O-P Pietila

Simulaattorien ohjainvoimat

14 viestiä aiheessa

Tutkin mielenkiinnosta mahdollisuuksia toteuttaa mahd. realistisesti ohjainvoimat koneeseen. Kaupallisissa simuissahan nuo tehdään ilm. paineilmalla. Nopean surffailun jälkeen törmäsin tälläiseen softaan:

 

http://www.dirks-software.ca/fs-force/index.htm

 

Onko kenelläkään käyttökokemuksia tästä. Jos softa lähettää Force-tikkuun luettavaa dataa, on varmasti käytännössä mahdollista kytkeä tuo myös tehokkaampiin servo-moottoreihin ja isompaan kokonaisuuteen.

 

Ainakin lupaa paljon:

"In the air, you'll feel realistic trim forces, and centering forces that vary with airspeed. "

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Varmaan se kantsii tehdä ihan itse vallan ilmanopeuden funktiona jos haluaa.

 

Mutta suosittelisin kyllä että teette ensin ihan kunnollisen jousikeskityksen (jossa voi yrittää vaikka ratkaista sen trimmin ja ohjainvoimien pois trimmaamisen ongelman hyvin) ja saatte "pakan kuntoon" kaikilta osin muuten tasapainoiseksi, ja mietitte tuota forcejuttua sitten lopuksi.

 

Hauskin juttu muuten on myös se, että kun simu kokonaisuutena toimii, ei tuollaisia asioita oikeasti edes tule mietittyä, vaan sitä eläytyy itse siihen lentämiseen. Eihän autollakaan ajaessa mieti että "ompas hyvät ohjainvoimat" vaan keskittyy siihen matkantekoon :)

 

Ei silti, varmasti ihan kiintoisa projekti tuokin, mutta itse ainakin pistäisin tuon sarjaan "kun muut asiat on ratkaistu" - meinaan hommaa tulee olemaan ihan riittämiin ensin muutenkin..

 

//Tuomas

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tutkin mielenkiinnosta mahdollisuuksia toteuttaa mahd. realistisesti ohjainvoimat koneeseen. Kaupallisissa simuissahan nuo tehdään ilm. paineilmalla.

 

Perinteisesti hydrauliikalla ja viime aikoina enenevissä määrin sähkömoottoreilla. Paitsi tietty Airbusseissa joissa koneenkin ohjain on jousikuormitettu. Pneumatiikka kai kärsii jossain määrin ilman puristuvuudesta.

 

Simujen control loading muuten toteutetaan niin päin että ohjaimesta mittattava suure on voima jolla lentäjä ohjainta kääntää. Simulaatio laskee sitten ohjainpintojen poikkeutukset jotka mitattu voima kussakin lentotilassa saisi aikaan. Ohjainpoikkeutus sitten lasketaan takaisin päin ohjauspintojen asennon mukaan. Aktuaattori, eli hydraulisylinteri tai sähkömoottori, sitten kääntää ohjainta oikean määrän. Homman täytyy tietysti toimia riittävän nopeasti jottei viive ole lentäjän havaittavissa.

 

Pete

 

 

EDIT. Jos tosi perinteiseksi heittäydytään niin Link trainereissa oli kaikki liike toteutettu paineilmalla. Edwin Link kun oli urkutehtailijan poika...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Perinteisesti hydrauliikalla ja viime aikoina enenevissä määrin sähkömoottoreilla. Paitsi tietty Airbusseissa joissa koneenkin ohjain on jousikuormitettu. Pneumatiikka kai kärsii jossain määrin ilman puristuvuudesta.

Simujen control loading muuten toteutetaan niin....................Homman täytyy tietysti toimia riittävän nopeasti jottei viive ole lentäjän havaittavissa.

Pete

 

 

Noissa pienemmissä fixatuissa simuissa  (ilman motionia) on usein paineilmalla totetutus johtuen sen "edullisuudesta" , joissa ohjaimet saakin hieman joustaa.

 

Mutta joo, haastavuus on sitäluokkaa ottaen kaikki suureet huomioon noissa isoissa simuissa että kotisimuun => nogo.

 

kunhan saa kunnon sauvaravistuksen aikaan niin se on jo paljon se :)

 

 

//kimmo

 

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jaahans,

 

Kai sitä pitää tähänkin jotain kommentoida, paha tapa. Pahoittelen.

 

Elikkä nyt kun tuo oma "rojekti" on ollut koekäytössä pari päivää, niin ei ole paljon miettinyt ohjainvoimia sinällään. Liikeradat kun on jo realistisempia, niin olo parani ja nauttii asiallisista laskuista. Itse kylläkin haluaa vaihtaa astetta jäykemmät jouset, joka on kompromissi minimi vs. maksimikuorman välistä. Vaikka ei ohjainvoimien "härdelliä" heti tekisikään, niin on kyllä viisasta huomioida se suunnittelussa, jotta ei tarvitse uusiksi kaikkea tehdä. Vaikka tekeekin kaiken uusiksi.

 

Itse olen suunnitellut ko. ratkaisuuni jo trimmin ohjainvoimien poistamiseksi vaikka en sitä heti toteutakkaan. Kuitenkin se on ollut takaraivossa projektin edetessä .

 

No jatketaas, jotta on jotain näytettävää Borizza.

 

// Joni

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

tätä ohjainvoima-hommaa on pohdittu myös yön pimeinä tunteina tuohon meidän simuun. Spekuloidaan tätä sitten lisää miittissä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Itse olen suunnitellut ko. ratkaisuuni jo trimmin ohjainvoimien poistamiseksi vaikka en sitä heti toteutakkaan. Kuitenkin se on ollut takaraivossa projektin edetessä.

 

 

Itselläni kävi mielessä ohjaimesi kuvia katsellessa yksi tapa trimmin toteuttamiseen... Eli jos niiden jousien alakiinnityspisteitä ajaisi tavalla tai toisella pituussuunnassa niin keskityskohtahan muttuu -> ohjainvoimat saa pois. Pitch trimmi olisi varsin suoraviivainen, roll ehkä hieman haastavampi.

 

Pete

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itselläni kävi mielessä ohjaimesi kuvia katsellessa yksi tapa trimmin toteuttamiseen... Eli jos niiden jousien alakiinnityspisteitä ajaisi tavalla tai toisella pituussuunnassa niin keskityskohtahan muttuu -> ohjainvoimat saa pois. Pitch trimmi olisi varsin suoraviivainen, roll ehkä hieman haastavampi.

 

Pete

 

 

Oletkos ikkunan takana lurkkinut?  ;D

 

No juuri tuolla tavalla niitä on tuumittu ja haettu tukea ajatuksille Kuosmaselta. Vaihdoin tänään jouset astetta kireämpiin ja nyt alkaa olemaan pakottava tarve tehdä ko. viritys.

 

Toisin sanoen, ajatus on ollut tehdä vastaavanlainen kelkka kuin yokessa itsessään, johon noi jousien kiinnityspisteiden kulmaraudat kiinni. Kelkan keskeltä "jengataan" ruuvitanko läpi. Ruuvitangon toiseen päähän, Tuomasta imitoiden, akkuporakone ja kytkin rattiin. Voilá... Rollia ei sitten enää tehdä kyllä, jääköön se käsikopelolle.

 

Mitähän seuraavaksi, unta...

 

// Joni

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo siis, oleellisin juttu on just toi korkeusperäsintrimmi koska siinä se "ohjainvoimien trimmaaminen pois" on tärkeä osa lentämistä.

 

Tietty en ole siiveke/sivuperäsintrimmillisellä koneella lentänyt, mutta ainakaan siiveketrimmi ei varmaan ole niin oleellisen tärkeä sen keskityskohdan suhteen, kunhan kone menee suoraan. Sivuperäsintrimmiin samanlainen säätö saattaisi sen sijaan toimia mutta vaatisi oman pohdintansa. Tosin yksimoottorikoneessa sekin nyt lienee aika pieni ongelma, nousutehot vaativat sitten vähän jalkaa, mutta en tiedä onko siinä nyt sitten tarpeeksi aihetta alkaa mutkistaa rakenteita tuon takia. Twinissä taas jalan lepuutustrimmi yksimoottoritilanteessa voisi olla aika hyvä asia toteuttaa. Itse en ole sitä tehnyt, mutta enpä ole yksimoottoritilanteita kauheasti lentänytkään edes vielä. Joka tapauksessa se pitch on hyvä tehdä jos vain omassa simun mekaniikassa löytyy hyvä tapa toteuttaa se.

 

//Tuomas

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itse en ole koskaan moottorikonetta ohjannut mutta purje- ja mottoripurjekoneita kylläkin. Varsinkin mopulla lennettäessä tuo em. ohjainvoimien trimmaaminen pois on lentomukavuuden kannalta erityisen tärkeää. Siinä ei isonkaan haba hauiksessa (ei tosin minulla) auta jos joutuu tuntikausia vääntämään käsin ohjaussauvaa vähääkään. Lihakset kyllä kramppaa. :(

 

Sain toteutettua mielestäni toimivan ratkaisun siten, että purin entisen Logitecin Force feed backin? ja rakensin niistä Yoken ja polkimet. Kytkin edelleen palautusmoottorit käyttöön hammasrattailla välitettynä. Siivekkeissä palautusmoottoreiden voima on O-renkailla pehmennetty ja korkeusperäsimessä ovat jouset  moottorin ja Yoke-kelkan välillä.

 

Korkeusperäsin- ja sivuperäsintrimmit  ovat "pyöritysantureilla" toteutettu pyörivät mekaaniset pyörät. Ne voi yhtä hyvin tehdä palautuvilla painokytkimillä tai keinukytkimillä.

 

Tällä rakenteella voi todeta sen, että kun trimmi on pielessä niin joutuu käsin pitämään sekä jousi- että palautusmoottoreiden voimaa vastaan. Kun mekaanisesta trimmistä pyörittää niin palautusmoottorit liikuttavat yoke-kelkaa siten, että "ohjainvoimat" poistuu.  Yoken keskialueella liikkeet ja tarvittavat voimat ovat pieniä mutta kasvavat melkoisiksi äärialueilla. Yoken liikeradat ovat palttiarallaa +/-  80 ast. ja +/- 17 cm. :thmbup:

 

Onko esim. Cessnoissa siivekket yhtä raskaat käyttää kuin kork.peräisin? Olettaisin olevan kevyemmät, onko näin?

 

Onko tarvittavat ohjainvoimat lineaariset vai logaritmiset? Eräässä purjekoneessa oli sellainen ominaisuus, että tietyn rajan ylitettyään siivekkeet alkoivat jopa keventyä kohti ääriasentoa. Tämä aiheutti tunteen siitä, että koneen sauva imeytyy kohti täyttä poikkeutusta. Se ei ollut kivaa. :thmbdn:

 

 

Timppa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

sen vähän lentokokemuksen (n. 35h) valossa ainakin minun mielipiteeni on se, että korkeusperäsimen käyttö vaatii aika paljon enemmän voimaa kuin siivekkeet. Tämä siis C-152 & C-172 koneissa. Joku varmaan kommentoi tarkemmin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Sain toteutettua mielestäni toimivan ratkaisun siten, että purin entisen Logitecin Force feed backin? ja rakensin niistä Yoken ja polkimet. Kytkin edelleen palautusmoottorit käyttöön hammasrattailla välitettynä. Siivekkeissä palautusmoottoreiden voima on O-renkailla pehmennetty ja korkeusperäsimessä ovat jouset  moottorin ja Yoke-kelkan välillä....

 

Timppa

 

Mitäs vanhat korvani näkee ja silmäni kuulee? Missä kuvat ko. ratkaisusta.

 

// Joni

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitäs vanhat korvani näkee ja silmäni kuulee? Missä kuvat ko. ratkaisusta.

 

// Joni

 

Kuvat ovat ollet joskus oheisella sivulla (kytkimien asentaminen). Mulla ei ainakaan näy , lie poistettu oheisin saatesanoin: [ attachment removed ]

 

http://conv.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,43306.msg507882.html#msg507882

 

:thmbdn: Alkuperäiset kuvat tuhoutuneet kovalevyongelmien myötä. Voin kuvata uudelleen kun seuraavan kerran avaan yksikön.

 

 

Timppa

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

sen vähän lentokokemuksen (n. 35h) valossa ainakin minun mielipiteeni on se, että korkeusperäsimen käyttö vaatii aika paljon enemmän voimaa kuin siivekkeet. Tämä siis C-152 & C-172 koneissa. Joku varmaan kommentoi tarkemmin.

 

Juuri näin. Siivekeakseli ei myöskään välttämättä keskitä liikettä kovin paljon, koska monesti siivekkeissä on aerodynaamista kevitystä. Voimat ovat pienemmät. Mopocessnassa jos trimmaat korkeusperäsimen esim. aivan eteen, saat kaksin käsin vetää ratista hidaslennossa että kone pysyy vaakalennossa.

 

//Tuomas

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään