Tero Hannula

Norwegianin DY4287 ulos kiitotieltä Vantaalla

27 viestiä aiheessa

Tukholmasta noin kello 19 tiistaina Helsinki-Vantaan lentokentälle saapunut Norwegianin kone luisui yli kiitoradan nurmikolle laskeutuessaan. Kukaan ei loukkaantunut välikohtauksessa. Koneessa oli 166 matkustajaa.

HS

Ilta-Sanomat

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tukholmasta noin kello 19 tiistaina Helsinki-Vantaan lentokentälle saapunut Norwegianin kone luisui yli kiitoradan nurmikolle laskeutuessaan. Kukaan ei loukkaantunut välikohtauksessa.

https://www.flightradar24.com/data/flights/dy4287/#e0c7fce

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005287723.html

Tiedä sitten, pitääkö flight radarin näyttämät maanopeudet miten hyvin paikkaansa, mutta kynnykselle fr24 näyttää GS 158 solmua; tuuli on voinut olla hieman takaa, mutta yleisesti ottaen nopeusluokka on melko suuri ainakin kevyelle 737:lle.

Sää ennen ja jälkeen:

METAR EFHK 111550Z 10012KT 060V120 5000 SHRA FEW004 BKN009 BKN025CB 16/15 Q1004 BECMG 8000 NSW BKN012 BKN020=
METAR EFHK 111620Z 17012KT 5000 -SHRA FEW004 BKN009 BKN020CB 16/16 Q1004 BECMG 8000 BKN009 BKN020=

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005287604.html

Iltis spekuloi "slippery when wet"-aiheisella syyllä

Lainaa

Laskeutuva kone joutui ilmeisesti vesiliirtoon ja liukui lopulta kiitoradan päädystä yli, pysähtyen lopulta osittain nurmikolle.

– Kone joutui kiitoradan ulkopuolelle rankkasateen johdosta, Norwegianin viestinnästä vahvistetaan.

Norwegianin mukaan tilanne on nyt hallinnassa, eivätkä matkustajat ole vaarassa.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo 158 solmun maanopeus kuulostaa todella kovalle. Kyselimpä twitterissä läpimikseni FR24:lta josko heillä olisi tarkemmat datat. FR24:n vastaanottimet tallentaa paljon isommalla taajuudella ADS-B:n datat niille vastaanottimille, mutta eivät tunge datamäärän vuoksi sitä tietokantaan pysyvästi. Näin pian tapahtuneen jälkeen mahdollisesti ko. data on vielä saatavilla josta näkisi tarkemmin mm. maanopeuden.

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

#Toisaalla oli spekulaatiota siitä, olisiko jarrutus lopetettu tarkoituksella ja säästelty vauhtia jotta kiitotie olisi voitu vapauttaa vasta lopusta, mutta sitten kun on tullut aika kääntyä oikealle, vauhtia ei olekaan saatu ajoissa pois.

Tuo tarkempi ADS-B-data (johon Olli yllä viittasi) tukisi tätä, nopeus alkuhidastuksen jälkeen ollut n. 70-80 solmussa huomattavan pitkään ennen kun on alkanut taas hidastua.

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Lainaa

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on aloittanut alustavan tutkinnan Norwegianin lentokoneen luisumisesta Helsinki-Vantaan lentokentällä tiistaina.

YLE : Norwegianin koneen luisumisesta nurmikolle tehdään onnettomuustutkinta

Tuohon aikaan sade ei edes ollut mitään rankkasadetyyppistä, toisin kuin klo 23-24 aikoihin Espoon ylittänyt konvektiivinen kuurosade.

Muokattu: , käyttäjä: Petri Tynkkynen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Esa Karanko kirjoitti:

T/O stopway ops normal. Laskussa sama pätkä kiitotien lopun jälkeen ei käytännössä muutu miksikään.

Tähänkö Esa viittaa:

Lainaa

‘Accelerate-stop distance available (ASDA)’ means the length of the take-off run
available plus the length of stopway, if such stopway is declared available by the
State of the aerodrome and is capable of bearing the mass of the aeroplane under
the prevailing operating conditions.

Se nurtsi tuskin on "capable of bearing the mass of the aeroplane under the prevailing operating conditions".

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juu, kone ei ollut stopwaylla vaan nurmikolla, varsinkin, kun ko. kiitotiellä ei edes ole stopwayta. 04L TORA = TODA = ASDA = LDA = 3060 metriä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005288079.html

Lainaa

Finavialta kerrotaan HS:lle, että luisuneen lentokoneen kaikki pyörät menivät kiitotieltä nurmikon puolelle. Lentokone hinattiin traktorilla matkustajasillalle ja tämän jälkeen matkustajat pääsivät koneesta pois.

Ulospääsyä koneessa jouduttiin Finnavian mukaan odottamaan noin 40 minuuttia.

Norwegianin englanninkielisestä viestintänumerosta kerrotiin, että pitkäksi mennyt laskeutuminen johtui nimenomaan vesisateesta. Norwegianin viestinnän mukaan tapaus on varsin normaali, mutta tilastoja vastaavista tapauksista heillä ei ole esittää.

Lentokone jäi tiistai-iltana Helsinki-Vantaalle tutkittavaksi.

 

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
7 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Juu, kone ei ollut stopwaylla vaan nurmikolla, varsinkin, kun ko. kiitotiellä ei edes ole stopwayta. 04L TORA = TODA = ASDA = LDA = 3060 metriä.

Hahaa. Olisi pitänyt vilkaista AIP:tä. Ehkäpä Norwegiankin unohti tehdä niin.

:-)   Esa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
7 tuntia sitten, Sami Puro kirjoitti:

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005288079.html

Norwegianin viestinnän mukaan tapaus on varsin normaali, mutta tilastoja vastaavista tapauksista heillä ei ole esittää. 

Toimittajalla on sentään ollut sen verran älliä, että on julkaissut otkesin kommentit tapauksen normaliudesta/yleisyydestä jutun lopussa. "Onnettomuustutkintakeskus on viime aikoina tutkinut vastaavankaltaisia luistumisia kahdesti. Lappeenrannassa vuonna 2008 ja Helsinki-Vantaalla vuonna 2012. ”Nämä ovat harvinaisia tapauksia.”"

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ärsyttää tässä rankkasateen asettaminen syylliseksi. Joku ihminen tässä on tehnyt virheen ja sillä selvä. On olemassa tietyt sääolosuhteet, joihin ei pidä lentää ja tietyt kiitotiekitkat, jolloin ei pidä laskeutua.  Eihän liukas kelikään koskaan autoja tieltä pois heittele, vaikka media ja kansalaiset niin jatkuvasti väittävätkin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
15 minuuttia sitten, Ville Väisänen kirjoitti:

Ärsyttää tässä rankkasateen asettaminen syylliseksi. Joku ihminen tässä on tehnyt virheen ja sillä selvä. On olemassa tietyt sääolosuhteet, joihin ei pidä lentää ja tietyt kiitotiekitkat, jolloin ei pidä laskeutua.  Eihän liukas kelikään koskaan autoja tieltä pois heittele, vaikka media ja kansalaiset niin jatkuvasti väittävätkin.

Tässä tapauksessa tuskin on kyse tietyistä sääolosuhteista tai tietyistä kiitotiekitkoista. Kaikkien saatavissa olevien tietojen mukaan keli on ollut täysin riittävä toimintaan. Lentosäätiedoissa ei muuten ole edes mainintaa rankkasateesta.

Toisaalta en myöskään ole samaa mieltä siitä, että "joku ihminen on tehnyt virheen ja sillä selvä". Vaikka kyseessä olisi inhimillinen virhe, asia ei ole sillä selvä, jos/kun ei ole tiedossa, miksi/miten "virheelliseen toimintaan" on ryhdytty.

Liukas kelikin on ajoittain pääsyynä tieltä suistumisiin, silloin, kun olosuhteita ei ole voitu kohtuudella ennakoida, eli jos ne paikallisesti ovatkin paljon huonommat kuin yleisesti ottaen.

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 minuuttia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Tässä tapauksessa tuskin on kyse tietyistä sääolosuhteista tai tietyistä kiitotiekitkoista. Kaikkien saatavissa olevien tietojen mukaan keli on ollut täysin riittävä toimintaan.

Toisaalta en myöskään ole samaa mieltä siitä, että "joku ihminen on tehnyt virheen ja sillä selvä". Vaikka kyseessä olisi inhimillinen virhe, asia ei ole sillä selvä, jos ei ole tiedossa, miksi/miten "virheelliseen toimintaan" on ryhdytty.

No sitähän mä tässä yritän juuri sanoa, että on aivan järjetöntä syyttää ympäristötekijöitä tässä tapauksessa ja tutkinnan tässä vaiheessa. Näin tuntuu Norwegianin viestintä tekevän, jos lehdistö on sitä oikein lainannut. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Ville Väisänen kirjoitti:

No sitähän mä tässä yritän juuri sanoa, että on aivan järjetöntä syyttää ympäristötekijöitä tässä tapauksessa ja tutkinnan tässä vaiheessa. Näin tuntuu Norwegianin viestintä tekevän, jos lehdistö on sitä oikein lainannut. 

Sehän on selvä, että suurelle yleisölle yhtiön viestintä yrittää selittää asian jotenkin muuten kuin miten se on :-)

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
13 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Liukas kelikin on ajoittain pääsyynä tieltä suistumisiin, silloin, kun olosuhteita ei ole voitu kohtuudella ennakoida, eli jos ne paikallisesti ovatkin paljon huonommat kuin yleisesti ottaen.

OFFTOPIC lyhyesti....Eli, autoilija ei seuraa tai ei osaa seurata kelivaihteluita. Suomessa on neljä vuodenaikaa, ajokelit vaihtelevat toisinaan tosi nopeastikin. Silti, auto ei mene metsään itsestään. Ratin ja penkin välissä on se voima, joka sen saa aikaan. Tyhmyydestä ei ehkä näissä tapauksissa sakoteta, kun ei ole enää ketään, ketä sakottaa. OFFTOPIC OFF...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/norwegianin-matkustajakoneen-jarrutus-meni-pitkaksi-helsinki-vantaalla-raportti-valmistunut-tutkijat-kehottavat-parantamaan-ohjaamoyhteistyota/798015/

”Muun muassa hieman tavallista pidemmälle mennyt maakosketus, lentäjän arviointivirhe sekä puutteellinen ohjaamoyhteistyö johtivat vaaratilanteeseen Helsinki-Vantaalla.

Lentäjien tarkoituksena oli poistua kiitotieltä rullaustien WK kautta. Se sijaitsee noin 1 900 metriä kiitotien alkupäästä.

Nopeus ei kuitenkaan ollut hidastunut tarpeeksi, joten kapteeni päätti antaa koneen rullata kiitotien päähän asti. Hän lopetti sekä pyörä- että moottorijarrutuksen ja otti spoilerit alas.

Noin 850 metriä ennen kiitotien loppua kapteeni aloitti uudelleen pyöräjarrutuksen. Märällä kiitotiellä tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan vaikka kapteeni jarrutti voimakkaasti ja otti lopussa uudelleen käyttöön myös moottorijarrutuksen, kone ei hidastunut tarpeeksi voidakseen kääntyä rullaustielle.

Loppuraportissaan Onnettomuustutkintakeskus antaa kaksi turvallisuussuositusta.

Sen mukaan eurooppalaisen lentoturvallisuusviranomaisen EASA:n tulisi selvittää, miten ohjaamoyhteistyökoulutusta voitaisiin parantaa lentokoneiden maaoperoinnin osalta.

Tutkijat suosittelevat EASA:lle myös selvitystä siitä, ovatko lentoyhtiöiden aikataulut realistisia ja kääntöajat lentoasemilla tarpeeksi pitkiä.”

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämän perusteella suositus ns. "positive landingin" tekemisestä märällä kelillä vaikuttaa täysin oikeutetulta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Viimeksi kun Norwegianilla matkasin, niin kiire näkyi kyllä matkustamossakin kun jokseenkin stressaantuneen oloinen lentoemäntä hoputti matkustajia ja kertoili kuinka monta lentoa päivän aikana pitää vielä ehtiä tehdä. Ja tuossa ei siis ollut mitään erityistä viivytystä tai muuta ongelmaa vaan homma vaikutti menevän ihan normaalisti.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Samaa se on nykyään muillakin, 25min alkaa olla melko normaali kääntöaika Euroopassa ja Jenkeissä yrittävät vieläkin tiukempia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Norjan turvallisuustutkintaviranomainen (SHT) totesi lausunnossaan, että se odotti tutkintaselostuksen luonnoksen perustuvan enemmän raportoinnin osalta ICAO Annex 13, ICAO Doc 9756 Part IV ja säädösten osalta (EU) No996/2010 periaatteille. Raportointiin liittyvien periaatteiden noudattaminen olisi tuonut paremmin esiin tosiasiatiedon, analyysin, johtopäätösten ja turvallisuussuositusten keskinäisen yhteyden.

Veikkaanpa, että SHT voisi olla lopullisestakin raportista aivan samaa mieltä. Kenelle tämä raportti on ylipäätään kirjoitettu? Alan toimijoille turvallisuuden kehittämiseksi? Harrastajille? Tyydyttämään toimittajien tiedonjano? Raportti on paitsi täynnä pieniä virheitä, myös sekava, ja kaikista pahinta kuraa ovat johtopäätökset sivulla 24. Ei mahdu lentäjän pieneen päähän, miten esimerkiksi johtopäätös 5 tai 7 ovat syntyneet. Sinänsä ne kommentteina ovat ihan järjellisiä, mutta eiväthän nuo ole johtopäätöksiä tutkinnan kohteena olevasta tapahtumasta. Esimerkiksi tuo seiska, miten onnettomuustutkintakeskus on voinut tämän yksittäisen kiitotieltä ulosajon perusteella tulla johtopäätökseen, että kiitoteiltä tapahtuvien ulosajojen seuraukset ovat harvoin katastrofaalisia?

Olen pettynyt.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Johtopäätös seitsemän on vedetty luultavasti kohdan 2.8.1 Australialaisten tutkimuksen pohjalta. Olen silti samaa mieltä raportin laadusta. Muutama asia tuli mieleen: 1. Kosketuskohta oli normaalia pidemmällä. Kuinka paljon niinkuin metreinä? 2. Jos kosketuskohta oli pitkänä, miksei lähestymistä käydä läpi oliko siinä jotain? 3. Pitivätkö annetut säätiedot paikkansa? Sanoiko lennonjohtaja säästä jotain?  4. Oliko ilmoitettu kentällä oleva vesimäärä oikea? 5. Kellonaikoja ei ole hälytyksestä? Eikä paljon muustakaan. Nämä  tuli maallikkona mieleen. Olen lukenut kuitenkin paljon BEA , NTSB ja muiden tekemiä raportteja. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään