Kai Mononen

Vl Sääski kaputti

10 viestiä aiheessa

Hei. Tässä kuva mahdollisesti Vl Sääksi sä-144 onnettomuudesta Santahaminan luota 9.12.1932. Vaimoni papan kuvakansiosta.

3F3F1F49-2024-4D07-9B82-B0E4045909AD.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Kai Mononen
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kaille kiitos mielenkiintoisesta kuvasta. Toistaiseksi tunnistamattoman Sääski-yksilön numero ei ole vielä selvillä. Katsoin Merentutkimuslaitoksen yleiskatsauksen talven 1932-33 jäätilanteista. Katsauksessa todetaan että joulukuussa 1932 meri Helsingin edustalla (ja muuallakin) oli täysin jäätön, joten tässä ahtojäissä oleva kone on jokin muu onnettomuustapaus.

Mainitussa 9.12.1932 sattuneessa SÄ-144:n kaputissa syöksyi kone mereen Koivusaaren lähellä ja tuhoutui. Sääski kuului Santahaminan Merilentoasemalle (Sh.MeLAs), ja sitä ohjasi lääkintämajuri Roshier ja matkustajana oli mekaanikko Asikainen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Raimo, Kai Mononen laittoi tämän saman mielenkiintoisen kuvan ja ”arvuutuksen” facebookiin myös. Kävin läpi siksi Sääski-konehistoriat SIH Koulukoneet-kirjasta. Löysin tämän Santahaminan SÄ-144-tapauksen ja vastasin, että mahdollisesti kuva esittää sitä. Kirjassa mainitaan koneen syöksyneen startin jälkeen jäälle. Kuvan omistaja epäili ensin kuvan olevan Petsamon suunnalta, mutta siellä ei ole Sääskille sattunut kaputteja, lienevätkö niin kaukana pohjoisessa edes koskaan lentäneet Sääskillä. Laatokalla sen sijaan on sattunut useampiakin jääkaputteja. Kuvan omistaja on löytänyt kuvan jäänmurtajalla otettujen kuvien joukosta, siksi kuvan oletetaan otetun merellä.

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos kommenteista. Kuvan ottaja Vilho Tuuminen on toiminut konemestarina jääkarhulla 1932. 1933 siirtyi Vastavalmistuneelle MS Jäämeri alukselle joka toimi petsamo, liinahamari, heinäsaari ja kirkkoniemen välillä yhteysaluksena. Tästäkin aluksesta löytyy kuvia. Aluksi sekoitin hölmönä nämä alukset ja maantieteen. Appiukon kanssa jutelleena, selvisi hänen isänsä työ historiaa. Kuulemma Vilho ja Laimi joka oli palkattu keittiöön samalle uudelle laivalle, tapasivat ja heistä tuli aviopari. Missä koneen kuva on otettu on pieni arvoitus.

Muokattu: , käyttäjä: Kai Mononen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt taisi löytyä oikea tapaus! Kyseessä voi olla SÄ-120, ja onnettomuus tapahtui 12.3.1932. "Osui laskukiidossa epätasaiselle jäälle ja meni ympäri Tytärsaaren edustalla. Kersantti V. Helander selviytyi vammoitta". Kone korjattiin.  Lähde: SIH 22 Koulukoneet.

Tämä sopisi, sillä kuten yllä lukee, kuvanottaja toimi konemestarina jäänmurtaja Jääkarhulla vuonna 1932.

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onneksi olkoon löydöstä Jukka! Tuo vauriotapaus on selvästikin tässä kyseessä. Sääski SÄ-120 jatkoi kaputin jälkeen palvelusta ihan tappiin saakka eli vuoteen 1941 jolloin kaikki loputkin Sääsket poistettiin vanhentuneina käytöstä ja moottorit myytiin merivoimille. Itse asiassa SÄ-120:lle (huolimatta useista konevaurioista matkan varrella) kertyi Sääskistä kaikkein eniten lentotiimaa eli 1811,55 tuntia, joka on lähes 200 tuntia enemmän kuin edellisellä SÄ-126:lla.

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hienoa työtä. On mukava saada ns lihaa luiden päälle kuvan suhteen.

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

1941 jolloin kaikki loputkin Sääsket poistettiin vanhentuneina käytöstä ja moottorit myytiin merivoimille.

Ja mitäköhän Merivoimat teki näillä moottoreilla?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
11 tuntia sitten, Kai Mononen kirjoitti:

Hienoa työtä. On mukava saada ns lihaa luiden päälle kuvan suhteen.

Laitetaanpa lisää tietoa Sääsken lentäjästä. Tuossa Sääski SÄ-120 -onnettomuudessa lentäjä oli siis kersantti V. Helander, eli Väinö Vihtori Helander. Helander oli syntynyt Viipurissa 24.5.1903. Hän sai Suomen Lentomerkin numero 233 12.2.1930. Onnettomuuden sattuessa Helander oli palveluksessa Turkinsaaressa 1.ErMeLL:ssa. (1. Erillinen Merllentolaivue). Vuonna 1933 hän siirtyi LAs6:een, josta tuli Lentolaivue 44. Hän palveli Immolassa Lentorykmentti 4:ssä 30.11.1936 alkaen pommikoneen ohjaajana.

Helander muutti ja "suomensi" sukunimensä 1930-luvun tyyliin Helannoksi. Väinö Helanto nimitettiin lentomestariksi 6.3.1939.

Lentomestari Helanto kaatui Puutsaaren pommituslennolla jatkosodan alussa 20.8.1941. Puutsaari sijaitsee 20 km Sortavalasta etelälounaaseen. Hän lensi Blenheim BL-117 -konetta, kun vihollisen hävittäjä sai osuman koneeseen. Huonon näkyvyyden takia oma hävittäjäsuoja ei voinut auttaa, ja koko kolmimiehinen miehistö kuoli. Mukana menivät tähystäjänä ollut vänrikki Poju Merikallio ja kk-ampuja korpraali Eino Laitila.

Kuvassa lentomestari Väinö Helanto lähdössä pommituslennolle Mikkelistä 11.7.1941, kone on Blenheim, ja se kuului Lentolaivue 44:een. SA-kuva.

 

 

23014(2).jpg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
10 tuntia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Ja mitäköhän Merivoimat teki näillä moottoreilla?

Moottorikelkkoihinsa käyttivät.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään