Tatu Koiranen

Laskuvarjohyppytoiminnan ilmailumääräys OPS M6-1 uudistuu

9 viestiä aiheessa

Laskuvarjohyppytoimintaa sääntelevä OPS M6-1 on uudistumassa, ja määräyksen luonnos on tullut lausuntokierrokselle tällä viikolla. Jokaisen hyppytoiminnan kanssa tekemisissä olevan kannattanee katsoa luonnos läpi ja tarvittaessa kommentoida sitä 13.4.2017 mennessä. Lausuntopyyntö ja luonnos löytyvät trafin sivuillta: https://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/4873/lausuntopyynto_laskuvarjohyppytoiminta_ops_m6-1

 

Tarve määräyksen muuttamiselle nyt johtuu Part-NCO:n ja Part-SPO:n voimaantulosta, ja jos vanhat merkit paikkaansa pitävät, ihan pieniä viilauksia määräykseen ei lähdetä erikseen tekemään, vaan nyt on se aika. Itse ehdotin heti helmikuussa tehdyn määräyshankepäätöksen julkaisemisen jälkeen tuon pilven läpi hyppäämistä koskevan säädöksen päivittämistä (RMZ:n huomioimista), ja ehdotus näyttää olevan määräysluonnoksessa aikalailla samalla tavalla kuin ehdotuksessakin.

 

"Määräykseen tehtävät muutokset johtuvat pääasiassa siitä, että EU:n lentotoiminta-asetuksen 965/2012 erityislentotoimintaa koskevien säännösten soveltamisen siirtymäaika päättyy 21.4.2017. Sen vuoksi määräyksestä on poistettu laskuvarjohyppyihin liittyvää lentotoimintaa koskevat kohdat, joiden osalta toimivalta siirtyy EU:lle. Samassa yhteydessä tarkistettiin laskuvarjohyppäämistä koskevien määräysten ajantasaisuus. Harrastajan aloitteesta määräykseen ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus pilven läpi hyppäämiseen valvotun ilmatilan lisäksi radiovyöhykkeellä (RMZ) tietyin edellytyksin (mm. pilvikorkeus vähintään 3000 jalkaa)."

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

  Moi,

 

Aivan loistava parannusehdotus. Toivon, että se päätyy lopulliseen määräykseen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka tekniikan kehittyminen (GPS) avaa uusia mahdollisuuksia hyppytoimintaan ilman, että toiminnan - tai muiden ilmatilan käyttäjien - turvallisuus kärsii.

 

Tuhannet kiitokset ehdotuksen tekijälle - ja myöskin hatunnosto ilmailuviranomaiselle, jos hyväksytään tällaisenaan.

 

  Terveisin Jari Mutikainen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

  Moi,

 

Aivan loistava parannusehdotus. Toivon, että se päätyy lopulliseen määräykseen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka tekniikan kehittyminen (GPS) avaa uusia mahdollisuuksia hyppytoimintaan ilman, että toiminnan - tai muiden ilmatilan käyttäjien - turvallisuus kärsii.

 

Tuhannet kiitokset ehdotuksen tekijälle - ja myöskin hatunnosto ilmailuviranomaiselle, jos hyväksytään tällaisenaan.

 

  Terveisin Jari Mutikainen

 

Ja tälläkö ei sitten kaiveta verta nenästä jos "tornin kiinniollessa" hypitään pilven läpi?

 

Pitäähän sen olla käsittämätön, mutta kirjaimellisesti kuitenkin, yhteensattuma jos kolahtaa, mutta silti - älkää nyt spedeilkö/mainostako valvomattomassa (RMZ) pilven läpi hyppäämistä hyppy- ja/tai lentoturvallisuutta EDISTÄVÄNÄ asiana.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja tälläkö ei sitten kaiveta verta nenästä jos "tornin kiinniollessa" hypitään pilven läpi?

 

Pitäähän sen olla käsittämätön, mutta kirjaimellisesti kuitenkin, yhteensattuma jos kolahtaa, mutta silti - älkää nyt spedeilkö/mainostako valvomattomassa (RMZ) pilven läpi hyppäämistä hyppy- ja/tai lentoturvallisuutta EDISTÄVÄNÄ asiana.

 

On totta, ettei ehdotus lisää turvallisuutta suhteessa siihen tilanteeseen, että jätettäisiin hyppäämättä pilven läpi. Vielä turvallisempaa olisi, jos ei hypättäisi muutenkaan, puhumattakaan siitä, että jos ei lennettäisi. Toisaalta voidaan myös sanoa, että turvallisuus ei olennaisesti huonone. Kyse on tässäkin tapauksessa riittävän turvallisuustason asettamisesta määräyksellä, sekä hyötyjen ja haittojen tasapainosta. Määräysehdotus EDISTÄÄ (tai mahdollistaa) nykyistä laajemman hyppytoiminnan tilanteessa, jossa valvotussa ilmatilassa hyppiminen pilven läpi ei enää juuri onnistu, kun verkostolentoasemien aukioloajat ovat puoli tuntia silloin ja tunti tällöin.

 

Kumpikohan on todennäköisempää, törmätä IFR-lennolla pilvessä purjekoneen tai toisen moottorilentokoneen kanssa valvomattomassa ilmatilassa RMZ:n ulkopuolella, vai törmätä hyppääjään RMZ:lla hyppääjän läpäistessä pilveä? Ainakin se tulee äkkiä mieleen, että hyvin harvoin moottorilentokone on suoraa kentän päällä 3000 jalassa olevan pilven pohjassa (saati pilven sisällä). Kentälle suurin osa noista RMZ:lla pilven läpi hypättävistä hypyistä kuitenkin tulisi tapahtumaan. Vapaassa pudotuksessa olevaa hyppääjää moottorikoneesta ei käytännössä juurikaan erota.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

  Moi,

 

Villakoiran ydin tässä on se, että hyppääjän ja alapuolella liikkuvan lentokoneen törmäys vältetään estämällä kyseisen asetelman syntyminen radiopuhelinliikenteen tai lennonjohdon avulla. Valvotussa ilmatilassa, tornin ollessa auki, ATC ei anna hyppylupaa, ennenkuin alapuolinen ilmatila on vapaa muusta liikenteestä. Tornin ollessa kiinni, toimittaessa ilmatilaluokassa G, ilmatilannekuva hyppykoneessa sekä muissa alueella liikkuvissa ilma-aluksissa muodostetaan radioliikenteen perusteella. Tämän vuoksi se kiinni olevaa TMA:ta ja CTR:ää koskeva RMZ-vaatimus on kaiken A ja O: hyppykone ei pudota hyppääjiä, jos liikenneilmoitusten perusteella on syytä olettaa sen alapuolella olevan muuta liikennettä.

 

Sen jälkeen, kun uloshyppylinjan alkupiste on ohitettu, exitit seuraavat toisiaan ryhmien välien ollessa 6-10 sekuntia kunnes putki on tyhjä. On epärealistista kuvitella, että törmäys alla lentävään ilma-alukseen olisi mahdollista välttää siten, että ovella oleva hyppääjä ehtisi huomata allaan pienenä pisteenä liikkuvan lentokoneen ja jättää hyppäämättä sen päälle. Näköhavaintoihin reagoimisen sijaan turvallisuus tulee rakentaa huolehtimalla siitä, että ilmatila pudottavan hyppykoneen alla on aina vapaa muusta liikenteestä. Näin se on käytännössä tehtävä riippumatta siitä vallitseeko alla CAVOK vai OVC.

 

Näiden faktojen perusteella koen, että hyppylinjan alla oleva pilvisyys tai sen puuttuminen ei olennaisesti vaikuta toiminnan turvallisuuteen.  

 

  Teveisin Jari Mutikainen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja tälläkö ei sitten kaiveta verta nenästä jos "tornin kiinniollessa" hypitään pilven läpi?

 

Pitäähän sen olla käsittämätön, mutta kirjaimellisesti kuitenkin, yhteensattuma jos kolahtaa, mutta silti - älkää nyt spedeilkö/mainostako valvomattomassa (RMZ) pilven läpi hyppäämistä hyppy- ja/tai lentoturvallisuutta EDISTÄVÄNÄ asiana.

 

Tokihan tässä hyvin pitkälti sallitaan se asia, mitä on käytännössä toteutettu jo pitkään.

 

Mielestäni silti tämä parantaa hyppy- ja lentoturvallisuutta. Ei siltä tasolta, mikä on ollut sallittua aiemmin, vaan siltä tasolta, mikä on ollut käytäntö.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

On totta, ettei ehdotus lisää turvallisuutta suhteessa siihen tilanteeseen, että jätettäisiin hyppäämättä pilven läpi. Vielä turvallisempaa olisi, jos ei hypättäisi muutenkaan, puhumattakaan siitä, että jos ei lennettäisi. Toisaalta voidaan myös sanoa, että turvallisuus ei olennaisesti huonone. Kyse on tässäkin tapauksessa riittävän turvallisuustason asettamisesta määräyksellä, sekä hyötyjen ja haittojen tasapainosta. Määräysehdotus EDISTÄÄ (tai mahdollistaa) nykyistä laajemman hyppytoiminnan tilanteessa, jossa valvotussa ilmatilassa hyppiminen pilven läpi ei enää juuri onnistu, kun verkostolentoasemien aukioloajat ovat puoli tuntia silloin ja tunti tällöin.

 

Kumpikohan on todennäköisempää, törmätä IFR-lennolla pilvessä purjekoneen tai toisen moottorilentokoneen kanssa valvomattomassa ilmatilassa RMZ:n ulkopuolella, vai törmätä hyppääjään RMZ:lla hyppääjän läpäistessä pilveä? Ainakin se tulee äkkiä mieleen, että hyvin harvoin moottorilentokone on suoraa kentän päällä 3000 jalassa olevan pilven pohjassa (saati pilven sisällä). Kentälle suurin osa noista RMZ:lla pilven läpi hypättävistä hypyistä kuitenkin tulisi tapahtumaan. Vapaassa pudotuksessa olevaa hyppääjää moottorikoneesta ei käytännössä juurikaan erota.

 

Joo nää on aina hienoja kommentteja, että jos ei tehtäisi mitään, niin ei tapahtuisi mitään. Asiasisältöä on suunnilleen yhtä paljon kuin asiassa, jossa ei ole mitään sisältöä. Varmaan aika turhaa laskea todennäköisyyksiä "IFR-lennolla pilvessä törmätä purjekoneeseen", kun eipä tässä siitä liene keskusteltu. Yhtään jos pidemmän linjan hyppylentokokemusta omaa, niin voi olla eriäviäkin mielipiteitä. Siinä olet oikeassa, että vapaassa pudotuksessa hyppääjää moottorikoneesta ei todellakaan juuri erota, ei edes silloin kun tulee nenän eteen pilvestä, kun kerran sen läpi pitää saada vissiinkin hypätä.

 

Mutta tosiaan - varmaan helpomaa ***** kieltää kaikki.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo nää on aina hienoja kommentteja, että jos ei tehtäisi mitään, niin ei tapahtuisi mitään. Asiasisältöä on suunnilleen yhtä paljon kuin asiassa, jossa ei ole mitään sisältöä. Varmaan aika turhaa laskea todennäköisyyksiä "IFR-lennolla pilvessä törmätä purjekoneeseen", kun eipä tässä siitä liene keskusteltu. Yhtään jos pidemmän linjan hyppylentokokemusta omaa, niin voi olla eriäviäkin mielipiteitä. Siinä olet oikeassa, että vapaassa pudotuksessa hyppääjää moottorikoneesta ei todellakaan juuri erota, ei edes silloin kun tulee nenän eteen pilvestä, kun kerran sen läpi pitää saada vissiinkin hypätä.

 

Mutta tosiaan - varmaan helpomaa ***** kieltää kaikki.

 

Moi,

 

Olen jossain määrin eri mieltä. On totta, ettei tämä keskustelu koskenut purjelentoa. Ilmailumääräyksillä pitäisi kuitenkin pyrkiä saavuttamaan tietty, riittäväksi katsottu turvallisuustaso määräysten kannalta, ja silloin vertailu erilaisten riskien suhteen on paikallaan. Miksi jokin tietty harrasteilmailun toimintamuoto pitäisi reguloida olennaisesti eri turvallisuustasolle kuin toinen? Toki riskeihin voi vaikuttaa yksittäistapauksissa omalla toiminnallaankin, tuo riski törmätä purjekoneeseen IFR-lennolla pienenee olennaisesti jos ei lennä valvomattomassa ilmatilassa. Pilven läpi hyppäävään hyppääjään törmäämisen riski taas muuttuu olennaisesti, jos lentää esimerkiksi 1000 tai 2000 jalassa sen sijaan, että käyttää hyväksi oikeutensa lentää selvästi erossa pilvestä 3000 jalan korkeudessa, vaikka sitten 100 jalkaa pilvikaton alapuolella. Siis siinä tilanteessa, että radioiden käyttämisessä on joku osapuoli jo ensin epäonnistunut.

 

Jos turvallisuusperusteisesti yksittäistapausten kautta haluaa asiaa miettiä, niin esimerkiksi yöllä suoritettavat hypyt ovat tälläkin hetkellä kokonaan reguloinnin ulkopuolella. Niitä saa siis hypätä tasan samoin edellytyksin kuin päivällä, eli hyppääjää ei esimerkiksi tarvitse varustaa purjehdusvaloilla tai millään muullakaan valoilla (SERA.3215 koskee vain ilma-aluksia), mitään erityisiä radioyhteysvaatimuksia ei ole ja niin edelleen. Omasta mielestäni tälläinen on paljon suurempi riski, kuin pilven läpi hyppääminen radiokoordinaation jälkeen sellaisessa ilmatilassa, jossa kaikkien ilma-alusten on kuunneltava radiota ja tarpeen vaatiessa myös käytettävä sitä.

 

Tomminkin kommentti (nykytilasta) on valitettavasti totta ja tämäkään määräysmuutos ei ehdotetussa muodossa poista ongelmaa aidoilta korpikentiltä, vaan niissä vetäminen jatkuu oletettavasti entiseen malliin. Tosin, NCO.SPEC siirtää sinällään kokonaisvastuuta toiminnasta lentäjälle; aiemmin lentäjä ei ole ollut käytännössä minkäänlaisessa vastussa siitä, mitä hyppääjät (task specialistit) hölmöilevät. Ehkä tämä vaikuttaa jonkin verran näiden lentäjien päätöksentekoon ja ratkaisuihin, tiedä häntä...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Uusi OPS M6-1 on julkaistu ja tulee voimaan maanantaina 22.5.2017

 

Keskusteluun liittyen;

 

3.2 Hyppääjän on uloshyppyhetkellä nähtävä laskeutumisalue tai uloshyppypaikka. Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa, jos laskuvarjohyppy suoritetaan kokonaan valvotussa ilmatilassa ja/tai radiovyöhykkeellä (RMZ), pilvikorkeus on vähintään 3000 jalkaa ja il-ma-aluksessa on varustus, jolla se voi paikantaa sijaintinsa riittävällä tarkkuudella. Poikkeusta sovellettaessa kaikkien laskuvarjohyppääjien on oltava vähintään itsenäisiä hyppääjiä (kohta 4.1). Muussa G-luokan ilmatilassa kuin radiovyöhykkeellä laskuvarjolla ei saa hypätä pilven läpi.

 

Perustelut: Koska nykyiset lentotoimintamääräykset mahdol-listavat myös pilvessä lentämisen ilman lentosuunnitelmaa valvomattomassa ilmati-lassa, on katsottu, ettei riskitaso ole laskuvarjohyppääjien osalta RMZ-vyöhykkeellä tätä suurempi, kun toiminnalle asetetaan mm. pilvikorkeuden vähimmäisvaatimus ja radiolaitteen käyttö on tällaisessa ilmatilassa pakollista.

 

Lausuntokierroksella ehdotettiin lisättäväksi vaatimusta IMC/IFR-varustuksesta (miksi, jos lennetään VFR:ää), sekä kahden erillisen radiolaitteen vaatimista. Trafi ei muuttanut määräystekstiä lausuntojen perusteella.

 

Toki on niin, että monessa paikassa voi overcast-kerroksen päälle olla vaikeaa nousta VFR-lennolla, mutta esimerkiksi Turssa, Porissa, Vaasassa, Oulussa, (Hangossa) ja Helsingissä se on usein mahdollista, jos sääolosuhteet kentästä merelle päin poikkeavat olennaisesti siitä, mitä maan päällä on. Tyypillisenä purjelentäjien kovana kelipäivänä ei välttämättä pääse VMC-minimeillä Porin kentän kohdalla pilvien päälle, mutta pari mailia lännenpää pääseekin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään