Guest alepeura

VORilla Kauhajoelle

16 viestiä aiheessa

Aloitin tuossa ihan huomaamattani Suomen ympärilennon ja Porista lähdettyäni päädyin Jämijärvelle, Jämijärveltä piti ottaa Suunta kohti Kauhajokea, kartoissa oli vain Vaasan VORilta tuleva reitti. Minä sitten otin sen Vaasan reitin jä käänsin sen "nurin" ja lähdin Jämiltä sinne päin. Sen verran oli epätarkka että sujuvasti olisin ohi lentänyt ellen epäileväisenä olisi GPSää katsonut. Olisiko jotain muuta VORia millä voisi Kauhajoelle Jämiltä päin suunnistaa?

 

Ymmärsiköhän nyt joku mitä tarkoitin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Enpäs nyt ihan tarkkaan tiedä millä simulla ja millä koneella ajelet (=mikä NAV-varustus siinä on), mutta jos sen noin haluat tehdä, aja RMI-näytöllä kohti VASsia ja pistä HSI:hin PRIn radiaali 010. Sitten kun radiaali alkaa tulla vastaan, kaarrat oikealle siihen kiinni ja pian onkin kenttä edessä.

 

Itse olen viimepäivinä huvitellut ajelemalla 2004:lla Baronilla Spot-plane näkymällä takaapäin ja VFR-kartan avulla. Minua vaan jaksaa ällistyttää miten helppoa se on, varsinkin kun ajaa 5000 jalassa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No simu oli 2002 ja koneena default Cessna (en muista mikä niistä). No koikeillaanpas tota kun seuraavan kerran sinne eksyn.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No simu oli 2002 ja koneena default Cessna (en muista mikä niistä). No koikeillaanpas tota kun seuraavan kerran sinne eksyn.

 

Huomaa sitten, että tuonkin tiedon kaivoin tuosta Etelä-Suomen VFR-kartasta viivottimen avulla puolessa minuutissa. Minusta siihen karttaan kannattaa sijoittaa simulaattorilentäjänkin - varsinkin jos ei raaski koko Suomen karttoja ostaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No mulla kyllä koko suomen kartat oli mutta en ei oikein menny viel jakeluun, no nyt kyllä osajan perille. kiitosta vaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Yksi hyvä tapa on suunnitella reitti niin, että se seuraa teitä, järviä ym tiettyjä tunnistettavia maamerkkejä. Sitten piirrä kartalle reittiviiva (ota vaikka kopio karttalehden osasta jos et raaski piirtää alkuperäiseen) ja laske siihen 5 minuutin välein poikkiviivoja. Eli lasket koneen lentonopeuden mukaan kuinka pitkä matka senttejä kartalla menee 5 minuutissa, aina siihen pikku poikkiviiva reitille. Näin pystyt hyvin seuraamaan kartalta missä mennään. Esim. www.esmofly.net on olemassa hyvä Excel-taulukko (OFP siitä valikosta) johon voi noita reitin osia laittaa ja sitten lennon aikana merkata logiin kun ko. piste saavutetaan.

 

Meinaan tuolla tavalla jos jaksaa tehdä, on VFR-lentäminenkin ihan kiintoisaa ja hauskaa touhua.

 

//Tuomas

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mutta tuo touhu ei taida aivan yksistään suunnistus menetelmänä olla Vatsimissä sallittu? Vai olenko käsittänyt jotain väärin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin mutta siis pitää olla jokin muukin suunnistus tapa tukena kuin pellkä kartta ja ulkonäkymä. Miksi muuten se VOR olisi hyvä osata, mutta nyt tuli sekin selväksi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo siis, oleellista on siis pääpiirteittäin:

 

Jos lennetään valvottuun ilmatilaan (esim. kenttien lähialueille tai TMA), siihen pyydetään lennonjohdolta selvitys. Tai TMA:n tapauksessa vfr-kone voi myös lentää TMA:n "alla" (kartasta näkyy ne korkeudet, niitä "laatikoita" missä lukee esim. "TMA - FL95 - 1100MSL - D" - tämä tarkoittaa sitä, että kartan rajaamalla alueella on D-luokan ilmatilaa (valvottua) välillä 1100ft - 9500 jalkaa. Eli, tuo esimerkki on Porin TMA - jos lennät Cessnalla siellä TMA:n alueella (se paksu violetti raja) alle 1100ft (minimilentokorkeus on 500ft maanpinnasta, maan pinnankorkeus on vfr-kartassa merkitty mustilla numeroilla (esim. ne 128 ja 115 siellä porin TMA:n pohjoispäässä) - eli tuossa minimilentokorkeus olisi sitten noin 650 jalkaa pyöreästi. Ja tuosta 1100 jalkaan asti on siis valvomatonta ilmatilaa. Siellä saa lentää ihan vapaasti. Tosin TMA:lle saa ja voi hyvin mennä myös kun vain pyytää sinne selvitystä haluttuun lentokorkeuteen.

 

Kentän ympärillä on sitten CTR eli lähialue. joka on merkitty katkoviivalla, ja on yleensä maanpinnasta (GND) siihen TMA:n pohjaan asti (tässä tapauksessa 1100ft) - sen reunalla on tummia kolmioita jotka ovat VFR-ilmoittautumispisteitä mitkä yleensä merkitään plaaniin. Esim. EFPO->EFTU reitti voisi olla HORMI ... RAUPO.

 

Toki sitten lennonjohto saattaa antaa selvityksen myös suoraan reitille, mutta pääsääntöisesti noita vfr-portteja käytetään lähialueelle tuloon ja sieltä lähtöön. VAC-kartassa on merkitty niisä käytettävä korkeus.

 

Eli vatsimissa on ihan yksi lysti _miten_ suunnistat kunhan pysyt oikeassa paikassa annettujen selvitysten rajoissa. Reitti Porista Turkun voi olla vaikka suoraan GPS:llä vaikka RAUPO ja HORMI-pisteiden kautta. Tai sitten jos suunnistat kartalla, voi reitiksi merkitä mitä tahansa maamerkkejä vfr-kartasta. Esim. tuosta äkkiseltään voisi tehdä seuraavan reitin:

 

(EFPO) - HORMI - Eura - Vaalijoki - Mynämäki - RAUPO - (EFTU)

 

Tuossa tuo Eura löytyy helposti Pyhäjärven päästä, ja itse Pyhäjärvi on erittäin hyvä maamerkki. Sen länsirantaa pitkin etelän suuntaan lentäessä tulee sitten tuo pienempi järvi jonka vieressä on paljon pikkukyliä, yksi niistä on tuo Vaalijoki. Sen järven luultavimmin kuitenkin tunnistaa, eli siitä yli. Mynämäen halki menee Turku-Rauma -tie jota pitkin löytyy myös se ilmoittautumispiste RAUPO. Tuollai sen reitin lentää vaikka pelkällä kartalla. Sitten siihen joku sopiva Turun vorrin radiaali tueksi vierelle ja homma alkaa olla ihan hyvin hanskassa.

 

Radioliikenteen suhteen ohjeita on siellä vacc:in newbie-jutuissa hyvin, joten niitä on turha tässä alkaa kertaamaan.

 

Mutta tuolla tavalla tuo VFR-lento on oikeasti hurjan kiintoisaa, ja finnterrainin ansiosta oikein toimivaa hommaa. Ja jos tekee plaanin ja lentosuunnitelman esim. siihen ESMOn lomakkeelle ja täyttelee sitä lennon aikana ja vertaa oikeita lentoaikoja laskelmien antamiin, siinä on ihan kivasti touhua lennon ajaksi.

 

//Tuomas

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aika ei siis tule käymään pitkäkäsi. No nyt osaa jo tuota karttaakin tulkita paremmin. Tuo oli uusi asia että noita Paikkakuntia tosiaan voi laittaa.

Ja se kyllä kävi tuosta jo aikahyvin selväksi, mutta ei vara venettä kaada, siis tuola parin alueella sai ihan vapaasti lennellä alle sen 1100 jalan? Eikä sillon tarvi lennonjohdolle mitään ihmeempiä huudella? Ja jos niin tekee niin sitten vaikka plaaniksi EFPO-NOORA-Reposaari-Säppi LUVIA-EFPO ja siinä on hyvä lähialue kierros....

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

alueella sai ihan vapaasti lennellä alle sen 1100 jalan? Eikä sillon tarvi lennonjohdolle mitään ihmeempiä huudella?

 

Niin kauan kun olet valvomattomassa ilmatilassa, niin ketään "ei voisi vähempää kiinnostaa" mitä siellä hommailet... Eli: kyllä ja kyllä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juu näin on. Toisaalta lennonjohto on sitä varten että sille huudellaan, varsin vatsimissa, joten kyllä se on ihan kiva pistää sinne vähän säpinää ja pyytää selvitystä TMA:lle lentelyä varten. Kyllä ne sitten paimentaa pois isojen koneiden tieltä jos on tarvetta.

 

Reitti tosiaan voi olla ihan vaikka NOORA LUVIA jos niikseen tulee. Oikeassa elämässä tuossa on se juju, että jos lennolla sattuu jotain etkä tule perille, pelastuspalvelulla on hiukan enemmän ideaa mistäpäin alkaa etsiä pakkolaskupaikkaasi. Mutta jos reitti on valvomattomassa ilmatilassa, se ei sen suhteen "kiinnosta" ketään ellet sitä itse kerro.

 

Toisaalta VFR-plaanin voi hyvin tehdä esim. FL100 tms ja VORrilta toiselle tai ihan reittejäkin pitkin, mutta siinä on aina se puoli että jos reitillä onkin pilvikorkeus vaikka 6000 jalkaa overcast, ei sinne pinnalle 100 ole menemistä. Joten lentokorkeudeksi voi hyvin jättää "VFR" plaanissa ja pyytää sitten lentäessä sopivaa korkeutta kun se keli selviää "paikan päällä" tarkimmin.

 

Tässä on mun koululennolta yksi "OFP" eli operatiivinen lentosuunnitelma:

 

plaani-efhf-heinola-hameenlinna-efhf.jpeg

 

Tuossa TIN/TAS on true airspeed, käytännössä pienkoneella riittää se mitä mittari näyttää, virhe ei merkitse niin paljon.

 

Tuuli oli tuolloin noin 360 astetta ja 10 solmua, GAFOR-ennusteesta (fcaa.foreca.com tai teksti-tv sivu 428-429) parintuhannen jalan korkeudesta, koska about siellä lensin. Tuulihan on selkeästi kovempi vähän korkeammalla joten pelkkien METARien kanssa menee tuulilaskut aika metsään.

 

TLS on sitten ihan asteviivaimella reittiviivan suunta kartalla, ER/VAR on eranto (ne aaltoilevat katkoviivat, E = vähennetään, tuossa 6 astetta East), MLS on sitten magneettinen lentosuunta eli edellinen korjattuna erannolla.

 

TKK on tuulikorjauskulma joka saadaan laskemalla, siihen käy esim. tämä hyvin: http://www.csgnetwork.com/e6bcalc.html

 

MOS on magneettinen ohjaussuunta, eli lopulta se mitä oikeasti sitten lennetään reitillä että mennään oikeaan suuntaan tuuli huomioiden.

 

EKS on kompassieksymä mitä ei huomioida jos koneessa on suuntahyrrä jossa ei semmoista ongelmaa ole. KOS on kompassiohjaussuunta. Nämä täytetään sitten vielä jos lentää Piper Cubilla tms jossa ei ole kuin magneettikompassi. Tosin en tiedä edes mallintaako FS eksymää, joten siinä kompassi taitaa aina näyttää oikein.

 

Matka-sarake on maileina (hanki SIL-shopista "plotteri" - kulmaviivoitin missä on mailiasteikko, kätevä näissä hommissa)

 

Maanopeus on sitten koneen matkalentonopeus korjattuna tuulen vasta/myötäkomponentilla, se saadaan myös tuosta e6b-emulaattorista kätevästi. Eli jos lennetään myötätuuleen, tottakai matka taittuu nopeammin.

 

Sitten ihan matikkaa ja saadaan lentoaika joka "legille": (matka/maanpeus)*60 minuuttia. Ellen nyt ajatellut ihan päin seiniä ;D

 

Se, mitä tuossa sitten lennon aikana täytellään on nuo ETO/RETO ja ATO -kentät. Tuossa esimerkissä tuo täyttely on vähän jäänyt huonolle osittain, mutta periaatteessa kun ylität reittipisteen, kellonajan minuutit merkitään ATO -kenttään. Sitten seuraavan reittipisteen ETO eli arvio on tietysti edellinen ATO + seuraavan legin lentoaika. Olen lahjakkaasti saanut tuosta aika sekavan :)

 

Se ESMOn lappu on selkeämpi, tuossa SILin lämiskässä (jonka saat pdf:nä esim tästä) mua itseäni häiritsee tuo reittipisteiden nimet eivät ole itse legin kanssa samalla rivillä jolloin katson ne usein väärin päin, siinä esmon excel-filessä ne taas on kaikki samalla rivillä jolloin se on selkeämpi lukea.

 

Mutta joo, kyllä tossa puuhaa riittää jos tuon noin perusteellisesti haluaa tehdä :) Homma palkitsee kyllä - jos laskut on tehty oikein, lentoaika on usein lähes minuutilleen oikea. Tuossa mun lennolla Hämeenlinnan nurkilla venähti pidemmän aikaa kun piti kaarrella ja etsiä maastosta erästäkin Kettusen poikaa, joka jäi löytymättä. Kettunen tosin taisi saada pari kuvaa jossa meikäläinen näkyy pisteenä taivaalla :) Nostan hattua SAR-toimintaa harrastaville, se kohteen löytäminen ei ole kovinkaan helppoa ilmasta käsin jos jotain tiettyä pitää etsiä..

 

//Tuomas

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Simussa silmälentely on kauniilla säällä muuten mukavampaa jossain parissa tonnissa. Näkee sitä maisemaa vähän laajemmalti, eikä siitä alaspäin enää juurikaan lisää yksityiskohtia tule esiin. Minä en sen takia ole viitsinyt TMA:n ali enää lennellä. Sateella tietty sitten tulee lennettyä nenä turvetta viistäen, että näkee jotain. On muuten pirun mielenkiintoista hommaa visuaalisuunnistaa miniminäkyvyydellä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juu.......

.............

......pitää etsiä..

 

//Tuomas

 

 

:-\Nyt on pää aivan pyörällä: TLS,ATO,SIL,OFP, ETOO :-X

No koitetaan selvitä tästä.

Tuo oli kyllä aika perusteellinen selvitys. :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juu, tai mene PPL-teoriakurssille, sielläkin nuo oppii ;D TLS on tosilentosuunta, noi nimitykset nyt on - ja nykyään lennetään paljon ihan vaan gepsillä. Mutta varsin huonossa kelissä nuo matkalaskelmat auttavat, ja tiukasti suuntaa lentäen löytää perille. Ongelmahan matalassa kelissä on se, että eteenpäin näkee tosi vähän matkaa, suunnistus on paljon helpompaa jossain 5000 jalassa.

 

Kokeile joskus pistää pilvet vaikka 1000ft overcast ja näkyvyys 5 kilometriin. Se on VFR-keliä vielä, mutta suunnistus semmoisissa olosuhteissa on vähän toinen juttu..

 

//Tuomas

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään