Ilkka Mäkelä

Kanadassa suunnitellaan Beaver-vesikoneiden varustamista sähkömoottoreilla

29 viestiä aiheessa

Kanadalainen Harbour Air-vesikonelentoyhtiö, jolla on noin 40 vesikonetta, on jo jonkin aikaa vakavissaan suunnitellut DHC-2 Beaver-vesikoneidensa sähköistämistä magniX-yhtiön moottoreilla. Projekti on jo niin pitkällä, että ensimmäinen koelento toivotaan tehtävän ennen vuoden loppua, ja mikäli kaikki menee hyvin, matkustajien kuljetus voisi alkaa v. 2022. Koelentoa varten yhtiö kertoo akkujen riittävän tunnin mittaiseen lentoon. Kehitystyö jatkuu.

MagniX 500-sähkömoottori tuottaa 750 hevosvoimaa ja painaa 135 kiloa, Beaverin alkuperäinen Wasp Junior taas 450 hp ja painaa 290 kiloa, joten moottorin vaihdosta tulee painosäästöä. Tähtimoottorin tarvitsemaa polttoainetta ei tarvita, joten painosäästöä tulee siitäkin. Akkujen painosta tai kestosta tai latausajasta ei ikävä kyllä mainita mitään, mutta luulisi yhtiön laskeneen, että akut mukana hyötykuormaa on edelleen riittävästi yhtiön tarpeisiin. Yhtiön alle tunnin mittaisilla reiteillä Kanadan länsirannikolla on paljon vesistöä ja siis myös lähes aina pakkolaskupaikka lähellä.

Lainaa

A Canadian seaplane airline expects to flight test an electrically powered De Havilland Beaver before the end of the year with an eye to flying passengers in 2022.

As we reported earlier this year, Harbour Air, which flies about 40 floatplanes to islands and coastal communities on the west coast of British Columbia, announced it intended to eventually convert its full fleet to electric power. Immediately after the announcement, the airline started installing a 540-kW MagniX electric motor in the Beaver, a 60-year-old bush plane that originally had a radial engine. “Currently, we are on track for the first test flight to take place before the end of the year,” said company founder and CEO Greg McDougall.

If McDougall is correct, his could become the first to fly passengers electrically and the first all-electric aircraft. Harbour Air’s unique operating circumstances make that all possible. Most flights are less than an hour and the aircraft are almost always over water, making emergency landing sites readily available.

https://www.avweb.com/aviation-news/electric-beaver-may-fly-by-years-end/

https://www.magnix.aero/products/

Projektin vaiheista lisää täällä, mukaanlukien lista jo tehdyistä työvaiheista ja lisää linkkejä uutisiin projektista:

https://www.harbourair.com/seaplanes-to-eplanes-a-project-update/

https://en.wikipedia.org/wiki/De_Havilland_Canada_DHC-2_Beaver

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siinähän sitten urheat lentäjäsankarit lentävät ansiolentosääntöjen mukaisia matkalentoja tunnin toiminta-ajalla. Onneksi järviä on paljon jonne laskeutua akkujen tyhjentyessä, mutta se poispääsy...

Seppo

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Suurin osa kohteista näyttää olevan alle sadan kilometrin matkoja ja vieläpä lähinnä merenlahtien yli. Lentoaika näytti olevan alle ½ h reiteille muutamaa lukuunottamatta. Olisi outoa, jos akkukoneet tuotaisiin ensin pitkille lennoille.2019-Route-Map-1.png

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Firman pääasiallinen työjuhtahan on DHC-3 turbiini Otter, joita on yli puolet kokonaismäärästä.  Pienempi, tähtimoottorinen Beaver on varmaan oleellisesti helpompi ja kannattavampi sähköistää. Hieno firma, tuli kokeiltua heidän palveluitaan elokuussa -17.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Haisee hyvesignaloinnilta ja kauas. Ympäristön kannalta kun ei ole minkäänlaista merkitystä, vaikka koko lentoliikenne kaikki muodot mukaanlukien olisi sähkökäyttöistä.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Samaa sarjaa, vaikka konetyyppi ja konsepti on erilainen: brittiläinen yritys suunnittelee 9 miljoonan punnan apurahan turvin Britten-Norman Islander-koneiden sähköistämistä siten, että koneen moottorit ovat sähkömoottoreita ja pelkkää sähköä käytettäisiin koneelle tyypillisillä lyhyillä lennoilla, mutta pitempiä lentoja varten koneeseen asennetaan turbiinikäyttöinen sähköä tuottava generaattori. Toiminta-aika pelkällä sähköllä olisi 60 minuuttia 30 minuutin reservein, ennenkuin generaattoria tarvitaan.

Lainaa

A British company, with funding from the U.K. government, says an electric-powered airliner could be in revenue service as early as 2023. Cranfield Aerospace Solutions says it will convert a Britten-Norman Islander to hybrid electric power for short hop service between Scotland and the Orkney Islands. Scottish carrier Loganair will be the launch customer. Pure electric flights in the nine-passenger aircraft will be available for those minutes-long short routes but the turbine-powered generator in the fuselage will power the motors on longer flights.

Using off-the-shelf motors, batteries and controls, Cranfield is targeting an endurance of 60 minutes with 30 minutes of reserves before the generator is needed. After the Islander project, it plans to convert a 19-seat commuter aircraft before it starts building its own designs.

https://www.avweb.com/aviation-news/u-k-company-building-short-hop-electric-airliner/

Projektilla on lukuisia yhteistyökumppaneita, mm. Rolls-Royce ja Cranfieldin yliopisto, mistä lisää yhtiön tiedotteessa:

Lainaa

The Project Fresson team includes UK businesses: Rolls-Royce, who will be supplying the power management system; the Denis Ferranti Group, supplying the electric motors; Delta Motorsport, providing battery packs; WMG (University of Warwick), who will perform battery testing and characterisation, and Britten-Norman, the aircraft OEM (Original Equipment Manufacturer) providing the baseline aircraft and aircraft data/design support. CAeS parent Cranfield University will be researching key technology solutions vital for the 30-month project.

https://www.cranfieldaerospace.com/2019/cranfield-aerospace-solutions-caes-announces-9m-uk-government-grant-for-the-development-of-electric-flight/

Muokattu: , käyttäjä: Ilkka Mäkelä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
24.11.2019 at 11.05, Matti Hyötyniemi kirjoitti:

Mahtaako sähköverkon kapasiteetti kaikissa Känädän syrjäkylissä riittää lentoyhtiön kaluston pikalataukseen?

Vie sinne ison dieselaggregaatin. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
19 minuuttia sitten, Jori Lamberg kirjoitti:

Vie sinne ison dieselaggregaatin.

Vihreän sellaisen.

Rod :cool:

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
5 hours ago, Jorma Kosonen said:

Vihreän sellaisen.

Rod :cool:

Aggregaatin moottorin, generaattorin ja muun latausjärjestelmän, sekä myös akun purkamisen ja sähkömoottorin kokonaishyötysuhde tuskin on lähelläkään sitä, kuin jos dieselin ja potkurin välissä olisi pelkkä akseli. Toisin sanoen, löpöä menee enemmän, ellei sitten aggregaatin diesel olisi todella vihreä, kuten vaikka vesivoimalla toimiva.. :santa:

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
7 tuntia sitten, Matti Hyötyniemi kirjoitti:

Aggregaatin moottorin, generaattorin ja muun latausjärjestelmän, sekä myös akun purkamisen ja sähkömoottorin kokonaishyötysuhde tuskin on lähelläkään sitä, kuin jos dieselin ja potkurin välissä olisi pelkkä akseli. Toisin sanoen, löpöä menee enemmän, ellei sitten aggregaatin diesel olisi todella vihreä, kuten vaikka vesivoimalla toimiva.. :santa:

OT VAROITUS ! 

Vesivoiman vihreydestä voi keskustella vaikkapa Jasper Pääkkösen kanssa. 

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
21 minutes ago, Jori Lamberg said:

OT VAROITUS ! 

Vesivoiman vihreydestä voi keskustella vaikkapa Jasper Pääkkösen kanssa. 

Olen parikymmentä vuotta asunut Kemijoenkin rannoilla, joten toki tuttu aihe.

Ongelmatonta energiantuotantoa tuskin onkaan, mutta jos vesivoimaa tehdään norjalaisten tapaan valjastamalla jokin tunturin laelta yli kilometrin korkeudesta vuonoon putouksena laskeva vuoristopuro putkivoimalaksi, ollaan aika lähellä. Maisema toki rumenee.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

On se jännä kuinka pessimistisiä reaktioita uusien innovaatioiden kehittäminen voikaan aiheuttaa. No ei silti, sama itku mobiilipuolella...

Britten-Norman Islander vaatisi 410 kWh akut toimiakseen tunnin plus reservit. (2 x 195 kW x 70% keskiteho x 1,5h)

Onhan se nykytekniikalla vielä varsin paljon, akut painaisivat 1640 kg. Koneen tyhjäpaino 1627 kg ja maksimipaino 2994 kg, toki sähkömoottoreilla varustettuna tyhjäpaino olisi selvästi pienempi, mutta ei nykyakuilla juuri matkustajia kyytiin kestäisi ottaa.

Ei akkujen energiatiheyden tarvitse kuin kaksinkertaistua nykyisestä, niin sähkö alkaakin lyhyillä reiteillä ollakin ihan kelpo vaihtoehto. Ja tuo kaksinkertaistuminen tapahtuu kyllä varsin pian.

Toki sähköisen ilmailun kohdalla kyse on ekosysteemistä (kuten Teslan tapauksessa), joten en itse lähtisi nokivasaroiden varaan rakennetuista kamppeista uutta systeemiä jalostamaan, vaan aloittaisin ihan alusta.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itse työskentelen raskaan kuljetuskaluston parissa. Siellä on jo yritelty akku kuorma-autoja. Ei vaan wattitunnit riitä päivän ajoihin. Edes kahdeksan tunnin. Ja siltikään ei tahdo loppuaika riittää lataamiseen. Linja-autoihin tekniikka vielä riittää, mutta raskaanpi kalusto hankkii LNG vehkeitä ja odottelee vetytekniikkaa. 

Ps. Vety rekkoja on jo liikenteessä. Ei vaan Suomessa. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Jori Lamberg kirjoitti:

Linja-autoihin tekniikka vielä riittää, mutta raskaanpi kalusto hankkii LNG vehkeitä ja odottelee vetytekniikkaa.

Mielestäni Suomessa on aika yksipuolisesti oltu vain sähkön perässä vanhan tekniikan korvaajana. Mielikuvani saattaa tietenkin olla väärä. Woikoski Oy (ilmailukytkös) lienee harvoja, joka on vetyteknologiaan panostanut?

Rodney 

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
11/28/2019 at 21.09, Jorma Kosonen kirjoitti:

Mielestäni Suomessa on aika yksipuolisesti oltu vain sähkön perässä vanhan tekniikan korvaajana. Mielikuvani saattaa tietenkin olla väärä. Woikoski Oy (ilmailukytkös) lienee harvoja, joka on vetyteknologiaan panostanut?

Tänä aamuna Tekniikka & Talous uutiskirjeen ensimmäinen artikkeli käsittelee aihetta.

Rodney

"Lähitulevaisuuden merkittävin nouseva liikennepolttoaine on vety – kuljettaa puhtaasti ja nousee akkutoimisten autojen rinnalle"

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/0b075643-c2e6-4f7d-ac8d-3db077f72fd2?ref=newsletter:647b&utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sitten kun vielä vety kuljetetaan ja säilötään nestemäisenä ammoniakkina 10bar paineessa, infra halpenee. Erotetaan typpi membraanilla tankkausasemalla. Ihan vaan tuli mieleen. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miksi ammoniakiksi, joka sekin täytyy paineistaa ja on monin tavoin ikävä aine? Jos vety sen sijaan muutetaankin vaikka metanoliksi, siitä tulisi paljon ammoniakkiakin käytännöllisempi polttoaine. Olemassa olevat polttoainejärjestelmät ja moottoritkin olisivat tällöin periaatteessa suoraan käyttökelpoisia suhteellisen pienin muutoksin, samoin olemassaoleva infrakin. Itse asiassa, metanolin valmistuksessa on samalla mahdollista sitoa hiilidioksidia ja maailmakin pelastuu, samalla kun tehoakin on mahdollista saada koneesta enemmän :o.

No, polttaessahan hiilidioksidi taas vapautuu ja polttoaineenkulutus kasvaa vastaavaan bensakoneeseen verrattuna, mutta markkinapuheissahan ei pidä takertua tällaisiin lillukanvarsiin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
On 28.11.2019 at 7:48 PM, Jori Lamberg said:

Itse työskentelen raskaan kuljetuskaluston parissa. Siellä on jo yritelty akku kuorma-autoja. Ei vaan wattitunnit riitä päivän ajoihin. Edes kahdeksan tunnin. Ja siltikään ei tahdo loppuaika riittää lataamiseen. Linja-autoihin tekniikka vielä riittää, mutta raskaanpi kalusto hankkii LNG vehkeitä ja odottelee vetytekniikkaa. 

Ps. Vety rekkoja on jo liikenteessä. Ei vaan Suomessa. 

Jos lentokoneista puhutaan, on vety sellaisenaan aika ongelmallinen. Vetyhän tarvitsee käsittääkseni painesäiliöt tai metallihydriditekniikkaa varastoimiseensa (ellei sitten käytetä kryogeenistä nestevetyä ), ja tällaiset säiliöt painavat paljon. Lisäksi painesäiliöt ovat hankalan muotoisia sylintereitä tai palloja, ja niiden sijoittaminen esimerkiksi siipirakenteisiin aiheuttaa hankaluuksia. 

Suuret, kaasua sisältävät painesäiliöt aiheuttavat joka tapauksessa aivan omat lisäriskinsä, jollaisia ilmailussa ei helposti hyväksytä.

Pienissä UAV:ssa ja GA:ssa on tosin kokeiltu vetypolttokennolla ja sähkömoottorilla pyöritettäviä potkureita, mutta saapa nähdä tulevatko sellaiset yleistymään. Boeingin tutkijat ovat esittäneet, että kaupallisella puolella suurissa lentokoneissa tekniikkaa ei tulla näkemään primääriteholähteenä, mutta APUn korvaajina ehkä silläkin puolella vielä joku päivä.

Kryogeeninen nestevety olisi puolestaan niin hankalaa että sellaista tuskin tullaan koskaan normaalissa lentoliikenteessä näkemään. LNG:ssä pitkälti sama juttu, tankkien lämpöeristäminen olisi hankalaa ja painavaa ja siltikin haihtuminen olisi suurta. Hyvälläkin lämpöeristyksellä tankkien lähellä olisi luultavasti nykyistä paljon pahempia jäätymisongelmia tankkien läheisissä pinnoissa.

Vedyn jatkokäsittely joksikin helposti käsiteltäväksi, lentokoneen tankeissa nesteenä ilman paineistusta tai muita toimenpiteitä ympäristön olosuhteissa pysyväksi, suhteellisen turvalliseksi aineeksi, esimerkiksi juuri alkoholiksi tai hiilivedyksi, auttaisi paljon. Energiasisällöstähän tässä menetetään jonkin verran, mutta hyödytkin olisivat suuria. 

Muokattu: , käyttäjä: Matti Hyötyniemi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
14 minuuttia sitten, Jori Lamberg kirjoitti:

Ammoniakki on NH3. Eli typpiatomissa on kiinni kolme vetyatomia. Koreassa suunnitteilla käyttää Ammoniakkia muotona kuljettaa vetyä. 

Taas menee pahasti OT:ksi, mutta pakko on kertoa, sillä Korea, vety ja typpi liipaisivat muistoja 30 vuoden takaa.

Olin demoamassa uutta laitettamme Korea Aerospace Research Institute'lle (KARI). https://www.kari.re.kr/eng/sub01_04.do Piti saada sääpallo täytettyä ja olin varmistanut, että KARI:lta löytyy sylinteri vetyä (hydrogen) sitä varten. Aloin täyttää palloa, joka suureni, mutta ei tehnyt elettäkään kohotakseen ilmaan, vaan pysyi maan kylmän vankina. Kun sitten tarkastelin kaasusylinteriä, niin huomasin, että se sisälsi typpeä (nitrogen). Onneksi KARI:n ilmalaivahangaari oli lähellä, joten saimme heliumia ja demo oli pelastettu.

Rodney :cool:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sähkökäyttöisen Beaver-vesikoneen ensilento tapahtuu 11. joulukuuta, jos sää sallii:

Lainaa

Harbour Air and MagniX will unveil the world’s first eBeaver seaplane retrofitted with a 750 horsepower all-electric Magni500 propulsion system for the inaugural test flight on Wednesday, December 11.

This emblematic day was chosen in 1903 on this day the Wright Brothers flew on a motorized aircraft for the first time in the world. Based on the permitting issued by Transport Canada, this flight test is weather-dependent, as such timing of the flight is subject to change.

http://www.seaplaneinternational.com/2019/11/30/ebeaver-the-worlds-first-fully-electric-commercial-seaplane-take-off-ready/

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3 hours ago, Ilkka Mäkelä said:

Sähkökäyttöisen Beaver-vesikoneen ensilento tapahtuu 11. joulukuuta, jos sää sallii:

http://www.seaplaneinternational.com/2019/11/30/ebeaver-the-worlds-first-fully-electric-commercial-seaplane-take-off-ready/

Sinänsä hiukan omituista valita päiväksi 11.12. Wrightin veljesten takia, kun heidän ensimmäisen lentonsa päivä oli 17.12.1903. Väliäkö hällä...

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Toisaalta, Gustave Whiteheadin väitetään lentäneen koneellaan jo 2 vuotta ennen veljeksiä, mutta väliäkö hällä...

Lainaa

Much of Whitehead's reputation rests on a newspaper article which was written as an eyewitness report and describes his powered and sustained flight in Connecticut on 14 August 1901. The article also includes a drawing of the aircraft in flight. Over a hundred newspapers in the U.S. and around the world soon repeated information from the article.

https://en.wikipedia.org/wiki/Gustave_Whitehead

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään