Mikko Vänttinen

Pyterlahden ilmavalvontatorni

47 viestiä aiheessa

Tässä on aika jyry versio sodan ajan ilmavalvontatornista. Se on rakennettu jo vuosina 1905 - 1907 muuhun valvontaan. Elvingin torni löytyy Repoveden kansallispuiston ääreltä.

https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiF5qHFzOTiAhVHR5oKHW7qAL8QjRx6BAgBEAU&url=https%3A%2F%2Ffoursquare.com%2Fv%2Felvingin-torni%2F4d83514102eb54810fa316f5&psig=AOvVaw1yP4dntjEU86r_3eiF66lB&ust=1560451354325121

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuten Juhan esimerkki näyttää, niin tällaista valmista infrastruktuuria käytettiin ilmavalvonnassa yleisesti. Hämeenlinnan Aulanko ja Jyväskylän Harju näkötorneineen esim. olivat vastaavia paikkoja. Kaupungeissa ja taajamissa käytettiin usein vesitorneja, hyppyrimäkien vauhtitorneja, palokuntien letkutorneja ja korkeiden rakennuksien kattoja ilmavalvonnan tähystyspaikkoina. Puisia torneja rakennettiin sitten paikallisesti muualle maastoon.

SA-kuva, Helsingin pääpaloasema. Toinen SA-kuva: ”Ilmavalvontatornin naamiointia Meilahden-Seurasaaren lohkolla. 
Helsinki.”

Jukka

B1C77197-CE9B-4903-8104-C6FF469523F6.jpeg

49077AAB-2907-4590-8B1E-3C66E520F3A8.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
9 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Kuten Juhan esimerkki näyttää, niin tällaista valmista infrastruktuuria käytettiin ilmavalvonnassa yleisesti. Hämeenlinnan Aulanko ja Jyväskylän Harju näkötorneineen esim. olivat vastaavia paikkoja. Kaupungeissa ja taajamissa käytettiin usein vesitorneja, hyppyrimäkien vauhtitorneja, palokuntien letkutorneja ja korkeiden rakennuksien kattoja ilmavalvonnan tähystyspaikkoina. Puisia torneja rakennettiin sitten paikallisesti muualle maastoon.

Jukka

 

 

Unohtamatta kolmiomittaustorneja, joita oli tuhansia...

Lisäys. Tietääkö tai muistaako kukaan Utin lentokentän alueella sijainnutta mahd, kolmiomittaustornia? Torni sijaitsi lentokentän kuutostien (Kouvola-Lappeenranta) puolisella alueella mutta tielle ei sitä pystynyt näkemään. Vuonna 1970 varusmiesaikana juostessani ns. "kentän lenkkiä", oli mainittu torni nähtävyytenä reitlnvarrella (Karan muistomerkin lisäksi) ja kerran kiipesinkin ylös torniin. Hyppytornista, joka sijaitsi kentän toisella puolella, ei siis ole kyse.

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Utin tornista en osaa sanoa, ehkä Heikki Kauranne tietää. Rintama-lentokenttien maastossa ja olosuhteissa jouduttiin kuitenkin usein improvisoimaan ja ”maastouttamaan” ilmavalvontatornit mahdollisimman huomaamattomiksi. Tässä Aunuksen Karjalassa olleen Hirvaksen lentokentän iv-torni. Tornin juurella oli hiekkakumpareeseen kaivettu radiokorsu. SA-kuvia.

”Radio-asema ja IV-torni.
Hirvas 1942.06.26.”

Jukka

5288C9EB-2AE7-44D9-A96D-0A6E261D9DB7.jpeg

338ACC39-AB70-4021-8835-ACD38240576F.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
14 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Unohtamatta kolmiomittaustorneja, joita oli tuhansia...

Lisäys. Tietääkö tai muistaako kukaan Utin lentokentän alueella sijainnutta mahd, kolmiomittaustornia? Torni sijaitsi lentokentän kuutostien (Kouvola-Lappeenranta) puolisella alueella mutta tielle ei sitä pystynyt näkemään. Vuonna 1970 varusmiesaikana juostessani ns. "kentän lenkkiä", oli mainittu torni nähtävyytenä reitlnvarrella (Karan muistomerkin lisäksi) ja kerran kiipesinkin ylös torniin. Hyppytornista, joka sijaitsi kentän toisella puolella, ei siis ole kyse.

Timo Meriluodon vanhoissa kartoissa on kartta kolmiointiverkosta vuonna 1968, tästä ei kyllä ole apua Utin tapauksessa:

Suomi%20kolmiointiverkko%201968.jpg

http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Teemakartat/Suomi kolmiointiverkko 1968.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Topi Falkenberg
vuosiluku
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
46 minuuttia sitten, Topi Falkenberg kirjoitti:

Timo Meriluodon vanhoissa kartoissa on kartta kolmiointiverkosta vuonna 1968, tästä ei kyllä ole apua Utin tapauksessa:

Paitsi, että kartasta näkee Utin kuuluneen "kolmiotornivyöhykkeeseen". Kiitos!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo Utin torni taisi olla koulutustarkoituksiin tehty IV-torni. Se löytyy näkötornin karttasymbolilla mm. peruskartoissa vuosilta 1980 ja 1987. Vuoden 1965 kartassa se ei ole.

Kartat löytyvät ”vanhat painetut kartat” sivuilta.  Kolmiomittausverkko menee tuosta myös, mutta tämä torni ei mielestäni siihen kuulu. Tornit ja pienemmät apupisteet löytyvät muualta kuin kentän liepeiltä.

Vedin kokelaana 1970 kesällä Utissa aisti-iv kurssin esikunnan varusmiehille. En enää muista, missä harjoittelimme, taisi olla tuo. Johtokeskus oli vanhassa lennonjohtorakenuksessa. Lähiseudun kolmiomittaustorneja käytettiin viimeisessä harjoituksessa.

Paikallisen killan porukka varmasti muistaa.

Tikkakoskella oli myös jonkun sotilasmestarin rakentama hieno puinen pienoismalli noista tässä käsitellyistä torneista. Mutta se oli siis 50 vuotta sitten.

 

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mites tuossa kolmiointi mittaus kartassa osa on Suomen rajojen ulkopuolella, länsinaapurin ymmärrän kyllä...Mutta itäinen naapuri hiven ihmetyttää?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Verkko on vanha..... Suomi on mitattu muistaakseni kolmeen kertaan. Verkosta löytyy historiaa paljon.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Paitsi, että kartasta näkee Utin kuuluneen "kolmiotornivyöhykkeeseen". Kiitos!

Juu, mutta kartan suuri mittakaava ei mahdollista tarkkaa paikannusta. Jormalla oli onneksi tarkempaa tietoa 😃

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hiukan sivusta...

Jos kolmiomittaus kiinnostaa, niin tässä hyvä dokumentti !

 

4 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ihan vielä ohi aiheen. Annoin aikoinani itselleni opettaa ja olen edelleen siinä käsityksessä, että  topografipohjaisten ilmailukarttojen korkeuspisteissä on aina joko a, latvamerkki, b, kolmiomittaustorni tai c, palovartiotorni. Oheena esimerkiksi kaappaus Helsinki - 1962 kartasta.

Screenshot_20190613-215547.png

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuossa edellä linkitetyssä videossa näkyy Pyterlahden tornin toinen tai olikos viimeinen(?) sijaintikoordinaatti ilmavalvontartoilla eli 167d8. Noida koordinaatteja vaihdettiin sodan iakan viheollisen hämäämiseksi ja sodan alussa tuo karttatunnus oli joitain luokkaa 56x/58x tai joitain sinnepäin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
14 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Tuo Utin torni taisi olla koulutustarkoituksiin tehty IV-torni. Se löytyy näkötornin karttasymbolilla mm. peruskartoissa vuosilta 1980 ja 1987. Vuoden 1965 kartassa se ei ole.

Kartat löytyvät ”vanhat painetut kartat” sivuilta.  Kolmiomittausverkko menee tuosta myös, mutta tämä torni ei mielestäni siihen kuulu. Tornit ja pienemmät apupisteet löytyvät muualta kuin kentän liepeiltä.

Vedin kokelaana 1970 kesällä Utissa aisti-iv kurssin esikunnan varusmiehille. En enää muista, missä harjoittelimme, taisi olla tuo. Johtokeskus oli vanhassa lennonjohtorakenuksessa. Lähiseudun kolmiomittaustorneja käytettiin viimeisessä harjoituksessa.

Paikallisen killan porukka varmasti muistaa.

Tikkakoskella oli myös jonkun sotilasmestarin rakentama hieno puinen pienoismalli noista tässä käsitellyistä torneista. Mutta se oli siis 50 vuotta sitten.

 

Tässähän tuli runsas kattaus hamuamaani tietoa. Kiitos:thmbup:

Torni oli pystytetty siis 1960-luvun jälkipuoliskolla (muistankin sen olleen hyväkuntoisen näköinen). Kysynpä samaan syssyyn, olivatko kouluttamasi esikunnan varusmiehet tuolloin Utissa toimineen Kuljetuslentolaivueen miehiä vai jostain muualta? Tuskin tässä enää mitään sotasalaisuuksia paljastetaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
16 hours ago, Raimo Heikkinen said:

Paitsi, että kartasta näkee Utin kuuluneen "kolmiotornivyöhykkeeseen". Kiitos!

Kuten kartan otsikosta näkyy, niin kyseessä on I-asteen kolmioverkko, ns. geodeettinen runkoverkko. Sillä verkolla saatiin joka puolelle maata tarkasti mitatut koordinaattipisteet. Runkoverkkoon perustuen tehtiin maan kattava II-asteen kolmiomittausverkko. Kyseinen verkko kattoi I-asteen verkon 'valkoiset alueet' sekä tihensi pisteistöä I-asteen verkon alueella. Edelleen on mitattu tarkempia alueellisia ja kunnittaisia verkkoja.

I- ja II-asteen verkon mittauspisteissä (kolmion nurkissa) oli käytännössä aina kolmiomittaustorni. Tornien korkeudet vaihtelivat Lapin tunturien parin metrien lavoista metsäisten alueiden yli 30 metrin lavakorkeuden torneihin.

I-asteen torneja oli noin 350 ja II-asteen torneja noin 2500. Tarvittaessa on kolmiomittaustorneja rakennettu myös alemman verkon pisteille.

Nimimerkillä, Maanmittarin koulutus ja yhden opiskelukesän torniapinana mittauksia tehneenä. Oma ennätys on 28 metrin lavakorkeus (jälkikäteen sanoen oli aika lahot tikkaat ylös sen tornin kupeessa).

 

Muokattu: , käyttäjä: Matti Palosuo
5 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Raimolle Utista.

Kyseessä oli nimenomaan kuljetuslentolaivueen esikuntakomppania. Komppanian päällikkönä oli tuolloin Eino Hirvonen, taisi tuolloin olla vielä kapteeni. Lentueen päällikkö evl. Penttinen, ”Luumu Linnan mies”.

Kolme alokasta karkasi kesken koulutuksen Ruisrockiin. 

Jos kiinnostaa, niin seikkailuistani Ilmavoimissa on pieni tarina uudessa ”Pilven Veikot” lehdessä. Lisää tietoa löytyy elämänkerrastani. Siinä on myös runsaasti tarinaa Yleisradion mittauslennoista sekä pienkoneella että helikoptereilla. Ja toki muuta ”inside”-tietoa Ylen johdon touhuilusta. Runsas kuvitus.

Kirjaa  Jorma K. Laiho : 40 vuotta yleisradioinsinöörinä , saa joko suoraan kustantajalta eli BoD tai vaikka kirjakaupoista tilaamalla. Nykytyyliin löytyy myös mm. Applen  Ibook

Torniterveisin Jorma

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Korjaan Jorman kirjoitusta: Kuljetuslentolaivueen (siis laivueen, ei ainoastaan Kuljetuslentueen) komentajana on tuolloin ollut evl. Erkki Penttilä.

Utin sodan ajan ilmavalvontatornina toimi Kuivalan hyppyrimäen "tellingit" 6-tien pohjoispuolella. Kuivalan hyppyrimäen torni oli korkea, yli puurajan ja lentokentällekin näkymät, mutta lotille ja sotilaspojille turvallisempi paikka kentästä erillään kuin Utin vesitorni. Uttiin tehtiin mm. talvisodan aikana 23 ilmahyökkäystä.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No löytyi kuva. Tuonne huipulle perustettiin ilmavalvontaasema. Aika kova homma kiivetä talvipakkasella liukkaita portaita ylös. Ja kylmä oli ylhäällä kovassa tuulessa. 70 -luvun alussa. Riihimäellä intissä ja tuo torni oli jossain lähialueella.

89357764-754C-4C1A-907A-B7ACE734B0B9.jpeg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olenpahan varhaisteininä kiivennyt kolmiomittaustorniin.Ja torninosturiin.Nyt en menisi vaikka haulikolla uhattaisiin...:hmm:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään