Mika Laakso

Koolhoven F.K.52 siirtolennot tammikuu 1940

24 viestiä aiheessa

Ruotsalaiset siirtolensivät kaksi Ilmavoimille tulevaa Koolhoven F.K.52 konetta Hollannista ruotsiin, Barkarby'hyn, lähelle Tukholmaa. Sieltä Seeve ja Marttila lensivät ne koneet Suomeen, 18.01.1940 Turkuun ja 19.01.1940 Tampereelle, Sain kopion kapt. Seeven lentopäiväkirjasta nuolta päiviltä. KO-1. Mikä on tuo välilaskupaikka Barkarby'n jälkeen, lentoaika 10min?  Hägnnäs vai mikä?

Koolhoven-2005 (1).jpg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Heinonen - Valtonen : Albatrossista Pilatukseen kirjassa s.137 mainitaan että: "18.1.1940. siirtolennolla koneissa oli myös tilapäiset suomalaiset siviilitunnukset OH-MVF ja OH-MVG. Koneet saivat aluksi tunnukset KO-1 ja KO-2, mutta ne muutettiin tehtaalla Tampereella KO-129.ksi ja KO-130:ksi kunnostuksen yhteydessä.". Ja toinen, Keskinen - Stenman - Niska, Suomen Ilmavoimien historia 13, sivulla 70 mainitaan että: "18. tammikuuta 1940 suomalaiset lensivät koneet Barkarbystä Turkuun ja edelleen lentovarikolle. Koneiden valmistusnumerot olivat 5202 ja 5203. Siirtolennolla hollantilaisten rekisteritunnusten PH-ASW ja PH-ASX lisäksi oli tilapäiset suomalaiset siviilitunnukset OH-MVF ja OH-MVG".

Eli mitä tunnuksia ja koska oli maalattu koneisiin? Oliko PH- tunnukset vain ruotsalaisten siirtolennolla hollannista ruotsiin? Oliko suomalaiset siviilitunnukset OH-, ja suomen ilmavoimien KO-1 ja KO-2 tunnukset maalattu koneisiin, ja koska? Omasta arkistosta löytyy kuvia vain KO-129 ja KO-130 koneista!

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Suomen Siivet N:o 4-1969. Tältä ne näyttivät - ennen Suomeen tuloaan. Kirj. Eino Ritaranta. (Lyhennettynä)

PH-ASW. Koolhoven F.K.52, valm.n:o 5202. Tyypin toinen prototyyppi rekisteröitiin Hollannissa 6.5.38. Koska v. 1939-40 ainoastaan KLM:n siviililennot olivat sallittuja, sai kone lyhyeksi ajaksi sikäläisten ilmavoimien tunnuksen 1006. Poistettiin virallisesti rekisteristä 12.1.-40. Siirtyi kreivi v. Rosenin välityksellä Suomeen 18.1.40...

PH-ASX. Koolhoven F.K.52, valm.n:o 5203. Rekisteröitiin Hollannissa 9.6.38. Varustettiin väliaikaisesti ilmavoimien tunnuksella 1007. Siirtyi Suomeen kuten PH-ASW...

______________________________________________________________________________________________________________________

Koneiden siirtolennot Ruotsista Turkuun (18.1.40) ja edelleen Tampereelle Ilmailuvarikolle (19.1.) tehtiin suomalaisilla siviilitunnuksilla OH-MVF ja OH-MVG. Hyvin lyhyen ajan koneiden sotilastunnukset olivat KO-1 ja KO-2 (KO-1:sta on kuulemma nähty valokuvakin), sillä uudet lopulliset tunnukset ´KO-129´ ja ´KO-130´ olivat rinnan edellisten kanssa samoissa lomakkeissa kuin millä kapteeni Seeve luovutti Koolhovenit Ilmailuvarikon haltuun (7.2.40). Koneet maalattiin suomalaiseen naamiointimaalaukseen FK-väriseksi ja varustettiin tunnusmerkeillä ennen luovutuksia Lentolaivue 36:lle, jotka tapahtuivat 15.2.40 (KO-130) ja 18.2.40 (KO-129).

Tälle liitteelle ei ole päivämäärää:

 

Koolhoven FK52.JPG

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen
Sisältöön on tehty muutos sekä lisätty liite
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
21.3.2019 at 19.12, Mika Laakso kirjoitti:

Ruotsalaiset siirtolensivät kaksi Ilmavoimille tulevaa Koolhoven F.K.52 konetta Hollannista ruotsiin, Barkarby'hyn, lähelle Tukholmaa. Sieltä Seeve ja Marttila lensivät ne koneet Suomeen, 18.01.1940 Turkuun ja 19.01.1940 Tampereelle, Sain kopion kapt. Seeven lentopäiväkirjasta nuolta päiviltä. KO-1. Mikä on tuo välilaskupaikka Barkarby'n jälkeen, lentoaika 10min?  Hägnnäs vai mikä?

Koolhoven-2005 (1).jpg

Sain Pentti Manniselta uutta taustatietoa liittyen Koolhovenien siirtolentoihin. Jyrki Laukkasen kirjassa KOELENTÄMINEN (ISBN: 978-952-5877-08-3) sivulla 60 on hieno KO-1 valokuva (via Suomen Ilmailumuseo), joka on otettu Härmälässä siirtolennon jälkeen. Koneen tunnus ja hakaristit on ylimaalattuina siirtolentoa varten, ja kone vielä suojamaalaamattomana yksivärisen hopeanharmaana. Rungossa hienosti KO-1 näkyvillä ja todennäköisesti myös siivissä = siirtolento Ruotsi-Suomi oli lennetty suomalaisilla sotilastunnuksilla KO-1, kuten tämä ketjun alussa oleva lentopäiväkirjan aukeama kiistatta todistaa. Koolhovenin ohjaaja kapteeni Seeve on siihen tunnollisesti kirjannut lentäneensä koneen tunnukset. Ja valokuvasta päätellen ihan oikein; varmaankin koneen kyljestä lentopäiväkirjaansa kopsannut. Ossi Marttila lensi 18.1.1940 KO-2:n samaa reittiä B - Hägernäs 11:20-11:30 ja H - Turku 13:45-15:25. Jyrki Laukkasen kirjassa oleva KO-1 valokuva lienee samana päivänä otettu Tampereella Härmälän Varikon hallin edessä. Raunion Jukka kirjoitti FK.52:sta SIHL-lehteen 3/2008 hyvän artikkelin. Silloin vaan ei ollut käytössä oikeata siirtolentotietoa tunnuksilla KO-1 ja -2. Siviilitunnukset OHMVF ja OHMVG ovat voineet olla myös lentoradioaseman kutsuja.

Jukka

 

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiistattomia todisteita KO-1:n ja KO-2:n olemassa olosta. Tämä tieto tuli nyt itsellenikin selväksi ja hyvä niin.

Kansallisarkistossa, missä olen KO-129 ja 130:n asiakirjoja käynyt läpi, ei edellämainittuja tunnuksia ole tullut esille.

Laitan pari liitettä Kansallisarkistossa löytyneistä KO-koneiden lennoista tammikuulta 1940.

KO.JPG

Koolhoven KO-130.JPG

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Löysin vielä valokopiot Mobilisti-lehdestä, harmittavasti lehden numero ja vuosikerta jäänyt merkkaamatta. PH-ASW Englannissa 1938

FullSizeRender - 2019-03-26T194429.796.jpg

FullSizeRender - 2019-03-26T194456.611.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä vielä kuva KO-1, Laukkanen - Koelentäminen Ilmavoimissa 1918-1957 kirjasta. Enpä arvannut sitä tuosta kirjasta etsiä, kiitos vinkistä!

FullSizeRender - 2019-03-26T203032.256.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vielä OH-tunnuksista.. Heinonen - Valtonen : Albatrossista Pilatukseen kirjassa s.137 mainitaan että: "18.1.1940. siirtolennolla koneissa oli myös tilapäiset suomalaiset siviilitunnukset OH-MVF ja OH-MVG". Keskinen - Stenman - Niska, Suomen Ilmavoimien historia 13, sivulla 70 mainitaan että: "18. tammikuuta 1940 suomalaiset lensivät koneet Barkarbystä Turkuun ja edelleen lentovarikolle. Koneiden valmistusnumerot olivat 5202 ja 5203. Siirtolennolla hollantilaisten rekisteritunnusten PH-ASW ja PH-ASX lisäksi oli tilapäiset suomalaiset siviilitunnukset OH-MVF ja OH-MVG". Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti 3/2008 Raunio kertoo: "Niihin maalattiin Merivartiolaitoksen tunnukset OH-MVF ja MVG". Mitä eroa on siviilitunnuksilla ja / tai Merivartiolaitoksen tunnuksilla?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Selasin vanhoja kirjoituksia Koolhoven-aiheesta; Mobilisti 6-94, Talvisodan Koolhovenit, kirj. Eino Ritaranta.

Otteita kirjoituksesta missä jo yllä todettu KO-1 ja 2 aihe heittää "härän pyllyä".

Kirjoituksessa kerrotaan koneiden saaneen jo Hollannissa epäviralliset tunnukset OH-MVF ja OH-MVG, jotka ovat Merivartiolaitoksen sarjasta. Mukana lähtenyt DC-2 (PH-AKH) oli puolestaan saanut väliaikaisen ruotsalaisen tunnuksen SE-AKE.

Kreivi v. Rosen soitti kahdelle tutulle res.luutnantille Tukholmaan, jotka saapuivat Rotterdamiin Koolhovenin tehtaalle. Sieltä he lensivät Koneet Ruotsiin missä vaihdettiin ohjaajia, Seeve ja Marttila jatkoivat lentoa Suomeen.

"[Ilmailu]Varikolla todettiin koneiden vaativan melkoisesti kunnostusta. Niihin maalattiin hakaristien ohella uudet tunnukset: OH-MVF:stä tuli KO-1 ja OH-MVG:stä tuli KO-2. Helmikuun 7. päivä tuli määräys muuttaa numerot 129:ksi ja 130:ksi.".:hmm:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
26.3.2019 at 22.50, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Kreivi v. Rosen soitti kahdelle tutulle res.luutnantille Tukholmaan, jotka saapuivat Rotterdamiin Koolhovenin tehtaalle. Sieltä he lensivät Koneet Ruotsiin missä vaihdettiin ohjaajia, Seeve ja Marttila jatkoivat lentoa Suomeen.

Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 3/2008: ..ja hänen (von Rosen) värmäämänsä ruotsalaislentäjät Rolf Ahlsell ja "Balbo" Nylander lensivät ne DC-2:n siivellä Pohjanmeren yli Ruotsiin tammikuun puolivälissä."

 

 

Muokattu: , käyttäjä: Mika Laakso
korjaus

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Palataanpa vielä tuohon Koolhovenien siirtolentoon. Luin Matti Hämäläisen kirjaa "Hanssin-Jukka - Douglas DC-2", jossa kerrotaan lennoista seuraavia asioita: DC-2 oli tarkoitus lentää Schipholista Trollhättaniin ja Koolhoven F.K.52:t oli tarkoitus lentää Rotterdamista Västeråsiin. Lentosuunnitelman mukaan koneet starttaisivat yhtäaikaa molemmilta kentiltä. Vallitsevan sumun vuoksi ohjaajilla oli vaikeuksia löytää toisensa ilmassa, mutta lopulta he kaikki kolme kohtasivat Pohjanmeren yllä. Sieltä lento jatkui kohti rannikkoa seuraten yli Tanskan. Sumu suojasi koneita mm. saksalaisten ilmavalvonnalta, joka havaitsi koneet tutkassa ja yritti saada koneisiin yhteyttä, mutta koneet pitivät yllä täydellistä radiohiljaisuutta. Von Rosen DC-2:lla ja Ahlsell Koolhovenilla laskivat yhdessä Malmön Bulltoftan kentälle, kun von Rosen rikkoi radiohiljaisuuden ja pyysi laskulupaa Bulltoftan kentälle, jossa oli hyvät lähestymislaitteet mittarilaskua varten. Sen sijaan Nylander joutui laskemaan huonossa sumuisessa säässä Öresundin jäälle Malmön edustalle. Koolhovenit lennettiin aikanaan Västeråsiin, jossa ne luovutettiin suomalaisille. Sieltä Koolhovenit KO-1 ja KO-2  lennettiin lentopäiväkirjassa olevan Barkarbyn ja Hägernäsin kautta Suomeen Turkuun ja edelleen Tampereelle, missä tuo KO-1 kuva on otettu.

On tiedossa, että "Hanssin-Jukan" DC-1-tunnus maalattiin Ruotsissa, jonka Mannisen Pena vahvistaa. DC-2 muutettiin pommikoneeksi ja maalattiin Trollhättanissa. Kun katsoo valokuvasta Koolhovenin KO-1 -tunnusta, voi hyvin tunnistaa fontista, että se ei ole kotimainen Valtion Lentokonetehtaan käyttämä  Z.I.1 standardin mukainen tunnus. Tunnus on siis maalattu mitä todennäköisimmin jo Ruotsissa. Myös Ruotsin kautta tulleet GL, FA, BW jne oli merkitty ruotsalaisilla kirjainfonteilla, kuten loogista onkin. (kiitos Mannisen Penalle detaljitiedoista).

Lisäksi Kyösti Partoselta löytyi varmaa tietoa: koneiden korjausselostuksissa sanotaan selvästi, että tunnukset on muutettu KO-1 > KO-129 ja KO-2 > KO-130.

Jukka

KO1.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
Kirjoitusvirhe

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aika hyvin ´kloksahtaa´ tapahtumaketju paikoilleen. Enää on epäselvää, millä tunnuksilla Koolhovenit lähtivät Hollannista kohti Ruotsia 11.1.40?

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
49 minuuttia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Aika hyvin ´kloksahtaa´ tapahtumaketju paikoilleen. Enää on epäselvää, millä tunnuksilla Koolhovenit lähtivät Hollannista kohti Ruotsia 11.1.40?

Juuri näin, sitä tässä mietitään. DC-2:ssa oli Hollannista lähtiessä tiettävästi siviilitunnus tai -kutsu SE-AKE, samaten Koolhoveneissa mahdollisesti nuo mainitut OH-MVF ja OH-MVG Ruotsiin saakka, jossa ne vaihdettiin. Oliko OH-tunnukset maalattu koneisiin vai ei, vai oliko kyseessä vain ns. radiokutsut, jota pidetään yhtenä vaihtoehtona. Jos vain Ruotsista löytyisi vielä valokuva, niin auttaisi asiaa.

Jukka

 

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Risto Sollo kirjoitti:

Mihin tuollaisia hirmuisia sotakoneita käytettiin?

KO-koneet varustettiin konekivääreillä, pommiripustimilla (ts. pommeilla) sekä valokuvauskoneella. Hollannissa koneen syöksynopeudeksi oli annettu 600 km/h., mutta joka kyllä Suomessa alennettiin 400 km/h. Selvää syöksypommitusainesta mutta ei taidettu käyttää sellaiseen...

Talvisodan aikana lähes kaikista koneista pyrittiin tekemään "sotakoneita": Aeron Ju 52:t Sampo ja Kaleva; pommiripustimet, liikkuva kk. Jopa Koolhoven F.K.49 ambulanssikonetta suunniteltiin varustettavaksi pommiripustimilla ja konekivääreillä (jota ei kuitenkaan toteutettu). Lentokonetehtaalla ei ollut Junkersien piirustuksia ja ehkä siksi taisi ripustimien asennus tyssätä siihen.

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
18 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Juuri näin, sitä tässä mietitään. DC-2:ssa oli Hollannista lähtiessä tiettävästi siviilitunnus tai -kutsu SE-AKE, samaten Koolhoveneissa mahdollisesti nuo mainitut OH-MVF ja OH-MVG Ruotsiin saakka, jossa ne vaihdettiin. Oliko OH-tunnukset maalattu koneisiin vai ei, vai oliko kyseessä vain ns. radiokutsut, jota pidetään yhtenä vaihtoehtona. Jos vain Ruotsista löytyisi vielä valokuva, niin auttaisi asiaa.

Jukka

 

Saksankielisen liitteen perusteella päättelen, että koneiden tunnukset siirtolennolla Hollannista Ruotsiin olivat juuri OH-MVF ja -MVG, ja että tunnukset  maalattiin koneisiin. Paperi on päiväämätön mutta saksankielisyys kertoisi sen laaditun Hollannissa... Lisäksi R. Hallamaan nimi esiintyy liitteissä.

26.3.2019 at 19.37, Raimo Heikkinen kirjoitti:

KO.JPG

 

 

KO_Hollanti.JPG

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ruotsin suunnalta sain Svensk Flyghistorisk Föreningin (SFF) Lennart Anderssonilta seuraavaa tietoa. Nimittäin Ruotsin ulkoministeriön arkistosta löytyi lupa ulkolaisille lentokoneille lentää maan ilmatilassa sen yli ja seuraavia tunnuksia käytettiin vaihtoehtoisesti kutsusignaaleina (radio). 

Seuraavat luvat oli annettu tammikuussa 1940:
- Fiat G.50 SA-1 - SA-25, 26.12.39-31.1.40 (muutettiin 18.1 FA-3 - FA-25)
- Blenheim OH-IPA —-> OH-IPL/BL-122 - BL-133, 10.1-15.2.-40
- FK 52 OH-MVG och OH-MVS*, 11.1-20.1.-40
- DC-2 SE-AKE, 11.1-20.1.-40

* Lennart Anderssonin mukaan kirjattu väärä tunnus.

Aikaisemmin oli esimerkiksi Avro Anson AN-101 - AN-103 toimitettu  radiokutsulla  OH-IAA (kaikki koneet sama kutsu). FK 49 oli OH-MVE.
 

Viitaten edelliseen Anderssonin löytämään asiakirjaan, on toki ollut tiedossa, että mm. Blenheim IV-koneisiin oli maalattu hakaristit yli valkoisella Ruotsissa ja niissä oli OH-tunnukset Suomeen tullessa. Samaten Fiateihin oli maalattu SA-tunnukset. Sen sijaan esim. DC-2:een maalattiin SE-AKE:n tilalle DC-1 jo Ruotsissa. Miten oli Ansonien laita? Ylilentoluvassa puhutaan vaihtoehtoisesta ”radiokutsusta”. Esimerkiksi kutsu OH-IAA koski kaikkia kolmea Ansonia. Nämä edellämainitut seikat yhdessä  Koolhovenien mahdollisten tunnusten kanssa jättävät mielestäni aika lailla tulkinnanvaraa edelleen tunnuksiin / radiokutsuihin. Ylilentoluvassa myös mainitaan sana ”vaihtoehtoinen radiokutsu” ilmeisesti tarkoittaen joko tunnuksia tai pelkästään radiokoodeja.

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä tuohon nyt sanoisi? No vaikka, että odotetaan sitä mahdollista valokuvaa Ruotsinmaalta josta selviäisi mitkä tunnukset koneiden kyljissä oli kun Hollannista Ruotsiin saapuivat.

Olet sinä Jukka aikamoinen perehtyjä kyllä:thmbup:

 

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilman maalattuja rekisteritunnuksia Koolhovenit tuskin ovat lentäneet Hollannista Ruotsiin. Ja jo kertaalleen poistettuja hollantilaisia siviilitunnuksia (PH-ASW ja -ASX) ei varmasti ole siirtolentoa varten maalattu uudelleen sen jälkeen kun ne jouduttiin poistamaan Hollannissa paikallisten sotilastunnusten (1006 ja 1007) tieltä.

Dokumentteihin nojaten pidän seuraavaa järjestystä todennäköisimmin toteutettuna:

11.01.1940. Lähtö ja lento Hollannista Ruotsiin siirtolentotunnuksilla OH-MVF ja OH-MVG.

11.01.1940. Suomen Sotilasasiamiehen (Tukholmassa) kirje ilmavoimien komentajalle kenraalimajuri Lundqvistille: "Ruotsin viranomaiset eivät katso mahdolliseksi sallia täällä koottavien lentokoneiden ylittää Ruotsin rajaa Suomalaisin kansallisuusmerkein. Sen vuoksi on välttämätöntä, että koneisiin maalattavat hakaristit täällä peitetään vesivärillä ja myös siipien alapinnat varustetaan niillä tyyppikirjaimilla ja numeroilla jotka Ilmavarustusosasto on tänne ilmoittanut.". (lihavointi kirjoittajan).

13.01.1940. Konetekn.toimiston päällikön ins.ev.luutn Reino Rissasen kirje: Koolhoven koneisiin maalataan Ruotsissa Suomen sotilaslentomerkit sekä tunnuskirjaimet KO-1, KO-2.

15.01.1940. Lundqvist kuittasi sotilasiamiehen 11.01. päiväämän kirjeen tiedot (ja tieto siitä meni varmasti myös lento-osastoille).

15.01.1940 KO-2. Siirtolento Ruotsista Suomeen.

18.01.1940. KO-1. Siirtolento Ruotsista Suomeen.

07.02.1940. KO-1:stä tuli KO-129. KO-2:sta tuli KO-130.

Foorumilla julkaistussa valokuvassa KO-1:stä ei näy Suomen sotilaslentomerkkien valkoisia pohjiakaan, joten ne ovat maalattu vasta Suomessa samalla kertaa kun koneiden koko maalauskin uusittiin ´FK:n väriseksi´.

Yltä löytyy selitys, miksi KO-koneet eivät voineet lentää annetuilla suomalaisilla siviilitunnuksilla Hollannista Suomeen asti.

 

KO.JPG

KO-b.JPG

KO-c.JPG

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Raimo, yhtä lailla tunnustus sinulle myös uutterasta papereiden penkomisesta Kansallisarkistossa. Nyt kun on saatu objektiivisesti eli useammalta kantilta selvitettyä asiaa, niin kai tässä voi alkaa todeta pikku hiljaa "case is closed". Tuo laittamasi kronologia istuu hyvin kuvioon. "Kalhuvud"-koneiden, kuten ruotsinmaalla leikkisästi Koolhoveneita kutsutaan, valokuvia en ole vielä ainakaan onnistunut Ruotsista saamaan, vähissä kuulemma ovat, tai löytyykö ollenkaan. Ilmailuhistorioitsija Mikael Stenhöjdin mukaan "vieraat" lentokoneet piilotettiin hyvin, ja niiden valokuvaaminen oli ankarasti kielletty. Tämä siksi, että asia oli ulkopoliittisesti arka asia Ruotsille. Hän on etsinyt lukuisia kertoja valokuvia näistä talvisodan aikana Ruotsin kautta lennetyistä koneista ruotsalaisista arkistoista, mutta tuskin mitään on löytynyt, vain muutama harva. Oman arvioni mukaan jos kuvia on otettu, niin ehkä joidenkin sotilashenkilöiden toimesta (luvalla?) tai sitten on salaa joku napannut. Katsotaan löytyykö Koolhoveneista koskaan. Aika näyttää.

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Isoot Kiitokset Geust, Nisula ja Heikkinen! Tämä asia taisi tulla nyt selvitetyksi. Paljon tuli mielenkiintoista tietoa, joka näemmä kiinnostaa muitakin..

-mika-

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
26.3.2019 at 18.30, Jukka Nisula kirjoitti:

Siviilitunnukset OHMVF ja OHMVG ovat voineet olla myös lentoradioaseman kutsuja.

Jukka

 

2.4.2019 at 19.45, Jukka Nisula kirjoitti:

Ruotsin suunnalta sain Svensk Flyghistorisk Föreningin (SFF) Lennart Anderssonilta seuraavaa tietoa. Nimittäin Ruotsin ulkoministeriön arkistosta löytyi lupa ulkolaisille lentokoneille lentää maan ilmatilassa sen yli ja seuraavia tunnuksia käytettiin vaihtoehtoisesti kutsusignaaleina (radio). 

Seuraavat luvat oli annettu tammikuussa 1940:
- Fiat G.50 SA-1 - SA-25, 26.12.39-31.1.40 (muutettiin 18.1 FA-3 - FA-25)
- Blenheim OH-IPA —-> OH-IPL/BL-122 - BL-133, 10.1-15.2.-40
- FK 52 OH-MVG och OH-MVS*, 11.1-20.1.-40
- DC-2 SE-AKE, 11.1-20.1.-40

* Lennart Anderssonin mukaan kirjattu väärä tunnus.

Aikaisemmin oli esimerkiksi Avro Anson AN-101 - AN-103 toimitettu  radiokutsulla  OH-IAA (kaikki koneet sama kutsu). FK 49 oli OH-MVE.
 

Koolhovenien mahdollisten tunnusten kanssa jättävät mielestäni aika lailla tulkinnanvaraa edelleen tunnuksiin / radiokutsuihin. Ylilentoluvassa myös mainitaan sana ”vaihtoehtoinen radiokutsu” ilmeisesti tarkoittaen joko tunnuksia tai pelkästään radiokoodeja.

Jukka

Tässä allaolevassa taulukossa vuodelta 1941 on - jos olen ollenkaan ymmärtänyt - niitä ´vaihtoehtoisia´ päivittäin vaihtuvia radiokutsukoodeja että myös Aero Oy:n koneiden rekisteritunnuksia. Jos päivälle annettu koodi olisi ollut kateissa, niin koneen rekisteritunnus oli kuitenkin tiedossa ja toimi kutsuna?

OHALK (Junkers Ju 52 "Sampo")

OHBLA (Dragon Rapide)

OHBLB (Dragon Rapide)

OHLDA (DC-2)

OHLDB (DC-2)

IMG_0513.JPG

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään