Jaakko Männistö

Hyppääjiä kuljettanut kone putosi Uumajassa.

75 viestiä aiheessa

Expressenin ja Aftonbladetin mukaan kaikki yhdeksän henkilöä menehtyneet.

Muokattu: , käyttäjä: Jan Augustsson

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aftonbladetin sivulla olevan kännykkävideon mukaan tulee alas kuin kivi.

Kone harvinaisempi tyyppi : GippsAero GA8 Airvan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Videon https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006173772.html perusteella näyttää siltä että koko korkeusvakautin on poissa, samoin oikea siipi. Ja mahdollisesti myös sivuvakautin. Jäljellä oleva kone tulee alas rungon oikea kylki edellä. Tämä käy videosta hyvin ilmi kun videon pysäytyskuvaa siirtelee edestakaisin 12 - 13 s kohdalla. Pystysuora koneen osa on huomattavasti leveämpi kuin paksu ja tasaleveä eli siis siipi. Vaakasuora osa kapenee pitempää päätään kohti eli runko. Kylki edellä putoaminen johtuu siitä, että peräsimet ovat poissa. Pysäytyskuvasta on jopa eräässä kohtaa erotettavissa vasemman siiven streeva.

Muokattu: , käyttäjä: Esa K Lehtinen
Tarkennus

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Yhdeksän ihmistä menehtyi sunnuntaina 14. heinäkuuta kun laskuvarjohyppääjiä kuljettanut GippsAero GA8 Airvan -kone (SE-MES) syöksyi maahan Uumajassa Ruotsissa. Turma sattui pian lentoonlähdön jälkeen. Tapauksesta kuvatussa videossa kone näyttäisi tulevan pystysuoraan kierteessä maahan ilman toista siipeä.

http://www.lentoposti.fi/uutiset/yhdeks_n_kuoli_hyppykoneturmassa_ruotsissa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

SVT:n sivuilla on haastateltu onnettomuustutkintalautakuntaa :

Vi kan konstatera att två vingar är kvar och en gående motor, säger Peter Swaffer, som är avdelningschef på Statens haverikommission till TT.

Eli siivet jäljellä ja moottori kävi. Pyrstö nähtävästi puuttui.... Irtosiko sitten kierteessä ?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näitähän voi spekuloida paljonkin, mutta ei olisi myöskään ensimmäinen kerta jossa laskuvarjohyppääjän varjo osuu vakaimeen. Jos näin olisi niin se kyllä olisi näkynyt videoissa / silminnäkijä havainnoissa... Ehkä todennäköisempää juurikin se mitä on arveltu uutisissa elikkä painopisteen muutos. Toisen koneen pilottihan on kuullut, että hyppääjät valmistautuivat hyppäämään elikkä linjalla on ilmeisesti oltu ja ovikin varmaan jo avattu.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vain arvailen. G-voimat voittivat. Kenelläkään ei ollut mahdollistua pelastua. Ja laukesivatko varavarjojen laukaisimet koneen sisällä!

Mielestäni kaikissa hyppykoneissa pitäisi olla pakollisena koneen ohjaamo-osan ja keskiosan ja pyrstön räjäyttämiseen irti tarvittaessa räjähdepulteilla.  Olisi tehty koneisiin  tarvittavat heikennykset . Vain siten olisi mahdollisuus selvitä "ehkä" laskuvarjoilla. Päätös ei saa olla ihmisen päätettävissä. Kone on paljon parempi.

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näin myös videoita...Voisiko olla mahdollista että kone pyöriikin yhden siiven kanssa (ylöspäin osoittava nelikulmio) ilman pyrstöä runko edellä maahan?

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jossain kohtaa joku jossain sanoi, että olisiko tuo porukka kasaantunut koneen etuosaan jolloin koneen massakeskiö olisi mennyt liian eteen, mutta kun tuon koneen hyppyovi näyttäisi olevan siiven takana, eli...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ainakin tuossa ruotsin lehdessä joku päällikkö sanoo että molemmat sivet ja moottori on onnettomuuspaikalla, tiedä sitten, mielestäni syksykierrevideossa näkuu molemmat siivet, peräosa vajaan näköinen.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tänään iltapäivällä Ruotsin viranomainen muutti aikaisempaa arviotaan, ja kertoi, että kone hajosi ilmassa. Toinen siipi löytyi muualta kuin kone. Kone tullee videossa tasaleveä siipi ylöspäin osoittaen ja ilman peräsintä. Jos siipi on irronnut, on se ehkä voinut viedä peräsimen mennessään. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minulla on pudotuskokemusta rocketista ja 206:sta. Hyppääijien vaeltelu linjalla ei kuitenkaan ihan hirvittävän suuria muutoksia saa aikaan ja jokainen vähänkin enempi hyppylentoja lentänyt pilotti osaa niihin varautua. Ei se kuorma siellä juokse eteen ja taakse. Pointti on se, että kyseinen painopisteriski on tiedossa ja se huomioidaan. Ihan ääripäitä ei helpolla synny. Toki koneen saa sakkaamaan suurella painolla ja silloin irtonainen rahti voi luoda uusia ongelmia siirtymällä vastoin tahtoaa johonkin nurkkaan.

-M-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
51 minuuttia sitten, Matti Huoviala kirjoitti:

Minulla on pudotuskokemusta rocketista ja 206:sta. Hyppääijien vaeltelu linjalla ei kuitenkaan ihan hirvittävän suuria muutoksia saa aikaan ja jokainen vähänkin enempi hyppylentoja lentänyt pilotti osaa niihin varautua. Ei se kuorma siellä juokse eteen ja taakse. Pointti on se, että kyseinen painopisteriski on tiedossa ja se huomioidaan. Ihan ääripäitä ei helpolla synny. Toki koneen saa sakkaamaan suurella painolla ja silloin irtonainen rahti voi luoda uusia ongelmia siirtymällä vastoin tahtoaa johonkin nurkkaan.

-M-

Kyseinen painopisteriski on mun nähdäkseni aivan vähätelty ja väärinymmärretty. Kyse ei ole siitä, ehtiikö ohjaaja reagoida painopisteen muutoksiin lentoradan hallinnan / sen vakaana pitämisen kannalta, vaan siitä, että liian takapainoinen kone ei ole pituuskallistusohjauksen osalta stabiili, eikä se ainakaan keskivertolentäjällä pysy hallinnassa käsiohjauksella. Takaa hypättäviä Cessnoja on lähtenyt lapasesta linjalla juuri sen vuoksi, että massakeskiö on siirtynyt liian taakse kuin on toimittu niin kuin skenessä keskimäärin toimitaan, eli lähinnä fiiliksellä eikä tiedolla. Suuri osa hyppylentäjistä ei liene ikinä edes laskenut, mikä on maksimikuorma esimerkiksi lentämänsä 206:n tai 208:n oven kohdalla, ennen kun kone on takarajasta ulkona. Mutta ei tarvitsekaan laskea, kun pera sano, että kyllä siinä on marginaalia siinä tehtaan rajassa.

Esimerkiksi täällä paikallisessa kerhossa ei ollut kuulemma niin justiinsa vaikka menee takaa yli (takaraja STC:n takia siirretty eteenpäin) kun "normaalisti se on kuitenkin taempana" ja niin edelleen. En sattuneesta syystä enää ole lentänyt ko. koneella.

Netin syövereistä vielä aiempaa yleissivistävää tähän keskusteluun: http://www.aviastar.fi/painopiste/

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oliko tuolla yksi liikaa kyydissä? Konetyyppiin liittyy siiven tukitangon tarkastustiedote viime vuodelta. Syy on ennenaikainen väsyminen. 

Muokattu: , käyttäjä: Jori Lamberg
Lisää tietoa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 minuutti sitten, Jori Lamberg kirjoitti:

Oliko tuolla yksi liikaa kyydissä? 

Jos viittaat siihen, että penkillisessä koneessa on istumapaikat seitsemälle matkustajalle, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, etteikö koneessa olisi lentäjän lisäksi saanut täysin laillisesti olla 8 tehtäväasiantuntijaa.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä esimerkki mitä caravaanissa tapahtui kun CG liikkui liian taakse, pilotti ei tähän paljoa mahda. Tämä ei toki liity Umeå tapaukseen, joka toivottavasti selviää.

Muokattu: , käyttäjä: Kimmo Meuronen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
7 minuuttia sitten, Kimmo Meuronen kirjoitti:

Esim tässä esimerkki mitä caravaanissa tapahtui kun massa liikkui liian taakse. Tämä ei toki liity Umeå tapaukseen, joka toivottavasti selviää.

Klassinen tapaus, eikä tosiaan mitään tekemistä sen kanssa, että joku olisi liikkunut koneessa nopeasti paikasta toiseen, vaan massakeskiö yksinkertaisesti siirtyi niin taakse, että kone lähti lapasesta kun stabiliteetti menetettiin.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jo teini-ikäiseni opin Suuresta Lennokkikirjasta ilma-aluksen pituusvakavuuteen liittyviä perusasioita. Lennokki (ja ilma-alus) on stabiili kun painopiste on nostovoimakeskiön etupuolella. Nokan painuminen estetään korkeusvakauttimella. Indifferentti kun nämä kaksi ovat samalla kohdalla. Epästabiili kun painopiste siirtyy nostovoimakeskiön takapuolelle. Videolla Caravanin tapauksessa on selkeästi näin käynyt.

Tatu laittoikin kommenttinsa kun olin tätä omaani kirjoittamassa!

Muokattu: , käyttäjä: Esa K Lehtinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
8 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Kyseinen painopisteriski on mun nähdäkseni aivan vähätelty ja väärinymmärretty. ..... Suuri osa hyppylentäjistä ei liene ikinä edes laskenut, mikä on maksimikuorma esimerkiksi lentämänsä 206:n tai 208:n oven kohdalla, ennen kun kone on takarajasta ulkona. Mutta ei tarvitsekaan laskea, kun pera sano, että kyllä siinä on marginaalia siinä tehtaan rajassa.

Esimerkiksi täällä paikallisessa kerhossa ei ollut kuulemma niin justiinsa vaikka menee takaa yli (takaraja STC:n takia siirretty eteenpäin) kun "normaalisti se on kuitenkin taempana" ja niin edelleen. En sattuneesta syystä enää ole lentänyt ko. koneella.

Netin syövereistä vielä aiempaa yleissivistävää tähän keskusteluun: http://www.aviastar.fi/painopiste/

Tosin jotkut hyppylentäjät ovat saattaneet laskea nuo.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään