Finnairin kone ei voi laskeutua sumun vuoksi Rovaniemelle

[Lauri Tarkkonen 0]

Olipa ylen uutinen:

 

Finnairin kone ei voi laskeutua sumun vuoksi Rovaniemelle:

 

http://yle.fi/uutiset/finnairin_kone_kiertelee_rovaniemen_ylla__sumu_estaa_laskeutumisen_kentalle/9133403

 

Minä kun luulin, että EFHF on ainoa Finnavian VFR kenttä.  Voiko näkyvyys olla niin huono, ettei normaali IFR lähestyminen onnistu?

 

 

[Ilkka Mäkelä 919]

Lisää YLE:n uutisia:

 

Rovaniemellä oli koko aamun sankka sumu, jonka odotettiin hälvenevän. Kone kierteli Rovaniemen lähiympäristössä noin 1,5 tuntia ja päätyi lopulta kääntämään nokkansa kohti Oulua.

 

Ouluun lento laskeutui Flightradar-sivuston mukaan noin kello 10.50.

 

Finnairin mediadeskin mukaan lentokone jatkaa Rovaniemelle tankattuaan Oulussa.

 

http://yle.fi/uutiset/finnairin_rovaniemen_lento_paatyi_laskeutumaan_ouluun/9133725

[Pertti Pallari 1]

Rovaniemelle on vain Cat I ILS ja sumu vetää usein näkyvyyden huonommaksi kuin sen minimi.

 

Toiseksi, myös Malmille on olemassa IFR-menetelmä, ei tosin ILS.

 

-T

Kyllä Rovaniemellä on CAT II

[Sami Puro 461]

Rovaniemelle on vain Cat I ILS ja sumu vetää usein näkyvyyden huonommaksi kuin sen minimi.

 

CAT II löytyy: https://ais.fi/ais/eaip/aipcharts/efro/EF_AD_2_EFRO_21_ILSZCAT2.pdf (ja notameista näyttäisi olevan käytössäkin?)

 

Paikoitellen on ollut erittäin tiukkaa simua, myös alle CAT II RVR-minimin (paljon aaltoilee kyllä, samaan aikaan toisessa päässä 150 metriä ja toisessa 700m):

 

EFRO 310920Z 22006KT 0500 R03/0700D FG VV002 07/07 Q1010

EFRO 310850Z 19006KT 160V230 0100 R03/0250U R21/0400D FG VV001 07/07 Q1010

EFRO 310820Z 19004KT 0100 R03/0200D R21/0300U FG VV001 07/07 Q1010

EFRO 310750Z 21006KT 170V240 0050 R03/0150 R21/0200D FG VV001 07/07 Q1010

EFRO 310720Z 20005KT 0100 R03/0175 R21/0450U FG VV001 06/06 Q1010

EFRO 310650Z VRB03KT 170V250 0100 R03/0325D R21/0400D FG VV001 06/06 Q1009

EFRO 310620Z VRB02KT 0100 R03/0275D R21/0450U FG VV001 06/06 Q1009

EFRO 310550Z VRB02KT 0150 R03/0450D R21/0325D FG VV001 06/06 Q1009

EFRO 310520Z VRB02KT 0150 R03/0350U R21/0450U FG VV001 06/06 Q1009

EFRO 310450Z VRB02KT 0100 R03/0450 R21/0275D FG VV001 05/05 Q1009

EFRO 310420Z VRB02KT 0100 R03/0150U R21/0700D FG NSC 05/05 Q1008

EFRO 310350Z AUTO 25002KT 0100 R21/0600U FG VV001 05/05 Q1008

EFRO 310320Z AUTO VRB01KT 0200 FG FEW001 05/05 Q1008

https://aviationweather.gov/metar/data?ids=efro&date=0&hours=18

[Harri Koskinen 204]

Rovaniemen kenttä on herkkä sumun muodostumiselle, koska se sijaitsee ympäristöään korkeammalla. Omakohtaisia kokemuksia asiasta on yli 20 vuoden ajalta. Talvella mahdollisesti myös Ounasvaaran rinteiden lumetus saattaa aiheuttaa sumua kentälle.

[Henri Ylinen 0]

CAT II löytyy: https://ais.fi/ais/eaip/aipcharts/efro/EF_AD_2_EFRO_21_ILSZCAT2.pdf (ja notameista näyttäisi olevan käytössäkin?)

 

Onhan siellä notameissa tällänen merkintä:

 

EFRO - ROVANIEMI

+

ILS RWY 21 CAT II LASKETTU LUOKKAAN CAT I

FROM: 31AUG16 0500 TO: 06SEP16 1500 (B1960/16)

[Sami Puro 461]

Onhan siellä notameissa tällänen merkintä:

 

Joo, ei ollut VFR-bulletineissa mitä nopsaan ais.fi-sivulta katsoin... 

 

 

Edit: ei ole tuolla IFR-sivullakaan? (https://ais.fi/ais/bulletins/efinen-fr.htm) Mutta remppaahan tuolla on ollut koko kesän, eli olen samaa mieltä. 

[Tatu Koiranen 1 045]

Notami lienee peruutettu aiemmin kuin mitä siinä oli arvioitu. Ei näy eurocontrollillakaan.

[Antti Laukkanen 12]

Rovaniemen kenttä on herkkä sumun muodostumiselle, koska se sijaitsee ympäristöään korkeammalla. Omakohtaisia kokemuksia asiasta on yli 20 vuoden ajalta. Talvella mahdollisesti myös Ounasvaaran rinteiden lumetus saattaa aiheuttaa sumua kentälle.

 

Iso syy lienee myös Kemi- ja Ounasjoissa, jotka yhtyvät Rovaniemellä. Yksi syksy meni Auk:ssa siinä kentän kupeessa, ja saatoin havaita sumunlakaisijoille olevan käyttöä hyvin runsaasti. Poikkeuksellisen huikeaa oli hutun määrä.

 

-A-

[Lauri Tarkkonen 0]

Rovaniemelle on vain Cat I ILS ja sumu vetää usein näkyvyyden huonommaksi kuin sen minimi.

 

Toiseksi, myös Malmille on olemassa IFR-menetelmä, ei tosin ILS.

 

-T

 

Sallittakoon tietämättömälle jatkokysymys, hieman off topic. 

 

Kun Malmin käytöstä ja kehittämisestä ja tuhoamisesta on paljon puhetta ja vähän väliä esiin nousee mittarilähestymisen menetelmien puute tai puutteet, niin olen kyllä huomannut, että kierroslentäminen on keskeytetty IFR-lennon vuoksi, mutta se ei kuitenkaan kelpaa reittikoneille, esimerkiksi Go-Aviationille. Onko ILS ainoa autuaaksi tekevä?  Nythän on puhuttu myös GPS-pohjaisesta IFR lähestymisestä, jonka ei pitäisi olla kalliiden laiteinvestointien takana. Jos Malmille tulisi toinen operaattori kuin Finavia, niin voisiko se saada Malmille reittiliikenteeseen kelvollisen IFR-lähestymismenetemmän, joka olisi jollain tavoin kustannustehokas?  Voisiko EFHK olla varakenttä, jos kone ei sään vuoksi pysty laskeutumaan Malmille?

 

Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan, onneksi täällä on vielä se yhdestoistakin. :-).

 

t. Lauri

[Tatu Koiranen 1 045]

Sallittakoon tietämättömälle jatkokysymys, hieman off topic. 

 

Kun Malmin käytöstä ja kehittämisestä ja tuhoamisesta on paljon puhetta ja vähän väliä esiin nousee mittarilähestymisen menetelmien puute tai puutteet, niin olen kyllä huomannut, että kierroslentäminen on keskeytetty IFR-lennon vuoksi, mutta se ei kuitenkaan kelpaa reittikoneille, esimerkiksi Go-Aviationille. Onko ILS ainoa autuaaksi tekevä?  Nythän on puhuttu myös GPS-pohjaisesta IFR lähestymisestä, jonka ei pitäisi olla kalliiden laiteinvestointien takana. Jos Malmille tulisi toinen operaattori kuin Finavia, niin voisiko se saada Malmille reittiliikenteeseen kelvollisen IFR-lähestymismenetemmän, joka olisi jollain tavoin kustannustehokas?  Voisiko EFHK olla varakenttä, jos kone ei sään vuoksi pysty laskeutumaan Malmille?

 

Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan, onneksi täällä on vielä se yhdestoistakin. :-).

 

t. Lauri

 

Malmille ei ole yhtään suoraa mittarilähestymistä (lähestymistä, joka toisi koneen kiitotielle korkeintaan 30 asteen kulmassa kiitotiehen nähden), vaan se GPS-lähestyminen päättyy aina kiertolähestymiseen. Estevarakorkeus, OCA, on Malmilla kiertolähestymisessä suoritusarvoluokka B:n koneille (esim. Pilatus) 710 jalkaa kentän pinnasta laskettuna. Käytännössä siis tarkoittaa, että pilvikorkeuden pitäisi olla vähintään tuota luokkaa että lähestyminen onnistuisi. Lisäksi näkyvyysvaatimus on vähintään 1600 metriä.

 

Suoralla GPS-lähestymisellä voitaisiin päästä teoriassa 250 jalkaan minimilaskeutumiskorkeuteen tai ratkaisukorkeuteen, ILS:lla ja GLS-lähestymisellä (myöskin GPS-pohjainen) päästään 200 jalan ratkaisukorkeuteen. ILS:lla / GLS:lla riittäisi 550 metrin kiitotienäkyvyys jos lähestymis- ja kiitotievalojärjestelmä on riittävä (FALS:550m, IALS:750m, BALS:1000m, NALS:1200m).

 

Malmin kohdalla edellä mainituilla ei kuitenkaan välttämäti päästäisi noin pieniin minimeihin, koska kentän ympäristössä on jos jonkinlaista tolppaa ja mastoa, jotka voivat aiheuttaa sen, että minimejä on pakko nostaa korkeammaksi.

[Lauri Tarkkonen 0]

Kiitos, Tatu. Olen nyt vähän tietävämpi ja kenties viisaampi. :-)  - Lauri