Hinkuyskälennoista

[Lauri Volanen 1]

Joka kerta kun minulta kysytään koska ja millä koneella olen ollut ensimmäisen kerran lentämässä, minun on vastattava että "en tiedä". Mutta mieluummin olisin kuitenkin lykännyt tuota eka lentoani vähän myöhempään, esimerkiksi vuoteen 1959 jolloin lensin "kolmosesella" toisen lentoni ja josta jotain jo muistankin. Syynä tuohon ensimmäiseen lentooni oli se, että miltei vauvaikäisenä olen sairastunut hinkuyskään jolloin vanhempani ovat vieneet minut ns. hinkuyskälennolle. Vuosi on oletettavasti ollut 1950(1949 myös mahdollinen), mutta mitään tietoa lennätyskoneesta, koneen pilotista saati sitten siitä miten tämä lento on vaikuttanut hinkuyskästä paranemiseeni, minulla ei ole. Ainoa miltei 100% varma tieto on, että kyseinen lento on lennetty Härmälän lentokentältä. Hinkuyskä oli Sotien jälkeen Suomessa hyvin yleinen pienten lasten sairaus johon ei ilmeisesti ollut rokotusta ja jostain olen lukenut, että sotien jälkeisinä vuosina aina 1950-luvun alkupuolelle asti Suomessa lennettiin tuhansia hinkuyskälentoja. Onko tällä palstalla enää ketään lääkäriä tai lentäjää tai mikä parasta molempia yhdessä, joka osaisi kertoa jotakin lisää näistä lennoista ja ennenkaikkea: Mihin niiden parantavan vaikutuksen oletettiin perustuvan ja oliko niistä todellisuudessa lennätettäville lapsukaisille apua? Otin aiheen esille osin siksi ettei se tyystin unohtuisi, sillä monet nuoren polven ilmailijoista eivät ole hinkuyskästä saati sitten hinkuyskälennoista ikinä kuulleetkaan.  Late V.

[Ilkka Mäkelä 923]

Google-haulla "whooping cough flights" löytyy joitakin artikkeleja maailmalta hinkuyskälentojen puolesta tai vastaan. Siis vietiin potilas 10000 jalan korkeuteen puoleksi tunniksi, tai vaihtoehtoisesti alipainekammioon. Tässä esimerkki Uudesta Seelannista:

 

It involves taking a flight in a light aircraft up to 10,000 ft for thirty minutes. Many might scoff at such an idea and the Ministry of Health is in this camp stating that it’s just another myth.  However those who have tried it don’t share this view.  The idea is certainly not new.

 

A letter written by a Royal Air Force Officer and published in the British Medical Journal in 1991 states: “My experience is that this phenomenon is widely known.  I discussed the situation with my colleagues and can report that we in the Royal Air Force medical branch have been using this treatment for many years, over 40 to my knowledge. What is without doubt is that the treatment works.”   

 

A correspondent to the NZ Herald in 2000 says “my late father was one of many pilots in the late 40’s who took babies and young children in light aircraft to 10,000 ft for a certain length of time. The flights were done usually with a GP’s knowledge and approval. Often by the time the plane was back on the ground, the children were considerably better with breathing difficulties much reduced. It became a thing of the past when immunisation for babies came in”.

 

http://www.channelmag.co.nz/columnist/health-fitness-wellbeing/whooping-cough-an-option-that-should-be-properly-investigated/

[Olavi Uotila 162]

Oma kokemukseni noin 4-vuotiaana: Lentosähköttäjä-isäni vei minut Tilkkaan, ja teimme tuon "alipainekammiolennon". Ainakin paranin hinkuyskästä. 

[Jorma Alakoski 14]

Mielenkiintoinen kysymys. Asia on kiinnostanut minuakin, enkä toistaiseksi ole vakuuttavaa selvitystä asiaan saanut. Olen ollut kuitenkin todistamassa lennätyksiä, joita kutsuttiin tuolloin hinkuyskälennoiksi. Asia jopa hiukan vielä vuosikymmeniä myöhemmin minua harmittaa syystä, että en tuolloin päässyt itse mukaan lennätyksille. Osakseni jäi seurata Malmilla kentän laidalla isäni lennättäessä lapsuuden ystäviäni. Eipä tuo hinkuyskäkään silloin eikä myöhemmin vaivannut. Lennot ajoittuivat vuosiin 1950-52. Koneena oli joka kerralla Piper Cup, tänäänkin kaiketi vielä lentävä OH-CPA. Kone taisi olla silloin Akateemisen lentokerhon omistuksessa. Lennot on kirjattu lennätyksiksi. Olen itse sittemmin vuosikymmeniä myöhemmin lentänyt ko. koneyksilöllä ja ihmettelin silloin, kuinka perusteltua oli hinkuyskän 'parantaminen' koneen vaatimattomilla lento-ominaisuuksilla. 3 kilometrin korkeuden saavuttaminen tuntui mahdottomalta saavutukselta. Voipa olla, että uskoni, tai epäuskoni, koneen ominaisuuksiin oli oman mielikuvitukseni seurausta.

[Teo Pelho 4]

Blenheim-kirjassa taisi olla maininta että niilläkin tehtiin hinkuyskälentoja ?

[Jorma Laiho 374]

Tuttavapiirissä näistä on tarinoita, mutta tieteellisiä juttuja löytyy niukasti.

Vaikutus lienee perustunut enemmänkin piristävään kokemukseen ?

Tässä eräs ikivanha artikkeli vuodelta 1949. Kokeita on tehty myös painekammioissa.

Tauti hävisi sittemmin rokotusten myötä. Muita artikkeleja taudista toki löytyy.

Tuo Blenheim-tarina on ollut joskus mielestäni tällä palstallakin.

 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2050486/pdf/brmedj03634-0040.pdf

[Jorma Laiho 374]

Tässä sitten vähän uudempi tutkimus 1955.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2061824/pdf/brmedj03336-0020.pdf

[Helena Rantanen 13]

11/12/2016 at 12.49, Lauri Volanen kirjoitti:

Joka kerta kun minulta kysytään koska ja millä koneella olen ollut ensimmäisen kerran lentämässä, minun on vastattava että "en tiedä". Mutta mieluummin olisin kuitenkin lykännyt tuota eka lentoani vähän myöhempään, esimerkiksi vuoteen 1959 jolloin lensin "kolmosesella" toisen lentoni ja josta jotain jo muistankin. Syynä tuohon ensimmäiseen lentooni oli se, että miltei vauvaikäisenä olen sairastunut hinkuyskään jolloin vanhempani ovat vieneet minut ns. hinkuyskälennolle. Vuosi on oletettavasti ollut 1950(1949 myös mahdollinen), mutta mitään tietoa lennätyskoneesta, koneen pilotista saati sitten siitä miten tämä lento on vaikuttanut hinkuyskästä paranemiseeni, minulla ei ole. Ainoa miltei 100% varma tieto on, että kyseinen lento on lennetty Härmälän lentokentältä. Hinkuyskä oli Sotien jälkeen Suomessa hyvin yleinen pienten lasten sairaus johon ei ilmeisesti ollut rokotusta ja jostain olen lukenut, että sotien jälkeisinä vuosina aina 1950-luvun alkupuolelle asti Suomessa lennettiin tuhansia hinkuyskälentoja. Onko tällä palstalla enää ketään lääkäriä tai lentäjää tai mikä parasta molempia yhdessä, joka osaisi kertoa jotakin lisää näistä lennoista ja ennenkaikkea: Mihin niiden parantavan vaikutuksen oletettiin perustuvan ja oliko niistä todellisuudessa lennätettäville lapsukaisille apua? Otin aiheen esille osin siksi ettei se tyystin unohtuisi, sillä monet nuoren polven ilmailijoista eivät ole hinkuyskästä saati sitten hinkuyskälennoista ikinä kuulleetkaan.  Late V.

Eksyin tälle sivulle. Kuten Lauri Volanen. minäkin olen lähtenyt hinkuyskälennolle Härmälän lentokentältä. Vuosi oli todennäköisesti kevättalvella 1954, kun olin 5 vuotias. Lentokoneessa luki OH-ANA. Minulla oli päälläni marjapuuro värinen neulemekko, joka on vielä tallella. Mukana oli pieni kuminukke. Nukke putosi lentokoneen lattialle ja siltä lähti maalattu silmä. Surin sitä.  Suraavana jouluna nukelle oli tullut (maalattu) silmä. Se oli ihana joululahja. Helena

[Simo Lallukka 146]

OH-ANA oli konetyypiltään Avro Anson 652 A Mk.I, valmistusvuosi 1945. Kone oli ostettu Suomeen käytettynä.  Kone oli Suomessa käytössä 1952-1955 Tampereen lentoliikenne Oy:llä (Unto Paunu). Koneen nimi "Linjapoika".  (Ensimmäinen omistaja Suomessa 1952 oli J. Lindström, Rovaniemi. ) 

 OH-ANA Mäkinen-Ritaranta -kirjan kuva-cd:llä:

Muokattu: Huhtikuu 27, 2020, käyttäjä: Simo Lallukka

[Vieras]

12.12.2016 at 12.39, Jorma Laiho kirjoitti:

Tässä sitten vähän uudempi tutkimus 1955.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2061824/pdf/brmedj03336-0020.pdf

Hyvin nopeasti silmäilin tutkimusta läpi ja pitkältihän siinäkin puhutaan vaan siitä, että mitään suoranaista syytä sille miksi joillakin tuo hoito auttaa ei tiedetä. Spekulaatio on se, että matalampi ilmanpaine aiheuttaa sen, että henkilö hengittää syvemmin ja tällä tavalla auttaa paremmin irroittamaan limaa syvältä keuhkoista. Maininta on myös kaasujenvaihdon tehostumisesta. Varsinkin tuo syvään hengitys ja liman irtoaminen on varmasti ihan todellinen apu. Siihen tietyllä tavalla perustuu myös suositus, että nytkin korona aikana olisi hyvä harrastaa ulkoliikuntaa, jossa keuhkot pääsevät tuulettumaan. Toisaalta ilmeisestikin se tuli selväksi, että hyvin sairaille tai vasta sairastuneille hoidosta ei ollut apua. Erityisesti hyvin sairaat lähinnä kärsivät lisää. Onpa lopussa maininta myös psykologian vaikutuksesta elikkä siitä, että jos potilas uskoo tämän auttavan häntä niin se todennäköisesti "auttaa".

[Helena Rantanen 13]

Kiitos Simo Lallukka!

Oli kiva saada kuva ja tietoa  lentokoneesta OH-ANA. Juuri oikealla hetkellä, sillä kirjoitan lapsille ja lapsenlapsille muitoja lapsuudestani. Kummallista, että 65 vuoden jälkeen muisto siitä, kun nousen lentokoneenportaita ylös nukke kainalossa, on aivan elävänä muistissani.

Tampereen likka Helena Rantanen, Hämeenlinna