Arne Wallen

Petsamon kautta tuodut lentokoneet

20 viestiä aiheessa

Eli katselin eilen SVT ohjelmaa Petsamon kuskeista, ajelivat lentokoneita Petsamosta Tornion kautta Ruotsiin, ilmeisesti Severskyjä mutta tuliko muitakin koneita sitä kautta esim. Ruotsiin kasattavaksi ja sitten Suomeen?Ohjelmassa sanottiin ettei Ruotsin eteläiset satamat silloin tulleet kyseeseen vaan Petsamo oli ainoa mahdollisuus.

Norjan satamista on ollut puhetta mutta petsamosta melko vähän, Haastateltavana ollut kuski joka vaikutti ainakin täyspäiseltä kertoi että ajelivat paljon muutakin sotatarviketta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

tämä tekstin perusteella mainitut koneet olivat tosiaan Seversky-koneita

Seversky EP-1-106 (J 9). Seversky voitti Curtiss Hawkin Yhdysvaltain maavoimien ilmavoimien hankintakilpailussa 1936 ja sai 77 koneen tilauksen (P-35). Se jäikin Severskyn ainoaksi isommaksi kaupaksi lukuunottamatta 120 koneen myyntiä Ruotsiin. Ruotsi tilasi vuonna 1939 kahdella eri tilauksella 60 konetta ja myöhemmin kolmannella 60 konetta lisää. Näistä toimitettiin vain kahden ensimmäisen tilauksen koneet (60 kpl), viimeiset kesällä 1940 Petsamon kautta. Loppujen toimitukset esti 2.7.1940 voimaan astunut Yhdysvaltain asevientikielto. Loput koneet otettiin Yhdysvaltain käyttöön tunnuksella P-35A.

Petsamon kautta tuli ainakin kaksi konetta Suomeen, mutta ilmateitse, ei laivalla. Saksan miehitystä paenneet lentäjät toivat yhden He 115 ja yhden Tiger Mothin, molemmat kesäkuussa 1940. Lähde: puolustusvoimat.

Suomen ilmavoimien hävittäjähankkeista löytyy artikkeli wikipediasta. Tuntuu siltä että ainakin hävittajäkoneita ei ole tuotu Petsamon kautta.

 

EDIT: Mielenkiintoinen artikkeli joka käsittelee Liinahamarin sataman: Liinahamarin reitti

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyseinen ohjelma on jonkin aikaa Yle Areenalla, lentokoneista mainitaan mm. kohdassa 12 min 7 sek alusta. Konetyypiksi sanotaan J9. (J9 on kai Seversky, mutta alkuperäistä tyyppinimeä ei ohjelmassa sanota). (Hiuksia halkoen hauskasti lopputeksteissä sanotaan "Petsamoon" 30-luvun foxin yhteydessä "Petsamoon, Musik: Veepee Lehto". Laulaja oli kai todellisuudessa "Veli Lehto". )

 

http://areena.yle.fi/1-2296039   

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyseinen ohjelma on jonkin aikaa Yle Areenalla, lentokoneista mainitaan mm. kohdassa 12 min 7 sek alusta. Konetyypiksi sanotaan J9. (J9 on kai Seversky, mutta alkuperäistä tyyppinimeä ei ohjelmassa sanota). (Hiuksia halkoen hauskasti lopputeksteissä sanotaan "Petsamoon" 30-luvun foxin yhteydessä "Petsamoon, Musik: Veepee Lehto". Laulaja oli kai todellisuudessa "Veli Lehto". )

 

http://areena.yle.fi/1-2296039   

 

 

 

Ruotsissahan kaikki koneet nimetään uudestaan ja käytön mukaan, ainakin näin tehtiin, J on Jagare tai Jaktplan ja siihen sitten järjestelmän numero, eli esim.Caproni Ca 313 oli siellä B 16. eli pommikone.Hawker Hart oli B4.Muistan aikanaan ihmetelleeni nähdessäni jonkun koneen siellä ja sanoin, katsoppa, tuossa on xxxxx, ei suinkaan tuo on Jxxxxxx minulle vastattiin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin ja mietin vain koska silloinhan papereita muunneltiin tilanteisiin sopiviksi, tulikohan suomikoneitakin tuota kautta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Petsamon kautta välirauhan aikana tuli Suomeen kyllä kaikkea  materiaalia mm. kuorma-autoja, esim. Ford v.1940 "Hävittäjä", joka lmailuun viittaavasta lempinimestään huolimatta on vain auto. Merkitävimmät Petsamon kautta tuodut ilmailutuoteet olivat Ruotsin Jenkkilästä ostamat Seversky EP-1-106 eli J9 hävittäjät.

iled" alt="42.j.9-republic.seversky.ep-1a_mod_106.6.jpg.e21e3a60f3b2ace5eaf854234c1ffc01.jpg" />

Swedish Air Force Museum, Linköping v.2010

Markku

  • Niin ja mietin vain koska silloinhan papereita muunneltiin tilanteisiin sopiviksi, tulikohan suomikoneitakin tuota kautta.

    Kaikki kuusi Ranskan lahjoittamaa Caudron-Renault C.R.714 -hävittäjää tulivat Petsamon kautta toukokuussa 1940.

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti 4/2010  Jukka Raunio "Ranskalainen Visiitti"-artikkelissaan on toista mieltä: Kuusi kpl Caudron CR.714 C1 hävittäjää tuli Ruotsin kautta Turkuun ja loput oli tarkoitus tuoda Petsamoon mutta hanke peruuntui...

    Markku

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Severskyt tulivat Liinahamarin satamaan 24.5.1940 "Mathilda Thorden" -laivan lastina;

    http://sshsaimageporthole.org/image/data/sshsa/EOC_SL/016/WEB_WM/SSHSA_EOC_SL_13700.jpg

    Koneet olivat pakattuja purettuina Dade brothersin puulaatikkoihin:

     

    seversky-4-1940.jpg

     

    Petsamossa koneet lastattiin raskaampiin kolmiakselisiin kuorma-autoihin (pääosin Volvo ja Scania). Koneet vietiin kuorma-auto-saattueena Haaparantaan(680 km). Matka kesti 72 tuntia. Erikoiskuljetus haittasi muuta liikennettä hitaudellaan ja leveydellään, jota oli 365 cm ja suurin sallittu leveys maanteillä oli siihen aikaan 220 cm. Korkeuskin aiheitti ongelmia, koska tien ylittävät sähköjohdot ottivat kiinni laatikoiden yläosaan.

    transportstrackan.jpg

     

    Ruotsalaiset toivat myös Fiat CR 42 -koneita Jäämerentietä pitkin;

    scania-ja-fiat-cr-42-kone.jpg

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Ei tuossa Raimon ja Markun jutuissa ehkä ole lainkaan ristiriitaa.6 Caudronia tuli Petsamosta Ruotsiin Ruotsin kautta Turkuun josta sitten Suomeen:).

    Tuon ohjelman mukaan kaikenlaista sotatarviketta tuotiin, aseita ja ammuksia ainakin saksalaisille ja paluukuormana laakereita ja muita tuotteita.Haastateltu kuljettaja oli ilmeisesti aikanaan antanut jonkun vaitiololupauksen ja ehkä tuon aikakauden ihmisenä toiminut periaatteella, kaikkea ei kerrota, ja pitää tuota voimassa.

    Ja muutoin kiitos Jonatan, kuvat ovat ainakin minulle uusia.

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Ei tuossa Raimon ja Markun jutuissa ehkä ole lainkaan ristiriitaa.6 Caudronia tuli Petsamosta Ruotsiin Ruotsin kautta Turkuun josta sitten Suomeen:).

    Tarkennetaan tuota kopsausta SIL 4/2010 "Ranskalainen Visiitti"-artikkelista: "Kuusi Caudronia tuotiin Ruotsin kautta Turkuun ja edelleen Valtion Lentokonetehtaalle Tampereelle......Seuraavaa erää ohjattiin muuttuneessa tilanteessa Petsamoon....." 

    Tuon "muuttuneen tilanteen" aiheutti Suuri Sotapäällikkö korpraali A.Hitler käskemällä joukkojesa hyökätä Tanskaan ja Norjaan huhtikuussa 1940. Myös osa noista ruotsalaisten Severkyistä ehdittiin kuljettaa Trondheimin kautta ja vasta Aatun operaation seurtauksena nuokin kuljetukset ohjattiin Petsamoon.

    Markku

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Perun puheeni kuuden Caudron C.R. 714 tuonnista Petsamon kautta. Koneet saapuivat Ruotsin kautta Suomeen, kuten SIL 4/2010 kerrotaan.

     

    Laitan asiakirjan kauppalaivojen lasteista mm. Bergenissä missä olivat jumissa saksalaisten miehitettyä Norjan huhtikuussa 1940. Herättää kysymyksiä: Mahtoivatko amerikkaisalukset palata "rapakon taakse" kuormaa purkamatta? Entä missä suomalainen s/s "Nina" sai lopulta lastinsa purettua? Kuorma-autoja tuli hämmästyttävän suuret määrät, mutta onko kirjoitusvirhe vai mahtuiko yhteen tuon ajan laivaan lähes 1000 kuorma-autoa?? 

     

    berger1.jpg.f80790af4f5767028b5f5e95dfa844da.jpg

     

     

     

     

    berger3.jpg.21daa48e6d213a447229f27ad30f7d02.jpg

    >berger2.jpg.e48083ab59709cb9d3ab2dd56ce2083a.jpg

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Laiva numero 7 "S.S. Charles R. McCormick" on ilmeisesti juuri tuo missä mainitaan olleen lähes 1000 autoa mukana:

     

    "It seems she was caught in port in Norway in 1940, and the Nazis supposedly confiscated her cargo."

     

    lähde:

    http://www.shipsnostalgia.com/showthread.php?t=44368

     

    Kuva laivasta:

    http://www.martinihenry.com/temp/mccormick.jpg

     

    Jukka

    Keskusteluja myös tässä: http://forum.axishistory.com

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Kuorma-autoja tuli hämmästyttävän suuret määrät, mutta onko kirjoitusvirhe vai mahtuiko yhteen tuon ajan laivaan lähes 1000 kuorma-autoa?? 

    Tuon ajan laivat olivat pieniä mutta niin olivat autotkin, Tuo Fordin "Neliskyppinen" on suunnilleen nykyisten isohkojen pakujen kokoluokkaa . Lisäksi tuohonaikaan Kuorma-autot tuotiin monesti maahan pelkkinä alustoina eli mukana oli vain nokkapellit ja kopit, lavat yms. tehtiin Suomessa. Erään tarinan mukaan Neliskymppisen nimittäminen Hävittäjäksi johtuisi siitä että osaan autoista tehtiin kiireesti lokasuojat vanerilevyistä jotka kuulemma muistuttivan lentokoneen siipiä.. 

    havittajahoppa2.jpg.66752d5564bb76a85fa184872b50abbc.jpg

    Markku

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Jonkun kerronnan mukaan tuo hävittäjä nimitys tuli pitkästä kapeasta nokasta, mene ja tiedä, Hyrylän hävittäjät nimitys tuli kuulemma käytetystä nopeudesta ja ajotavasta.

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Jonkun kerronnan mukaan tuo hävittäjä nimitys tuli pitkästä kapeasta nokasta, mene ja tiedä, Hyrylän hävittäjät nimitys tuli kuulemma käytetystä nopeudesta ja ajotavasta.

     

    Netti kertoo: "Auton lempinimelle "Hävittäjä" on monta tarinaa. Nimen on kerrottu viittaavan auton nopeaan kiihtyvyyteen, sen moottorin ääneen tai kulmikkaisiin puisiin korvikelokasuojiin. Erään selityksen mukaan nimi viittaa kaikkiin perävaunuttomiin autoihin. Kun kaikkia täys- tai puoliperävaunullisia autoja kutsuttiin pommareiksi, alettiin perävaunuttomia kuorma-autoja kutsua hävittäjiksi. Lempinimi leimautui Fordiin, koska se oli tuohon aikaan ylivoimaisesti suosituin automerkki."

     

    http://www.pienoismallit.net/galleria/malli_3768/

     

    Jukka

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Entä missä suomalainen s/s "Nina" sai lopulta lastinsa purettua?

    Tuohon S/S Ninan "erittäin kallisarvoisen ja suuresta merkityksestä" olevan rahdin kohtalosta löytyy vastaus täältä:

    http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=172999

    Sakemannit takavarikoivat tykit Bergenissä ja veivät ne Guernseyn saarelle.

    Toinen tykkejä kuskannut laiva Juliette kävi Liinahamarissa kääntymässä, mutta kun ei voinut purkaa niitä siellä, tykit peitettiin viljalla ja Juliette purjehti viattomassa "viljalastissa" Turkuun.

    Markku

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Tässä Hävittäjä-Fordin historiaa:

     

    ford-teksti-1.jpg

    ford-teksti-2.jpg

     

    "Hävittäjä"-nimen taustasta saa lukea monia erilaisia tarinoita eri lähteistä. Ensimmäiset Hävittäjä-Fordit tulivat valmiiksi koottuina Norjaan, koska ne ajettiin Suomeen. Huomattava osa myytiin Ruotsiin. Yksi tuontisatama oli Narvik. Valmiita Hävittäjä-Fordeja oli Narvikissa odottamassa kuljetusta Suomeen, kun saksalaiset sinne tulivat ja heillä oli pula käypäisestä kuljetuskalustosta, niimpä he sosialisoivat eri lähteiden mukaan 400-1000 Fordia.

    Lapin kuvissa näkyvät saksalaisten käytössä olevat Jenkki-Fordit ovat kaikki näitä "sosialisoituja".(Erottaa Saksan-Fordista V3000 parhaiten etuikkunan keskipienasta).

     

    Vaikuttaa mielestäni kirjoitusvirheeltä, että yhdessä laivassa olisi ollut lastina 1000 kpl Fordia. (S.S. Charles R. McCormick:in tapaus)

     

    Fordeja alettiin tuoda Petsamon Liinahamarin kautta, ja ne kaikki tulivat sinne osina puulaatikoihin pakattuna.

    puulaatikko.jpg

     

    Yksi laiva upposi matkalla, jossa oli lastina 400 lokasuojaa Hävittäjä-Fordeihin ja monia jouduttiina varustaa kotikutoisin vanerilokasuojin.

    havittajan-vanerilokasuojat.jpg

    Vanerikokasuojat kuulemma näyttivät siltä että Ford olisi ollut kiitoradalla nousussa ollut hävittäjäkone. Tarina kertoo, että korvaavat alkuperäiset lokarit saatiin jälkitoimituksena.

     

    Suomessa kaikkiaan olleiden Hävittäjä-Fordien määrä vaihtelee eri lähteiden mukaan. Kuitenkin se oli ylivoimaisesti runsaslukuisin kuorma-automalli sodan aikana. Joku lukema on esim. 2200 kpl.

    Lukua lisää se seikka, että vuoden 1942 ajasta lähtien saksalaiset palauttivat Norjassa "sosialisoimiaan" autoja suomalaisille Lapissa, mutta tarkka määrä ei ole tiedossa. Kuitenkaan eivät palauttaneet kaikkia. Esim. Kirkkoniemen lentokentällä oli Jenkki-Hävittäjien alustalle tehdyt kaksi säiliöautoa lentokoneiden tankkausta varten käytössä ainakin vielä syksyllä 1944.

     

     

     

    Jaa viesti


    Link to post
    Jaa muulla sivustolla

    Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

    Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

    Luo käyttäjätili

    Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


    Luo uusi käyttäjätili

    Kirjaudu sisään

    Sinulla on jo käyttäjätili?


    Kirjaudu sisään