Helsingistä Göteborgiin matkalla ollut lentokone teki hätälaskun Turun lentokentälle

[Lasse Lehtinen 0]

Kun kone oli laskeutumassa, siellä ilmoitettiin olevan savua.

Kone laskeutui turvallisesti.

Kaikki koneessa olleet yli 100 matkustajaa on evakuoitu. Kukaan ei loukkaantunut.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3753141/Reittikone+teki+hatalaskun+Turkuun++koneessa+ilmoitettiin+olevan+savua

 

[Juha-Matti Lavonen 21]

https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/vmQOLX/finnair-plan-fick-nodlanda-i-abo

Linkin takaa kuva.

[Heikki Nivaro 0]

Ihmettelin, kun Tukholmasta tulossa ollut SAS:n ATR pyöri todella pitkään odotuskierroksessa Turun lähistöllä ennen laskua, mutta syy siis olikin tämä. Hyvä, ettei mitään käynyt kenellekään.

[Petri Tynkkynen 0]

Iltalehden uutinen
 

Lainaa

Ensin tuli savun haju, ja sen jälkeen kone alkoi heti jyrkästi pudottaa korkeutta. Kyllähän siinä itse kukin vähän mietti, että mitähän nyt tapahtuu. Adrenaliini ja syke nousivat varmasti kaikilla.

 

[Tero Tuominen 26]

Onnettomuustutkintakeskus on ottanut tapauksen työn alle. Lentoposti.fi: Finnairin Göteborgin lento teki hätälaskun Turkuun - savun hajua matkustamossa

http://www.lentoposti.fi/uutiset/finnairin_g_teborgin_lento_teki_h_t_laskun_turkuun_savun_hajua_matkustamossa

[Juhani Hämäläinen 2]

onks Finski lisännä Emppuun paikkoja? Turun sanomien uutisessa väitetään olleen koneessa yli 100 matkustajaa.

[Sami Puro 70]

Lainaa

Onnettomuustutkintakeskus on aloittanut Turun lentokentälle sunnuntaina tapahtuneen matkustajakoneen hätälaskun selvittämisen. Johtava tutkija Ismo Aaltonen sanoo, että kyseessä on harvinaislaatuinen tapahtuma.

– Itse en muista tapausta, jossa matkustajia on evakuoitu Suomessa liukumäkiä pitkin ainakaan nyt lähivuosikymmeniin.

Evakuointi pitää selvittää juurta jaksaen

Ismo Aaltosen mielestä tutkinnan kannalta on arvokasta katsoa jo sitäkin, miten evakuointi sujui, koska siitä ei ole Suomessa kokemuksia viime vuosilta. Onnettomuuden vaarallisuudesta hän ei toistaiseksi osaa sanoa kovinkaan paljon.

– Sen vaarallisuutta on aivan mahdoton vielä arvioida. Savun lähde pitää saada ensin selville.

Koneen tekninen tutkinta alkaa Turussa maanantaiaamun kuluessa. Kone pysyy Turun lentokentällä niin sanotun paikkatutkinnan ajan. Onnettomuustutkinta on jo saanut koneen mustat laatikot haltuunsa.

Ismo Aaltonen arvioi, että tutkinta saattaa kestää jopa vuoden. Yksi tutkintaa hidastava tekijä on se, että tutkinnasta tulee kansainvälinen, koska kone on brasilialainen Embraer190.

https://yle.fi/uutiset/3-9961041

[John Firth 1]

16 tuntia sitten, Juhani Hämäläinen kirjoitti:

onks Finski lisännä Emppuun paikkoja? Turun sanomien uutisessa väitetään olleen koneessa yli 100 matkustajaa.

Melko jännittävää tosiaan, tarkoitettiinko yli 100 henkeä? Tosin en usko, että tolla välillä kone on noin ammuttu täyteen.

6 tuntia sitten, Sami Puro kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9961041

Millois tutkinnasta ei tulisi kansainvälistä? Myrskyllä kun ei matkustajia kuljetella.

[Tero Tuominen 26]

Suomessa on aiemmin evakuoitu matkustajakone hätäliukumäen avulla Kajaanissa 1994 (Air Liberte Tunis).

Lentoposti.fi: OTKES tutkii Embraerin savuhavainnon - kyseessä ensimmäinen Finnairin koneen hätäliukuevakuointi

http://www.lentoposti.fi/uutiset/otkes_tutkii_embraerin_savuhavainnon_kyseess_ensimm_inen_finnairin_koneen_h_t_liukuevakuointi

[Tauno Hermola 10]

42 minuuttia sitten, John Firth kirjoitti:

Millois tutkinnasta ei tulisi kansainvälistä? Myrskyllä kun ei matkustajia kuljetella.

No tuskin koneen valmistajaa pitää normaalisti tutkintaan mukaan ottaa, jos kyseessä on vaikka porrastusminimien alitus. Ja kyllä, onnettomuustutkintaraportteja löytyy myös Suomessa suunniteltujen ja valmistettujen koneiden (esim. hinauskoneet) onnettomuuksista.

[Sami Puro 70]

https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2018/11/lentomatkustajienevakuointikuljetuksissavakaviapuutteita-evakuointikaskyjanoudatettavajamatkatavaratjatettavasikseen.html

Lainaa

Lentomatkustajien evakuointikuljetuksissa vakavia puutteita – evakuointikäskyjä noudatettava ja matkatavarat jätettävä sikseen
Julkaistu 28.11.2018

Onnettomuustutkinta matkustajalentokoneen evakuoimisesta matkustamoon ilmestyneen savun takia Turun lentoasemalla 3.12.2017 on valmis. Nordic Regional Airlines -yhtiön lentämä Finnair Oyj:n reittilento Helsinki-Vantaalta Göteborgiin 3.12.2017 laskeutui Turun lentoasemalle matkustamoon ilmestyneen savun takia. Laskeutumisen jälkeen lentokoneen päällikkö päätti evakuoida lentokoneen, jossa oli 100 matkustajaa ja neljä miehistön jäsentä. Lennon aikana havaittu savu ja haju johtuivat lentokoneen ilmastointiyksikön jäähdytyskoneiston rikkoutumisesta. Tulipalo tai sen epäily on erittäin vakava ja vaarallinen tilanne lentokoneessa. Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Onnettomuustutkinta paljasti puutteita muun muassa suurten henkilömäärien evakuointiin liittyviä kuljetuksia koskien.

Onnettomuustutkintakeskus antaa neljä turvallisuussuositusta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi ja korostaa, että matkustajien kuljetussuunnitelmien puutteiden korjaamisessa ei voi piiloutua pykälien taakse

Turun lentoaseman pelastussuunnittelussa ei oltu huomioitu suurten henkilömäärien kuljettamiseen tarvittavan kaluston ennakkosuunnittelua, kuten ei suurimmalla osalla Finavian hallinnoimia lentoasemia ja kenttiä ympäri Suomen. Turussa matkustajien kuljettamiseen kiitotieltä evakuointipaikan lämpöön ja turvaan käytettiin pelastuslain nojalla kaupunkiliikenteen busseja. Niiden käyttämisestä ei oltu ennalta sovittu liikennöitsijän kanssa.

- Suurten ihmismäärien evakuointi kiitotiealueelta häiriö-, onnettomuus- ja vaaratilanteissa lämpöön ja turvaan on suunniteltava, harjoiteltava ja resursoitava hyvin ennakkoon, eikä vasta kriisitilanteessa. Tutkintaryhmämme selvitti matkustajien evakuointikuljetusten tilaa 21 eri lentoasemalla Suomessa. Tulokset, perusteluista puhumattakaan, eivät olleet rohkaisevia. Viidellätoista lentoasemalla ei ollut omaa linja-autokalustoa eikä etukäteissuunnittelua kaluston käytöstä liikennöitsijöiden kanssa poikkeustilanteisiin. Vain neljällä asemalla oli omia linja-autoja, jonka lisäksi kahdella lentoasemalla oli muuten käytettävissään matkustajien siirtämiseen soveltuvaa kalustoa, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi

Onnettomuustutkintakeskus suosittaakin, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi varmistaa pikimmiten, että lentoasemaoperaattoreiden pelastussuunnitelmissa huomioidaan mahdollinen matkustajien siirtäminen lentoasema-alueella häiriötilanteissa. Matkustajien viipeetön evakuointi onnettomuuspaikalta on tärkeää, ja se on suunniteltava sekä harjoiteltava hyvin.

- Yksiä perusteita vallitsevalle asiaintilalle evakuointikuljetusten osalta olivat "Koska EU ei vaadi…" ja "Regulaatio ei edellytä…". Korostan, että nämä selitysmallit perusteluineen eivät ole millään tavoin riittäviä. Turvallisuutta pitää ja voi kehittää ilman direktiivejä tai regulaatiota. Vain pelastuslaitoksen resursseihin ja pelastuslakiin nojaaminen evakuointikuljetuksissa ja niiden suunnittelemisessa ei riitä, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Yhdysvaltain ilmailuviranomainen (FAA) tekee lentokelpoisuusmääräyksen liittyen B/E Aerospace Inc. -yhtiön valmistamien suojapussien avaamisen helpottamiseksi tehtävään muutostyöhön. Yksi matkustamohenkilökunnan jäsen ei pystynyt avaamaan savuhupun suojapussia evakuointitilanteessa, koska pussin avaaminen vaati liian suurta voimaa (25 kg). Myös muissa vaaratilanteissa suojapussin avaaminen on aiheuttanut ongelmia. Suojapussi ei aina lähde avatessa repeämään oikein. Suojapussin repäisykohdan muokkaus vähentää ongelmaa. Vaikeudet suojapussin avaamisen kanssa voivat vaarantaa miehistön jäsenen hengen ja terveyden sekä vaikeuttaa evakuoinnin toteuttamista.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että sisäministeriö varmistaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Air Navigation Services Finland Oy:n ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa organisaatioiden ohjeiden yhtenäisyyden ilmaliikenneonnettomuus- ja ilmaliikenneonnettomuusvaaratilanteisiin. Samalla tulee arvioida ohjeiden mahdolliset muutostarpeet liittyen erityisesti hälytyksen sisältöön, hälytysvasteeseen ja organisaatioiden keskinäiseen tiedonvälitykseen. Lennonjohtopalvelun hälytysohjeen ja hätäkeskuksen käyttämien ohjeistusten eroavaisuudet ja tulkinnat aiheuttavat epäselvyyttä pelastustoimintaan osallistuvien yhteistoiminnassa.

Matkustajien noudatettava evakuointikäskyjä ja jätettävä matkatavarat paikoilleen – onnettomuustilanteessa matkatavaroiden itsekäs noukkiminen voi johtaa kuolemiin ja loukkaantumisiin

- Turvallisuussuosituksemme toimivat kaikkien matkustajien ja koko ilmailualan parhaaksi. Ne kannattaa ottaa tosissaan. Vaikka tässä tapauksessa ei sattunut pahemmin, kannattaa asioita kehittää ja parantaa ennen kuin räsähtää. Vetoamme samalla kaikkiin matkustajiin. Kuunnelkaa ja totelkaa henkilökunnan ohjeita ja määräyksiä evakuointitilanteissa. Ne eivät ole neuvottelutilanteita vaan tehokkaan, mutta rauhallisen toiminnan hetkiä, jolloin käsimatkatavarat jätetään paikoilleen, toteaa tutkinnanjohtaja Ismo Aaltonen

Lentokoneiden henkilökunta tietää yleensä, mitä se tekee. Evakuointitilanne on aina vakava. Tuolloin käsimatkatavaroiden kerääminen tai henkilökunnan ohjeiden kuuntelemattomuus voi johtaa pahimmillaan lisäkuolonuhreihin ja loukkaantumisiin.

- Tutkintamme perusteella selvisi valitettavasti jälleen, että osa matkustajista ryhtyy keräilemään käsimatkatavaroitaan evakuointikäskyistä huolimatta. Vastaavia kokemuksia on maailmalta, kertoo tutkinnanjohtaja Ismo Aaltonen

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Air Navigation Services Finland Oy täsmentää lennonjohtopalvelun hälytysohjeita lento-onnettomuusvaaran sekä lento-onnettomuuden määritysten osalta siten, että hätätilannekoodilla ja radiolla julistetulla hätätilanteella on sama luokitus. Tässä tapauksessa radiolla julistettu hätätilanne ei aiheuttanut samaa luokitusta vaan tilanne määriteltiin lento-onnettomuusvaaraksi. Tämän seurauksena hätäkeskukselle ilmoitettiin lievempi hälytysaste.

Tutkintaselostus: https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/ilmailuonnettomuuksientutkinta/2017/pg9d3OdMH/Tutkintaselostus_L2017-06.pdf

[Tatu Koiranen 144]

Tuo käsimatkatavaroiden jättäminen on iso ongelma. Moni tiedostaa sen tosiasian, että jos tavaransa jättää, niitä ei välttämättä koskaan enää näe, vaikkei kone palaisikaan. Suomessa ehkä näkee, aikanaan viiveellä, jahka otkesin tutkijat ovat käyneet ensin kompastelemassa niihin, mutta monessa muussa maassa tilanne on toinen. Hyvälläkin tuurilla tavaroiden saamiseen voi kulua päiviä. Tässä suhteessa alan pitäisi löytää, mielellään icao-vetoisesti, selvät pelisäännöt siihen, miten omaisuus ihmisille luovutettaan tai korvataan näissä tilanteissa. Näin matkustajilla voisi olla edes jonkinlainen teoreettinen luotto siihen, että omaisuutensa saa takaisin, ja henkinen paine ottaa tavarat mukaan pienenisi.

Korvaussummien osalta on syytä huomioida, että sen pienen käsimatkatavaran arvo voi olla helposti kymppitonneja, joten normaali matkatavaroiden korvattavuus (montrealin sopimus, 1131 SDR eli n. 1400 euroa nykykurssilla tai korvauksen sitominen painokiloihin) ei ole ratkaisu asiaan.

Muokattu: Marraskuu 28, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Timo Koski 12]

Pisti silmään kertomuksesta pieni epäjohdonmukaisuus kellonajoissa. Voin olla pilkunpahoinpitelijä, mutta silti.

Lainaa

Lentokone laskeutui Turkuun kiitotielle 26 kello 16.54.

Matkustajat ja henkilökunta poistuivat lentokoneesta muutamassa minuutissa.

Ensimmäinen päivystävä palomestari ItäP3 saapui lentokoneen luo kello 16.55, kun evakuointi oli päättymässä.

Kaikki matkustajat ja koneen miehistö olivat ulkona koneesta noin kello 17.00.

Siis laskuun 16.54, evakuointi kesti muutaman minuutin, silti se oli jo parisen  minuuttia laskusta loppumassa klo 16.55 (16:55:10 taulukon mukaan), kun ItäP3 tuli paikalle, mutta loppui kuitenkin noin klo 17.00.  Aika nopeaa toimintaa olisikin ollut parissa minuutissa laskusta osan pokasta mennä siivelle ja vielä takaisin sisälle ja sitten ulostautua. Eipä siinä tosin silti hirveän kauaa mennyt jos tuo kaikki on noin 6min laskusta tehty.

[Tarmo Kallio 24]

Eli pitää ja täytyy varautua kaikilla Suomen lentokentillä vaikka A380:n hätälaskuun ja pitää olla 24/7 tarvittava määrä busseja paikalla päivystämässä. 

Ok. Sehän lisää töitä.

 

[Juhani Hämäläinen 2]

Niin ja ku miettii mihi se 380 pystyy laskeutuu muualle ku HeVaan. Jyväskylä, Oulu, Tampere? Terminaalit kutakuinkin lähellä ku kone evakoidaan eikä siihen viereen jäädä bussii oottelee. Omituinen tuo raportti.

[Ismo Aaltonen 27]

Ei selostuksessa käsketä ketään varautumaan tai pitämään busseja stby vaan kyse on siitä, että asia on käsitelty pelastussuunnitelmassa. Eli on suunnitelma miten väki saadaan kiitotien päästä erityisesti kylmällä kelillä lämpimiin tiloihin. 

[Sami Puro 70]

Hyvin useinhan juuri mietitään vain sitä, että saadaan väki ulos (palavasta) koneesta ja sitten kaikki onkin hyvin ja huokaistaan helpoituksesta...

Eipä ne ongelmat siihen lopu, kun matkustajat haahuilee minne sattuu (tässä taannoisessa keississä maailmalla jäi paloauton alle?), tai katoaa kotiin (Air Francen lasku pitkäksi jokunen vuosi sitten), tai vastaavaa.

Noin kotimaisena _kuvitteellisena_ esimerkkinä charter-lennon lasku pitkäksi Ivalossa ja kone nokillaan parisataa metriä kiitotien jatkeelta... Kenellekään ei käy mitään, mutta miettikää sitä härdelliä millä 220pax kuskataan 20min sisään johonkin lämpimään.

(Ulkomailla on palolaitoksella lentoasemilla porrasautoja, busseja yms, mutta ei kuulu parkkipaikkaoperaattori-Finavian liiketoimintaan tuommoinen hömppä...)

[Timo Helenius 0]

Parkkipaikkaoperaattori hoitaa tarvittaessa bussikuljetukset samoilla busseilla millä matkaajia normistikin kuskataan. Porrasautot tulee handlareilta ja tiukan paikan tullen asiakkuudesta riippumatta mikä sattuu lähinnä olemaan. "Sounds kuitenkin like a plan", vai mitä?  Organisoitu vaan vähän erilailla, kun tapahtuu on pelastustoiminta aina tietyn tahon alaisuudessa jossa myös em. kalusto tuolloin toimii.   Hmm...  Tuskin siellä "ulkomaillakaan" olevat palokunnan bussit ja portaat olisivat sen enempää maastokelpoisia hakemaan väkeä Ivalon jatkeelta 200m:n päästä kynnykseltä ?

Ivalon esimerkissä "positiivisena" vois ajatella sen että talvella charteraikaan on yleensä metri lunta ja umpihangessa väärään suuntaan haahuilijat aika harvassa.

[Timo Koski 12]

Vaikka tuo bussijuttu olisi mietitty, eipä taida HeVaa lukuun ottamatta olla Suomessa lentoasemaa, jonne helpolla saisi bussin vartissa. Ainakaan 24/7 tasolla. Toki hyvällä tuurilla voi joku kaupunkiliikenteen vuoro tai muu bussikin olla kentällä tai lähellä juuri oikealla hetkellä maakunnissakin. Miten sitten jokainen bussi jollain 20-30km säteellä saataisiin kiinni vaikka olisi suunnitelmiakin, siinä on työsarkaa ja miettimistä.

[Jaakko Männistö 28]

Eli siis lentoasemalta pitäisi löytyä lämmintä hallitilaa sen verran,että tilanteen sattuessa hallissa "päivystävä" bussi ampaisee koneen kyljelle ja …….      Tietenkin tuo tarvii 10 -15 tonnin investoinnin vanhan bussin hankintaan + remppaa ja fiksausta sen verran,ettei millään suoranaisella romulla hommaa hoideta? Tämä oli vain yksi ehdotus. Hakkaa toki mennen tullen tuon kaupunkiliikenteestä "napattavan" vaihtoehdon,joka ei todellakaan toimi!

 

[Pentti Köylijärvi 9]

Kyllä raportti puhuu asiaa. Jos tosiaan ei ole valmiita suunnitelmia, miten matkustajat saadaan kiitotien päästä lämpimiin tiloihin, niin se todella on puute, ihmetyttää, miksi se ei ole aikaisemmin tullut esille. Suunnitelma ja ratkaisu voivat olla aivan erilaiset vaikka Rovaniemellä ja Kokkola/Pietarsaaren kentällä. Mutta oleellista on, että pelastustomista vastaavilla on checkilista, miten se kuljetuskapasiteetti saadaan. Ja useinkin varmaan yksi puhelisoitto riittää, ja joku sitten hoitaa sopimuksen mukaisesti kuljetuskapasiteetin saapumisesta paikalle (pelastuslaitos, paikallinen puolustusvoimien yksikkö, yksityinen liikennöitsijä tai ...).   

Oma kokemus jo työpaikan talvella pidetyssä poistumisharjoituksessa osoitti, että toimistovaatetuksessa tulee ulkona kokoontumispaikalla aika nopeasti todella kylmä, vaikka se kesti vain niin kauan, että toimisto ja tehdastilat olivat  suunnitelman mukaisesti tarkistettu niin, että ketään ei ole sisällä ja vahvuudet laskettu, ehkä reipas varttitunti. 

No, kyllä toi kaupunkiliikenteestä nappauskin toimii, ainakin nyt Turussa. Toki ad hoc pohjalta siihen liittyy epävarmuutta.

[Jussi Koivukangas 0]

Pelastuslaitoksilla on tiedossa alueella olevien Linja-auto yhtiöiden yhteystiedot, eli sieltä saadaan kalustoa mutta kuinka nopeasti niin se on toinen juttu. Lisäksi pelastustoiminnan johtaja (P3x tai P20) voi määrätä esim. Lapin kentillä chartermatkustajia odottavat autot tai vaikka ohi kulkevia vuoroautoja kuljettamaan evakuoituja. Mutta joka tapauksessa autojen paikalle saaminen kestää.