Seppo Koivisto

Oskar Koivunen

12 viestiä aiheessa

Käteen osui autovaraosatukkuri Koivunen Oy:n lehti Koivunlehti 2/2017. Lehdessä olevan lyhyen 90-vuotishistoriikin mukaan yrityksen perustaja Oskar Koivunen oli lentäjänä ilmailuvoimissa, kunnes Väinö Bremer värväsi hänet Aeron neljäntenä lentäjänä. Lentäjäura kuitenkin päättyi jalan loukkaantumiseen (K-SALA:n) kaputissa Tallinnassa 1927. Talvisodassa vääpeli Oskar Koivunen oli ilmavoimien koulutustehtävissä.

Weggin kirjan mukaan Oskar Koivunen oli lentäjänä myös K-SALA:n Suomen ympärilennolla. Kauppaneuvoksen arvo ilmeisesti tuli 1975, mutta muuten näin merkittävästä miehestä on aika vähän tietoja.

https://www.finna.fi/Record/helka.1449722

https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/arvonimella-palkitut

https://aviation-safety.net/wikibase/wiki.php?id=73608

http://dea.digar.ee/cgi-bin/dea?a=d&d=paevalehtew19270530.2.3

 

P1010899_Oskar_Koivunen_.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kapitulanttivääpeli Oskar Koivunen poseeraa Gourdou-Leseurre -"hävittäjän" (8.F.21) edessä jonka vastaavana ohjaajana hän toimi ajan 5.12.1925 - 29.4.1926.

Kuulemma "Koivusen varastolla" oli töissä henkilö jonka nimi oli Eino Mutta.

Utissa harjoiteltiin paljon "aerobatiaa". Tässä Oskar Koivunen, Sipi Laattala ja Otto Niemi kolmen koneen yhteisharjoituksessa 17.3.1926:

 

IMG_3926.JPG

IMG_3962.JPG

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kap. kers Oskar Vilhelm Koivunen

Suomen Lentomerkki nr 81 lentokoneen ohjaajalle (ohjaajat - ja ohjaajatähystäjät)

SLM 81 29.05.24, ensimmäinen yksinlento 12.07.23.

Veli Pernaan toimittamassa Karjalan Lennoston historiikissa löytyy oheinen valokuva. Kuvan yhteyteen on kirjoitettu kappale, jossa on kerrottu "Keisarin Sirkuslaivueesta". Kun Utin Hävittäjäeskaaderi sai käyttöönsä Gourdou-Leseurret, niin koneilla alettiin lentää taitolentoharjoituksia muodostelmassa. Yksi hävittäjälaivue perusti ns. Keisarin Sirkuslaivueen. Siihen kuuluivat osaston vetäjän kapteeni Väinö Bremerin ohella ja johdolla lisäksi lentomestari Leo Brofeldt, vääpeli Oskar Koivunen, vääpeli August Huhtinen ja kersantti Urho Heiskala. Ensimmäisen kerran viisikko esiintyi 5.6.1925 Utin taistelun muistojuhlan yhteydessä, jonka lentonäytöksessä lennettiin "Gurduuilla" mm. silmukoita rintamassa, "uljasta aerobatiaa", kuten sen aikainen lehdistö kirjoitti. Keisarin Sirkuslaivueen ohjaajista suuri osa vaihtui 1920-luvun loppupuolella, kun heitä siirtyi Aero Oy:n palvelukseen, mm. Bremer jo kesällä 1926, kun sirkuslaivueen taru samalla käytännössä loppui ja Koivunen siirtyi Aerolle vähän myöhemmin.

Suomen Siivet-lehdessä 2/1969 on myös juttu "Vanha kunnon Gurduu", kirjoittanut Pertti Virtanen. Siinä mainitaan, että vuoden 1926 aikana Keisarin Sirkuslaivue esiintyi lukuisia kertoja, mm. Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Viipurissa, Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Sortavalassa. Kiertueita tehtiin ilman huoltohenkilöstön apua, ja vain tarvittavat välineet kulkivat koneiden mukana. Mm. koneiden käynnistys näytöksissä talvipakkasilla ei ollut leikintekoa.

Jukka

 

IMG_20171223_0001.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuosta Jukan laittamasta Veli Pernaan kirjan kuvasta korjaisin seisomajärjestystä että myös sotilasarvoja. Sanokoon toista jos kenestä siltä tuntuu, mutta mielestäni tämä kuva on otettu Santahaminassa Ilmailuvoimien vuosipäivään 6.3.1926 liittyen. Nämä Utin miehet palasivat yksikköönsä takaisin vasta 8.3. Kapteeni Väinö "Keisari" Bremerin ympärillä ei ole vain alamaisia kersantteja, vaan katson järjestyksen vasemmalta seuraavanlaiseksi:

Vääpeli Koivunen (koneena 8.F.13), vääpeli Brofeldt (8.F.9), kapteeni Bremer (8.F.20), vääpeli Huhtinen (8.F.19) ja kersantti Heiskala (8.E.2).

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos, Seppo mielenkiintoisesta aiheesta! Yli 30 vuotta autovaraosakaupan alalla olleena tiedän, mikä on Koivunen Oy. Mutta ei ole ennen ollut tietoa tästä Oskarista. Laitoin äsken sähköpostia Koivuselle, jos minäkin saisin sen lehden. Mutta mikä on "Weggin kirja"?  Kiitos taas, Jukka ja Raimo, tiedoista! Mulla kun on tuo harrastus, keräilen noita Suomen Ilmavoimissa lentäneiden koneiden pienoismalleja 1/72. Ja joka konetyypistä pitää löytää se tietty koneyksilö, sille tunnukset 1/72, ja sen tietyn koneen historia. Ja sillä koneella lentänyt äijä! Gourdou-Leseurre pienoismalli on kaapissa, nyt löytyi sille lentäjä! ja kopio lentopäiväkirjasta, Mahtavaa!!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitokset Mika ja Raimo kommenteista. Kiinnitin itsekin huomion kuvatekstin sotilasarvoihin, koska ne ovat kirjan tekstissä osittain erilaiset. Mitä Koivuseen kuvassa tulee, niin kallistun myös Raimon vaihtoehtoon, eli hyvin mahdollisesti hän on tuo vasemmanpuoleinen. Kasvonpiirteet täsmää paremmin ”seniorikuvan” kanssa.

Mika, John Wegg on kirjoittanut mainion engl.kielisen Aeron/Finnairin historiikin vuoteen 1983 saakka. Kirja löytyy myös hyllystäni, mutta myös kirjastoista ja antikvariaateista:

http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1856691

Jukka

 

 

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
8 tuntia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Erikoinen maalaus, tuossa Oskarin koneessa 8.F.21. Löytyykö mistään värikuvaa koneesta?

Tuskinpa siitä värikuvaa löytyy, joku myöhemmin tehty väripiirros mahdollisesti. ”Suomen Ilmavoimien värit 1918-2013” -kirja (Jouni Rönkkö - Pentti Perttula - Kyösti Partonen) kertoo seuraavasti koneiden värityksestä: ”Gourdou oli maalattu Ranskassa päältä vihreäksi (FS 14257) ja alta vaaleanharmaaksi. Koneen eturungon pellitys oli alumiininvärinen. Sen vasemmalla kyljellä oleva musta neliö oli tehtaan valmistuslaatta. Kansallisuustunnukset olivat kuudessa paikassa, vasemman siiven alla ja oikean siiven päällä ne olivat poikkeuksellisesti peilikuvina. Normaali musta rekisteritunnus oli takarungossa. Koneen mahan alla oleva pelti oli kuparinvärinen. Raidat rungon ympäri ja peräsimissä olivat mustat. Gourdouissa oli yksilötunnuksina erivärisiä raitoja ynnä muita takatungon ympäri. Niitä saatettiin vaihtaa uudelleenmaalausten yhteydessä. Väreinä käytettiin ainakin valkoista, mustaa, sinistä ja punaista.”

Jukka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jep Jukka, samaa "värit" kirjaa minäkin selailin. Sitten löytyi hyllystä "Suomen Ilmavoimien lentokoneet 1918-38", Keskinen-Stenman-Niska. Kansikuvassa Gourdou väreissä! 8.F.12. Sisäsivuilla vielä muutama mustavalko piirroskuva ja mustavalkovalokuvia. Valokuvassa mm. GL-21, eikös se ollut ennen  8.F.21? nyt jo erilaisella takarungon raidoituksella? Villi veikaus, että tuo Oskarin koneen raitamaalaus takarungossa on punainen valkoisella rajauksella? Ja miksi näihin Gourdou-Leseurre koneisiin näitä raitoja maalattiin, johtuiko se siitä "Keisarin sirkuslaivue"-jutusta? 

Gourdou-Leseurre.jpg

Gourdou.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mika, miksi rakentaa mallia kun sellaisen voi ostaa valmiina!::)No niin, tässä Aero 5-1929 -lehdessä ollut ilmoitus myytävästä (Gourdou-Leseurre) pienoismallista.

Aero-lehdet 0595.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos, Raimo, vinkistä! Ostaisin heti pöytä, y.m. koristeen kotimuseoni hyllyyn, jos jostain löytyisi! historiallisen arvonsa vuoksi. Ei tosin vastaa niitä itselleni asettamia laatustandardeja, sitten joskus, kun alan niitä pienoismalleja rakentamaan..

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään