAC) luvun määrittäminen.

 

stabtrim.jpg

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Putternassa massakeskiön MACn prosenttiarvon näkee TAKEOFF-sivulta, mihin määritellään V-nopeudet ja lentoonlähtölaipat ynnämuuta. Miten eroaa 57n loota putesta, sitä en tiedä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

PMDGstä ei voi olla yhtään varma, se voi tosin tulla jonkun lottoamiskoneenkin kautta sinne  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Captain Simin matoloota vaatii kanssa tuon numeron ja sitä tässä yritänkin pähkäillä, että mistä sen saisi... manuaaleissa todetaan että se sinne syötetään muttei kerrota mistä sen saa tai miten se määritellään.. Sen laskeminen käsin kun taitaa olla melko mahdoton tehtävä...

 

[ attachment removed / expired ]

 

Sitten kun siihen jonkun CG%:n laittaa niin viereen ilmestyy suoraan asetettava trimmi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sen laskeminen käsin kun taitaa olla melko mahdoton tehtävä...

No, ei se mahdotonta ole, mutta siihen tarvittavia tietoja saattaa olla hankala kaivella netistä...

 

- Perustason(Reference Datum, 0 Station jne.), eli tehtaan määrittämän eräänlaisen kuvitteellisen nollapisteen tai linjan sijainti. (Esim. AT42:ssa 2,362 m nokkakuvun kärjestä eteenpäin)

- Tyhjäpaino sekä sen momenttivarsi(Arm), eli painopisteen etäisyys edellä mainitusta perustasosta. (AT42: 11250 kg/11,8 m)

- MAC:n(Mean Aerodynamic Chord) pituus sekä sen etureunan etäisyys perustasosta. (AT42: 2,285 m/11,425 m)

- Koneessa olevien muuttuvien massojen, eli ohjaajien, matkustajien, polttoainetankkien jne. momenttivarret.

 

Nyt kun kaikki massat kerrotaan niiden monettivarsilla, saadaan tulokseksi kunkin massan massamomentti(Moment). Seuraavaksi lasketaan kaikki nämä massamomentit yhteen ja jaetaan saatu kokonaismassamomentti koneen kokonaismassalla, jolloin tulokseksi saadaan massakeskiö mitattuna perustasosta. Kun tiedetään MAC:n pituus ja sen etureunan etäisyys perustasosta, voidaan luku muuttaa MAC:n prosenteiksi.

 

Tuollaisen pohjan olen tehnyt OpenOfficen Calcilla esimerkiksi ATR 42-500:lle:

[ attachment removed / expired ]

Tässä vain tyhjäpainon monenttivarsi löytyi netistä, joten muut olen joutunut mittaamaan piirrustuksista itse. Eroja virallisiin lukemiin on siis taatusti. ::)

 

Trimmi-asetus on myös todennäköisesti väärin, sillä se perustuu ATR 72:n taulukkoon, enkä ole 42:n vastaavaan törmännyt...

 

Oskari

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

MAC eli Mean Aerodynamic Chord on toinen tapa ilmaista CG*-positio. Pikkukoneissa se ilmoitetaan inches tai meters fwd/aft of datum, eli tuumia tai metrejä laskennallisen nollapisteen takana tai edessä. Isommissa koneissa se taas ilmoitetaan MAC-prosenttina ja Ilarihan yllä selvensi keskijänteen käsitettä.

 

Massakeskiölle eli CG*:lle on tiukat rajat sekä edessä että takana. Rajat määrittää neutral point, joka on laskennallinen etäisyys nollapisteestä. CG pisteen on oltava neutral pointin edessä ja välissä tulee olla static margin eli turvaraja. CG ei saa olla möskään liian edessä. Valmistaja määrittää maksimi- ja minimietäisyyden neutral pointista CG-pisteelle. Jos koneen CG menee neutral pointin taakse se muuttuu aerodynaamisesti epävakaaksi. Jos CG menee liian pitkälle eteen, kone muuttuu aerodynaamisesti liian vakaaksi eli toisinsanottuna ei vastaa lentäjän ohjausliikkeisiin.

 

Jotta homma ei olisi turhan monimutkaista nämä neutral pointit ja static marginit ovat vain teoreettisia, aerodynaamisia pisteitä. Lentäjä tai lastaaja ei tiedä niiden paikkaa koneessa. Ainoa tarvittava tieto on CG-pisteen etu- ja takaraja. Sekin sitten muuttuu massan mukaan.

 

Oikeaa konetta lastattessa käytetään load sheettiä. Load sheetiin kirjataan koneen tyhjäpaino, polttoaineen paino, paxien ja laukkujen paino sekä mahdollinen rahti. Kuorma lastataan siten että CG-piste saadaan rajojen sisään. Jos CG on lastauksen jälkeen liian edessä, siirretään laukkuja takaruumaan ja niinedespäin. Lienee syytä mainita, että ennen lastausta tehdään lastaus-suunnitelma ettei rämppärin tarvitse viskoa laukkuja ruumasta toiseen moneen kertaan ::)

 

Kun kone on lastattu, lasketaan massa ja momentti josta saadaan CG-piste. Lodarissa on CG-envelope koordinaatisto johon sijoitetaan massa ja laskettu CG-piste. Jos piste osuu koordinaatistoon merkittyjen rajojen sisään niin eikun menoksi!

 

No niin. Eli siis "oikeassa elämässä" koneen CG-piste/MAC-% saadaan load-sheetista:

>
B757-200 eturaja on 12% massalla 90718kg. Takaraja on 36% massalla 98228kg. Jos massa kasvaa, CG-piste on oltava keskemmällä. Maksimimassalla n. 115000kg raja on 24% - 26%

.

 

Koska emme simumaailmassa elä "oikeaa elämää" ??? joutuu hommaa hieman soveltamaan. Voin opintojen ja tosielämän kokemuksen pohjalta neuvoa että käyttäkää semmoista MAC-lukua kuin 25%, jos sitä ei pysty mulla tavoin laskemaan sillä se on hyvin todellinen ja neutraali. Oikeassa 757-operoinnissa MAC on lähes aina 23% ja 26% välillä.

 

Kun MAC-%, eli koneen massakeskipiste tiedetään niin homma on kohtuullisen helppoa myös simupuolella. Ainakin 757/767 FMC laskee itse tämän stabiliser trim asetuksen. Kun lootaan syöttää koneen massat ja antaa sille CG-position, laskee FMC suoraan stab-trim asetuksen oikeaksi. Näin tehdään myös siellä edellämainitussa "oikeassa elämässä". CG ja massa koneeseen ja sieltä pompsahtaa stab-trim asetus tiskiin.

 

Joissakin payware koneissa tulee mukana load manager joka laskee koneen massan, CG-pisteen ja tarvittavan trimmiasetuksen ennen lentoa. Jos tällainen olisi joka koneessa, ei tätäkään topikkia olisi syntynyt. On muuten tärkeä muistuttaa että se matolootan antama stab trim asetus on määräävä. Jos load manager (esim. Lago, LDS jne.) on laskenut stab trim asetuksen vaikkata 4,2 ja FMC antaa 3,9 niin jälkimmäistä on käytettävä!

 

Käyttäjälle jonka omistamassa koneessa jossa ei ole load manageria, eikä load sheettia saatavilla, on syytä käyttää yllämainittua 25% MAC-asetusta. Lastaa kone vaikka FS:n omalla load managerilla järkevästi eli tasaisesti. Kirjoita ylös sekä ZFM (zero fuel mass) että fuel mass tai gross mass. Mene koneeseen, lyö painot lootaan ja anna CG/MAC luku 25%.

 

-tuomo

 

*Centre of gravity

 

PS. Yritän saada hieman kuvamateriaalia myöhemmin sanojeni tueksi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuomolle isokäsi  :thmbup: erittäin tyhjentävästä vastauksesta.

 

Sen verran tuosta CoG %:sta nimenomaan CS752:ssa, että sieltä matolootastahan kyllä löytyy PER INIT sivulta cruise CoG joka varmaan on niin sanotusti close enough. Onkohan tuon massakeskiön ja trimmin keskinäiset suhteet miten hyvin mallinnettu FS9:ssä ylipäätään tai erityisesti tuossa CS757-200? Edelleen PMDG737:ssa ei käsittääkseni tarvitse koko CoG -lukua matolootaan syöttää, onko tilanne tosielämässäkin näin ettei 737:ssa sitä tarvitse matolootaan syöttää, vai onko PMDG vain jättänyt sen mallintamatta?

 

Nikke

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään