Ilkka Mäkelä

Sukkulalennot loppuvat 2010, korvaavaa järjestelmää haetaan

9 viestiä aiheessa

Toukokuulle suunniteltu sukkulalentojen uudelleenaloittaminenhan on nyt siirtynyt heinäkuuhun.

 

NASA:n johtaja Michael Griffin ja seuraavan sukkulalennon kippari Eileen Collins ovat sitä mieltä, että sukkuloissa on se perustavaa laatua oleva vika, ettei niissä ole mitään pako/poistumisjärjestelmää. Sukkulalennot aloitetaan uudelleen, jotta kansainvälinen avaruusasema voitaisiin huoltaa ja rakentaa loppuun, mutta v. 2010 sukkulalennot ilmeisesti päättyvät.

 

Herää kysymys, onko missään aikaisemmassakaan avaruusmatkailujärjestelmässä ollut mitään pakomoduulia?

 

Onko ylipäänsä missään siviilikoneessakaan mitään "pakojärjestelmää", jos nyt lasketaan pois purje- ja temppukoneiden laskuvarjot/heittoistuimet ja joissain pienkoneissa olevat koko konetta kannattelevat laskuvarjosysteemit ja joku A380:n prototyypin pakokuilu plus laskuvarjot koelentäjillä, ja sitten vielä military-häätäjien heittoistuimet?

 

Jos tekniikka pettää, niin aika vähiin pelastautuminen erillisellä systeemillä jää. No, sukkula lienee tekniikaltaan aikansa elänyt, ja tietysti edellisen lennon kohtalo mietityttää, mutta onhan eri astronautteja ja muita koelentäjiä kuollut ennenkin...

Kaikki ovat tienneet riskit.

 

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4543611.stm

 

Korvaavaksi järjestelmäksi, jossa ilmeisesti näyttäisi olevan kyse myös jostain pelastautumisjärjestelmästä, suunnitellaan Crew Exploration Vehicle-nimistä pienempää avaruuskapselia tms (Project Constellation, jonka avulla G.W. Bush haluaa myös Kuuhun ja Marsiin). NASA on järjestänyt tarjouskilpailun ensimmäistä kertaa historiassaan. Ehdotelmaa on tullut toistaiseksi vain Lockheed Martinilta ja Northrop Grummanilta.

 

Crew Exploration Vehiclestä löytyy kohtalaisen hyvä artikkeli, jossa olevia kuvia klikkaamalla ne saa isoiksi, ja vaikuttaisi että näissä viritelmissä olisi myös jotain jarruvarjojen ja escape moduulien tapaista:(hmm, linkittämällä ne kuvat artikkelista jostain syystä katosivat...selaimen vika?)

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Crew_Exploration_Vehicle

 

Rahaa ei siis näyttäisi olevan molempiin värkkeihin, joten sukkulat taitavat jäädä historiaan 5 vuoden kuluttua. Vaikka kukapa sitä vielä varmasti tietää.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Herää kysymys, onko missään aikaisemmassakaan avaruusmatkailujärjestelmässä ollut mitään pakomoduulia?

 

Ei varsinaisesti, mutta yksi sukkulan pääongelmistahan on lähdössä käytettävät kiinteän polttoaineen apumoottorit, joita ei sytytyksen jälkeen voi sammuttaa. Ja jos apumoottoreissa on ongelmia, miehistöllä ei ole mahdollisuuksia paeta... kuten nähtiin Challengerin tapauksessa.

 

Vanhemmissa kapselisysteemeissä sen sijaan käytettiin pakotorneja, eli avaruusaluksen ja miehistömoduulin ollessa sijoitettu raketin nokkaan oli näiden päälle vielä asennettu pakojärjestelmä jolla oli tarpeen tullen mahdollista vetää miehistömoduli irti raketista laukaisu- ja nousuvaiheissa.

Tällainen löytyi siis esim. Apollo-aluksista, nykyäänkin lentävistä Sojuzeista, ja näyttipä olevan tuossa wikipedian linkissä näkyvässä Northrop Grummanin Crew Exploration Vehicle -ehdotuksessakin sellainen olevan.

 

Tietenkin ilmakehään tultaessa pakomahdollisuutta on aika paha järjestää.

 

Eikös sukkuloissa vikatilanteessa ohjaamo räjähdä irti muusta rungosta.

 

Ei.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikös sukkuloissa vikatilanteessa ohjaamo räjähdä irti muusta rungosta.

 

Lähtösalustalla oltaessa miehistö voidaan kai evakuoida sellaisella liukuradalla? Vaikka joutuvat toki itse poistumaan orbiterista ensin. Vaikuttaa aika hurjalta kyydiltä...

 

Eikö polttoainetankkia ja apumoottoreita voi irrottaa manuaalisesti? Ajattelen vain että jos vika huomataan ajoissa voisi orbiterin irrottaa ja 'liitää' maankamaralle. Challengerin tapauksessa syy kai selvisi myöhemmin eikä ennen räjähdystä ollut tietoa vaarasta.

 

Lennossa oltaessa joutuisivat kai rehellisesti hyppäämään siitä sivuovesta. Joku ohjuri siinä oven pielessä mielestäni kuitenkin on. Lennon vaihe luonnollisesti rajoittaa aika paljon että koska voi hypätä.

 

Pete

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kunhan ens tammi-helmikuussa laukaisevat muutaman sukkulan kun olen floridassa.

 

Sukkuloista pystyy poistumaan tietyissä vaiheessa pakoluukun kautta. Pakoluukusta nappia painamalla tulee esille tanko jota pitkin voi poistua.

 

Tosin mahtaa olla mukavaa poistua kesken nousun sukkulasta kun liekkiä tulee perästä mukavasti.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sukkuloista pystyy poistumaan tietyissä vaiheessa pakoluukun kautta. Pakoluukusta nappia painamalla tulee esille tanko jota pitkin voi poistua.

 

Tosin mahtaa olla mukavaa poistua kesken nousun sukkulasta kun liekkiä tulee perästä mukavasti.

 

 

Juu eihän se pakoluukku- poistuminen ole tarkoitettukaan laukaisussa käytettäväksi vaan sitä on mahdollista käyttää ainoastaan paluu liun aikana, ja silloinkin hyvin lyhyen aikaa. Tosin saattaisi se silloinkin olla melko ainutkertainen elämys, sen verran on vielä alailmakehässäkin vauhtia että kypärän visiiri lienee syytä ainakin pitää kiinni ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lähtösalustalla oltaessa miehistö voidaan kai evakuoida sellaisella liukuradalla? Vaikka joutuvat toki itse poistumaan orbiterista ensin. Vaikuttaa aika hurjalta kyydiltä...

 

Niin, se liukurata on tosiaan laukaisutornista maanpinnalle. Tilanne voisi tulla eteen lähinnä tulipalossa tms. jolloin miehistö pitää saada nopeasti pois laukaisualustalta. Lähin henkilökuntahan on tuossa tilanteessa kilometrien päässä.

 

Eikö polttoainetankkia ja apumoottoreita voi irrottaa manuaalisesti? Ajattelen vain että jos vika huomataan ajoissa voisi orbiterin irrottaa ja 'liitää' maankamaralle. Challengerin tapauksessa syy kai selvisi myöhemmin eikä ennen räjähdystä ollut tietoa vaarasta.

 

Ne voidaan irroittaa manuaalisesti, mutta kiinteää polttoainetta polttavia apuraketteja ei voida sammuttaa kesken polton, eikä niitä tietenkään voida irroittaa kun ne ovat käynnissä. Juuri tästä syystä ensimmäiset kaksi minuuttia ovatkin niin kriittisiä, koska lentoa ei voida keskeyttää. Heti kun apuraketit on irroittu, voidaan sukkulan kolme päämoottoria sammuttaa, polttoainesäiliö irroittaa ja sukkula laskea alas.

 

Lennossa oltaessa joutuisivat kai rehellisesti hyppäämään siitä sivuovesta. Joku ohjuri siinä oven pielessä mielestäni kuitenkin on. Lennon vaihe luonnollisesti rajoittaa aika paljon että koska voi hypätä.

 

Jos en aivan väärin muista, hyppy voidaan suorittaa vain alle neljän kilometrin korkeudesta kun sukkula lentää riittävän hidasta vauhtia. Hyppy tapahtuu siten, että laskuvarjon valjaat ja pakkolaukaisuvaijeri kiinnitetään kiskoon, joka ohjaa astronautit siiven alta ja kiskon loputtua vaijeri vetää kamat auki.

 

blue skies,

-- Olli

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt kun se ensimmäinen avaruushissi tehdaskin jo duunaa täyttä vauhtia olisi ehkä järkevämpi ajatella avaruudessa koottavan sukkulan tekemistä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään