8.33kHz radioiden käyttöönotto

[Antti Koskiniemi 3]

Trafi on julkaissut OPS M1-30 määräysluonnoksen http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/3484/lausuntopyynto_ilmailumaaraysluonnoksesta_ops_m1-30_poikkeus_8_33_khz_n_kanavavalilla_toimivien_radioiden_kayttoonotosta , jolla annettaisiin jatkoaikaa vanhoille 25kHz radioille. Esitetyssä muodossa toteutuessaan kaikki valvottu ilmatila ja valvotut lentopaikat sulkeutuvat vanhoilla radioilla toimivilta koneilta 1.1.2018. SIL Ilmatilatyöryhmä on ponnistellut sen eteen, että vanhojen radioiden käytölle saataisiin pidempi jatkoaika myös valvottuun ilmatilaan.

Asian tärkeyden vuoksi olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni ilmailija ja jäsenyhdistys antaisi Trafille lausunnon määräysluonnoksesta.

 

Terv Antti

[Tatu Koiranen 1 045]

Onkos Trafilla todelliset edellytykset (valtuudet) tehdä päätöstä, joka sallisi 25kHz radiot valvottuun ilmatilaan? Eli salliiko tuo komission asetus 1079/2012 moisen poikkamisen? En ole asetusta edes vilkaissut, siksi kysyn...

[Erkki Pulkkinen 0]

Onkos Trafilla todelliset edellytykset (valtuudet) tehdä päätöstä, joka sallisi 25kHz radiot valvottuun ilmatilaan? Eli salliiko tuo komission asetus 1079/2012 moisen poikkamisen? En ole asetusta edes vilkaissut, siksi kysyn...

 

On, mutta EASA:lla ei ole ilmaisesti ollut tarkoituksenaan huomioida niiden jäsenvaltioiden tilannetta, jossa taajuuksiin ei tarvitse oikeasti tehdä muutoksia FL195 alapuolella, eikä niitä ilma-alusten omistajia, joiden koneilla ei lennetä pitkin maailmaa.

Ja tietysti säännöstöä luomassa on mukana ollut myös radioiden valmistajia, joilla on omat intressinsä.

 

Tuo ilmailumääräysluonnos on täysin järjetön. lähtökohtana pitää olla se, että taajuusmuutoksia ei tehdä jos se ei ole tarpeen ja toisena se, että mikäli pystytään pitämään 25kHz taajuusjako, niin se silloin pidetään. Jos EASA käskee muuttaa tietyn verran taajuuksia 8,33kHz jaolle, niin tehdään se, mutta määrätään kanavat niin, että ne sattuvat poikkeuksetta myös 25 kHz jaolle. Laskuoppina menköön: 25/8,33=3 ja joka kolmas taajuus on siis nykyisen 25kHz kanavan kanssa identtinen.

EASA:n tulisi muuttaa teksti niin, että ilma-aluksella, jossa ei ole 8,33kHz kanavajakoon soveltuvaa radiota, ei saa toimia ilmatilassa, jossa mahdollisesti vaaditaan 8,33kHz kanavajakoa tukevaa radiota. Tällöin homma olisi hanskassa ja useimpiin OH-koneisiin ei olisi taajuusjaon vuoksi mitään syytä vaihtaa uusia radioita.

 

Oikeasti suurempi huoli tulisi kantaa nykyisten radioiden ja muun avioniikan teknisestä kunnosta sekä koneiden säilytyksestä kuin tehdä innolla tällaisia tarpeettomia uudistuksia.

Muualla Euroopassa tilanne on varmasti toinen, mutta ei tuo VHF niin kauas kanna, että koko Eurooppa tarvitsee vääntää uusiksi.

 

Asia, joka minua ihmetyttää, on noiden nykyisten ACC-sektoreiden jako, liekö lentäjien aika menee jo ruuvatessa muutaman minuutin välein uutta jaksoa huutelulle. En ole tuon alan suunnittelija, mutta jotenkin olisi tuntunut luonnollisemmalta jakaa taajuuksia eri lentopinnoille.

[Aki Suokas 49]

Jos EASA käskee muuttaa tietyn verran taajuuksia 8,33kHz jaolle, niin tehdään se, mutta määrätään kanavat niin, että ne sattuvat poikkeuksetta myös 25 kHz jaolle. Laskuoppina menköön: 25/8,33=3 ja joka kolmas taajuus on siis nykyisen 25kHz kanavan kanssa identtinen.

 

Se ei ole pelkästään kanavan nimellistaajuus joka muuttuu.  Myös kanavan kaistaleveys muuttuu.

 

Ja sen takia  esim tänäpäivänä  25 kHz taajuusjakoinen  taajuus   131.250  MHz  on jatkossakin nimeltään   kanava 131.250.

Mutta sama nimellistaajuus  8.33 kHz jaossa onkin nimeltään   kanava 131.255.

Joten ne "joka kolmas taajuus" eivät olekkaan identtisiä.   Jos siis käytössä on 833 jakoinen Malmin torni, niin 25  radiolla et pysty edes valitsemaan oikeaa kanavaa, koska semmoista numeroa ei radion näytöstä saa näkyviin!

 

Tarkka selitys löytyy:  ICAO Annex 10 Vol 5   kohta  4.1.2.4

[Tatu Koiranen 1 045]

Ja sen takia  esim tänäpäivänä  25 kHz taajuusjakoinen  taajuus   131.250  MHz  on jatkossakin nimeltään   kanava 131.250.

Mutta sama nimellistaajuus  8.33 kHz jaossa onkin nimeltään   kanava 131.255.

Joten ne "joka kolmas taajuus" eivät olekkaan identtisiä.   Jos siis käytössä on 833 jakoinen Malmin torni, niin 25  radiolla et pysty edes valitsemaan oikeaa kanavaa, koska semmoista numeroa ei radion näytöstä saa näkyviin!

 

Juuri näin. Laitetaan vielä lisää esimerkkiä.

 

Julkaistu          Aktuaali
118.000            118.0000 (25)
118.005            118.0000 (8.33)
118.010            118.0083 (8.33)
118.015            118.0166 (8.33)
118.025            118.0250 (25)
118.030            118.0250 (8.33)
118.035            118.0333 (8.33)
118.040            118.0416 (8.33)
118.050            118.0500 (25)
118.055            118.0500 (8.33)
118.060            118.0583 (8.33)

 

25 kHz jaolla olevalla radiolla kuulee kyllä liikenteen jota lähetetään samalla todellisella taajuudella 8.33 kHz radiolla. Toisinpäin tulee kuitenkin ongelmia, koska 25 kHz radion kaista on leveämpi (voi olla leveämpi) kuin mitä 8.33 kHz laite kuuntelee, lisäksi virhe valitun taajuuden ja todellisen lähetykseen käytettävän taajuuden välillä saa 25 kHz radiossa olla suurempi kuin 8.33 kHz radiossa. Eli jos lennonjohdolla on 8.33 kHz radio, se ei välttämättä kuule 25 kHz radiolla annettua lähetystä, vaikka lähetystaajuus olisi olevinaan sama.

 

Tietysti on vielä sekin aspekti, että jos Malmin tornissa otettaisiin 131.255 käyttöön ja siinä ympärillä olisi vapaata, voitaisiin 131.260 (=131.2583 MHz) ottaa käyttöön vaikka Virossa, ja se 25 kHz radio 131.250:lla aiheuttaisi häiriötä Viron puolella.

[Jaakko Rissanen 33]

Asia, joka minua ihmetyttää, on noiden nykyisten ACC-sektoreiden jako, liekö lentäjien aika menee jo ruuvatessa muutaman minuutin välein uutta jaksoa huutelulle. En ole tuon alan suunnittelija, mutta jotenkin olisi tuntunut luonnollisemmalta jakaa taajuuksia eri lentopinnoille.

Sektorijako tehdään liikennevirrat huomioiden ja sen avulla pyritään pitämään kapasiteetti korkeana. Sektoreita avataan ja suljetaan liikennetilanteen mukaan. Mikäli kaksi+ sektoria on yhdistettynä yhdeltä positiolta johdettavaksi, kyseisten sektoreiden jaksot "koplataan", jolloin jaksot toimivat aivan kuten käytössä olisi vain yksi jakso eikä jaksonvaihtoja tällöin käsketä (tähän voi vaikuttaa releasemien sijainti).

 

Vertikaalinen sektorijako on toimiva joillakin alueilla, mutta ilmeisesti Suomessa ei ole sitä vielä katsottu tarpeelliseksi tehdä. Se voi myöskin kaventaa lentäjien "vapautta" mm. vähentämällä mahdollisuuksia own discretion-selvitysten saamiseen lisääntyneiden rajoitusten muodossa. Jaksonvaihtoja nousevalle ja laskevalle liikenteelle tulee tällöin myöskin useampia ja verrattain tiheästi.

 

Hyvänä tosielämän esimerkkinä täältä Hannoveriin Etelä-Saksan suunnalta pinnalla 360 lentävä kone. Karlsruhen alueen Fulda High-sektori selvittää lennon FL350, saman tien yhteys Fulda Low-sektoriin. Fulda Low selvittää koneen pinnalle 280. Koneen läpäistessä FL300 yhteys Maastrichtin Solling Low-sektoriin. Solling Low antaa selvityksen pinnalle 250 ja yhteys Bremenin Harz-sektoriin. Selvitys pinnalle 200 ja yhteys seuraavaan sektoriin. Mikäli keskimääräinen RoD on vaikkapa 2000 fpm, kestää laskeutuminen pinnalta 360 pinnalle 200 kahdeksan minuuttia. Tällä aikavälillä jaksonvaihtoja siis neljä kappaletta. Keskimäärin vaihto per kaksi minuuttia. Järkevää? En tiedä. Toimiiko. Toimii.

 

Ennemmin kaipaisin Suomeen FIS-jaksoa VFR-liikenteelle, kuin vertikaalista sektorijakoa.

[Erkki Pulkkinen 0]

Se ei ole pelkästään kanavan nimellistaajuus joka muuttuu.  Myös kanavan kaistaleveys muuttuu.

 

Ja sen takia  esim tänäpäivänä  25 kHz taajuusjakoinen  taajuus   131.250  MHz  on jatkossakin nimeltään   kanava 131.250.

Mutta sama nimellistaajuus  8.33 kHz jaossa onkin nimeltään   kanava 131.255.

Joten ne "joka kolmas taajuus" eivät olekkaan identtisiä.   Jos siis käytössä on 833 jakoinen Malmin torni, niin 25  radiolla et pysty edes valitsemaan oikeaa kanavaa, koska semmoista numeroa ei radion näytöstä saa näkyviin!

 

Tarkka selitys löytyy:  ICAO Annex 10 Vol 5   kohta  4.1.2.4

 

Seison korjattuna tuon keskitaajuuden suhteen, lähetyksen kaistaleveys ei liene kuitenkaan muutu. Lähettimien speksit varmaankin on tehty tiukemmiksi, jotta pysytään oikealla jaksolla tuossa viidakossa, vastaanottimien dynamiikan speksejä on ilmeisestikin myös kiristetty ettei lähekkäiset jaksot roiski kovin pahasti läpi.

Eli 8,33kHz ei oikeasti ole mitä siitä puhutaan, vaan nimitys on keksitty ihan sekaannusten välttämiseksi fraseologiaa varten. Oikeasti taajuusjako näyttää menevän 5kHz välein ja perinteisen 25kHz alapuolelta on jätetty yksi taajuus väliin.

[Tauno Voipio 80]

Seison korjattuna tuon keskitaajuuden suhteen, lähetyksen kaistaleveys ei liene kuitenkaan muutu. Lähettimien speksit varmaankin on tehty tiukemmiksi, jotta pysytään oikealla jaksolla tuossa viidakossa, vastaanottimien dynamiikan speksejä on ilmeisestikin myös kiristetty ettei lähekkäiset jaksot roiski kovin pahasti läpi.

Eli 8,33kHz ei oikeasti ole mitä siitä puhutaan, vaan nimitys on keksitty ihan sekaannusten välttämiseksi fraseologiaa varten. Oikeasti taajuusjako näyttää menevän 5kHz välein ja perinteisen 25kHz alapuolelta on jätetty yksi taajuus väliin.

 

Ei aivan.

 

Kanavajako on numeroitu viiden portain, mutta taajuudet ovat 8.33 kHz välein.

 

Lähettimestä lähtevän signaalin leveys on kummassakin tapauksessa sama (n. 6 kHz), mutta 8.33 porrastuksella vaadittu taajuustarkkuus (sieto) on parempi. Lisäksi 8.33 kHz jaolla vastaanottimissa on kapeammat suotimet kuin 25 kHz radioissa.

[Erkki Pulkkinen 0]

Ei aivan.

 

Kanavajako on numeroitu viiden portain, mutta taajuudet ovat 8.33 kHz välein.

 

Lähettimestä lähtevän signaalin leveys on kummassakin tapauksessa sama (n. 6 kHz), mutta 8.33 porrastuksella vaadittu taajuustarkkuus (sieto) on parempi. Lisäksi 8.33 kHz jaolla vastaanottimissa on kapeammat suotimet kuin 25 kHz radioissa.

 

Eli siis en seisokkaan korjattuna vaan voin istua takaisin ja väittää taas joka kolmannen taajuuden olevan samoja 25kHz kanssa

[Tauno Voipio 80]

Eli siis en seisokkaan korjattuna vaan voin istua takaisin ja väittää taas joka kolmannen taajuuden olevan samoja 25kHz kanssa

 

Näin.

 

Kanavat halutaa erottaa, kun 25 kHz radio kuulee tasakanavalla olevan 8.33 kHz radion lähetteen, mutta toiseen suuntaan voi tulla vaikeuksia, jollei 25 kHz lähetin satu osumaan kapeamman radion taajuustoleranssin piiriin. Lähete voi olla aivan hyvä 25 kHz radioiden mukaisesti, mutta sen verran oikeasta keskitaajuudesta sivussa, ettei kaikki enää mahdu 8.33 kHz radion vastaanottimen kapeammasta suotimesta läpi.

 

Tämäntapaisia ongelmia tuli transponderien kanssa neljännesvuosisata sitten, kun maahan tuli uusia aikaisempaa tarkempia SSR-asemia. Pikkukoneiden yleisin transponderi King KT-76(A) käytti vapaastivärähtelevää lähetintä, jonka taajuussieto ei ollut parhaita, ja signaali ei mahtunut uusien maa-asemien vastaanottimista läpi. Tilanne paheni transponderin vanhetessa, kun lähetinputki aiheutti taajuuden ryömintää. Vehkeen sai säädetyksi taajuudelle, mutta muutaman lennon jälkeen tuli taas palautetta, ettei koodi näy.

 

[Tatu Koiranen 1 045]

Eli siis en seisokkaan korjattuna vaan voin istua takaisin ja väittää taas joka kolmannen taajuuden olevan samoja 25kHz kanssa

 

Ongelma tässä on se, että kun se yleisilmailukoneen ikivanha King KX170B tai hieman modernimpi KX125 ei toimi riittävällä tarkkuudella. Jos Lähete on pari-kolme kilohertsiä sivussa, se ei haittaa mitään kun kanavaväli on 25 kHz. Mutta jos se on 8,33 kHz, suodin on niin paljon tiukempi, että se haittaa. Ei vaan toimi, paitsi tuurilla. Lentämisen ja ilmailuradioliikenteen ei pidä perustua tuuriin.

 

Kanavat halutaa erottaa, kun 25 kHz radio kuulee tasakanavalla olevan 8.33 kHz radion lähetteen, mutta toiseen suuntaan voi tulla vaikeuksia, jollei 25 kHz lähetin satu osumaan kapeamman radion taajuustoleranssin piiriin. Lähete voi olla aivan hyvä 25 kHz radioiden mukaisesti, mutta sen verran oikeasta keskitaajuudesta sivussa, ettei kaikki enää mahdu 8.33 kHz radion vastaanottimen kapeammasta suotimesta läpi.

 

Google myös osaa väittää, että tietylle 25 kHz kanavalle säädetty 25 kHz radio ottaa vastaan herkästi lähetteen 8,33 kHz radiosta, joka lähettää keskitaajuudella, joka on 8,33 kHz ylös- tai alaspäin siitä kyseisestä 25 kHz kanavasta. Eli jos käytössä olisi vaikkapa 131.255 ja 131.260 ja vanha 25 kHz radio olisi taajuudella 131.250, se kuulisi molemmat. Koita siinä sitten viestiä kun tulee päällekkäistä liikennettä... No, googletieto on googletietoa, täytyy kokeilla itse viikonloppuna..

[Erkki Pulkkinen 0]

Näin.

 

Kanavat halutaa erottaa, kun 25 kHz radio kuulee tasakanavalla olevan 8.33 kHz radion lähetteen, mutta toiseen suuntaan voi tulla vaikeuksia, jollei 25 kHz lähetin satu osumaan kapeamman radion taajuustoleranssin piiriin. Lähete voi olla aivan hyvä 25 kHz radioiden mukaisesti, mutta sen verran oikeasta keskitaajuudesta sivussa, ettei kaikki enää mahdu 8.33 kHz radion vastaanottimen kapeammasta suotimesta läpi.

 

Tämäntapaisia ongelmia tuli transponderien kanssa neljännesvuosisata sitten, kun maahan tuli uusia aikaisempaa tarkempia SSR-asemia. Pikkukoneiden yleisin transponderi King KT-76(A) käytti vapaastivärähtelevää lähetintä, jonka taajuussieto ei ollut parhaita, ja signaali ei mahtunut uusien maa-asemien vastaanottimista läpi. Tilanne paheni transponderin vanhetessa, kun lähetinputki aiheutti taajuuden ryömintää. Vehkeen sai säädetyksi taajuudelle, mutta muutaman lennon jälkeen tuli taas palautetta, ettei koodi näy.

 

 

Juurikin näin. Nuo vanhat 25kHz radiot ovat tärisseet ja homehtuneet koneissamme aika pitkään, joten niiden uusiminen ei välttämättä olisi pahasta, vaan kukapa sen maksaa ja miten se taas vaikuttaa siihen viimeaikaiseen kokemukseen ja sitä kautta lentoturvallisuuteen.

Jos vanhat radiot viritetään kohdalleen, ne voivat hetken olla kohdallaan, mutta kuinka pitkä tuo hetki sitten on. Lentokoneiden säilytysolosuhteet ovat ainakin tietyillä kentillä kovat. Koneiden vuotaessa sadevettä sisäänsä ja sen jälkeen aurinko höyrystää sen, joten avioniikan ympärille muodostuu turkkilainen sauna. Siinä ei kestä uudetkaan laitteet, vaikka niiden taajuusstabiilisuus pysyykin paremmin kohdallaan digitaalitekniikan avulla.

 

Sitten on vielä radioiden ulkopuolinen tekniikka. Lähinnä headsetit sekä audiopaneeli jos semmoinen yleensäkään on ja niiden väliset kaapeloinnit, liittimet ja liitokset. Lähetteissä on alimodulaatiota, joskus jopa ylimodulaatiota, kaiken maailman rätinää ja pätkimistä sekä signaalin kiertämistä aiheuttaen eriasteista vinkumista. Lisäksi koneiden sähkönsyöttö ja latausjärjestelmä aiheuttaa usein vielä omat efektinsä. Navigaatiolaitteet jätetään vielä tästä ulkopuolelle, vaikka nekin joissakin koneissa aiheuttavat lievää ongelmaa kommunikaatiolaitteille.

Näille voisi tehdä jotain parannusta, uusia kaapelit ja liittimet, vaihtaa uuteen audiopaneeliin, hankkia kunnon headsetit, korjata sähkölaitteet, jne. Miksikä niitä ei ole sitten kaikissa tapauksissa tehty, johtuu taas tuosta kustannuspuolesta sekä luvanvaraisuuksista. Jos koneen omista haluaa esimerkiksi vaihtaa koneeseensa uuden audiopaneelin vanhan vinkuvan ja pätkivän reuhkan tilalle, on aloitettava kaiken maailman STC:llä jne... Tehtävää työtä varten kone on vietävä lentokonekorjaamolle, jossa lentokonemekaanikot asentavat laitteet paikalleen. Koko komeudelle tulee hintalappu, jota moni kerho tai yksityinen koneenomistaja ei halua nähdä.

Suomessa on erittäin laaja joukko sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät kokemuksensa puolesta tekemään kyseiset työt kilpailukykyiseen hintaan ja erittäin laadukkaasti ottaen vieläpä sellaiset asiat huomioon, josta nykyisin asennuksiin oikeutetu eivät ole edes kuulleetkaan. Tätä vahvuutta tulisi voida hyödyntää, mutta ongelmana on näiden oikeiden ihmisten erottamminen sellaisista valeihmisistä. Sääntelyyn olisi tuotava mukaan lentokoneen omistajan oikeus valita vapaasti se taho, jonka päästää konettaan kopeloimaan. Turhista STC:stä ja muista kustannuksia lisäävistä tekijöistä tulisi päästä eroon ja antaa koneen omistajalle jälleen valta valita koneeseensa omaan käyttöön sopiva paras avioniikkalaite tai laitteet. Vaatimuksia tulisi nykyisen sijaan asettaa tehdyn työn tai muutoksen dokumentoinnille.

Tämä kaikki siis vain ei kaupalliseen liikenteeseen käytettävälle kalustolle.

[Erkki Pulkkinen 0]

Ongelma tässä on se, että kun se yleisilmailukoneen ikivanha King KX170B tai hieman modernimpi KX125 ei toimi riittävällä tarkkuudella. Jos Lähete on pari-kolme kilohertsiä sivussa, se ei haittaa mitään kun kanavaväli on 25 kHz. Mutta jos se on 8,33 kHz, suodin on niin paljon tiukempi, että se haittaa. Ei vaan toimi, paitsi tuurilla. Lentämisen ja ilmailuradioliikenteen ei pidä perustua tuuriin.

 

Google myös osaa väittää, että tietylle 25 kHz kanavalle säädetty 25 kHz radio ottaa vastaan herkästi lähetteen 8,33 kHz radiosta, joka lähettää keskitaajuudella, joka on 8,33 kHz ylös- tai alaspäin siitä kyseisestä 25 kHz kanavasta. Eli jos käytössä olisi vaikkapa 131.255 ja 131.260 ja vanha 25 kHz radio olisi taajuudella 131.250, se kuulisi molemmat. Koita siinä sitten viestiä kun tulee päällekkäistä liikennettä... No, googletieto on googletietoa, täytyy kokeilla itse viikonloppuna..

 

Juu, ei nuo niin outoja asioita minullekaan ole. Aikoinaan yli 10 000 QSO:a workkineena erilaisissa olosuhteissa ja pari omaa rigiäkin tehneenä suodinvirityksistä puhumattakaan on kertynyt jonkinlainen näppituntuma.

Kuten sanottu, laitteistojen viritykset eivät ole välttämättä pysyneet vuosien aikana kovissa olosuhteissa kohdallaan vaikuttaa siihen miten muu liikenne asian kuulee. Jos taas itse kuulee naapuritaajuuksia tai jopa yleisradiolähetyksiä ilmailuradiollaan, antaa se tahtoa hankkia uutta kalustoa. Lisäksi radiotaajuuksien suunnittelijat ottanevat huomioon, että ei kannata laittaa 8,33 kHz välein sellaisia jaksoja, joiden käyttäjät ovat lähellä toisiaan.

[Aki Suokas 49]

Näille voisi tehdä jotain parannusta, uusia kaapelit ja liittimet, vaihtaa uuteen audiopaneeliin, hankkia kunnon headsetit, korjata sähkölaitteet, jne. Miksikä niitä ei ole sitten kaikissa tapauksissa tehty, johtuu taas tuosta kustannuspuolesta sekä luvanvaraisuuksista. Jos koneen omista haluaa esimerkiksi vaihtaa koneeseensa uuden audiopaneelin vanhan vinkuvan ja pätkivän reuhkan tilalle, on aloitettava kaiken maailman STC:llä jne...

 

Ei onneksi enään ole noin vaikeaa.  EASA:ltä tuli hetki sitten CS-STAN nimellä kulkeva kokonaisuus, joka sallii näiden pikkujuttujen tekemisen ilman lupien hakemista.

 

http://www.hansto.fi/purjelentoforum/viewtopic.php?f=16&t=2429

 

[Jouni Laukkanen 37]

 

Asia, joka minua ihmetyttää, on noiden nykyisten ACC-sektoreiden jako, liekö lentäjien aika menee jo ruuvatessa muutaman minuutin välein uutta jaksoa huutelulle. En ole tuon alan suunnittelija, mutta jotenkin olisi tuntunut luonnollisemmalta jakaa taajuuksia eri lentopinnoille.

 

Käytössä oleva systeemi on kohtuullisen toimiva aluelennonjohtajan näkökulmasta ja se on suunniteltu lähinnä IFR-liikennettä varten. Joka sektorissa on useampi lähetin/vastaanotin, joten taajuudet kuuluvat sektorin maantieteellisten rajojen ulkopuolelle kohtuullisen hyvin - riippuen lentokorkeudesta. Toisaalta en välttämättä näe tarvetta sille huutelulle jos menee valvomattomassa.

[Tatu Koiranen 1 045]

Lisäksi radiotaajuuksien suunnittelijat ottanevat huomioon, että ei kannata laittaa 8,33 kHz välein sellaisia jaksoja, joiden käyttäjät ovat lähellä toisiaan.

 

Toisaalta totuus on tälläkin hetkellä se, että esimerkiksi Malmin rullauksen 121.6 liikennettä kuulee välillä 121.5:lle viritetylle radiolla... Vikaa voi näissä tapauksissa olla vähän sekä vastaanottimen että lähettimen päässä, mutta ongelma on kuitenkin olemassa

[Antti Koskiniemi 3]

Puuttumatta enempää teknisiin seikkoihin varsinainen pointti on tämä: Mikäli tämä säädös tulee voimaan esitetyssä muodossa, on vaihtoehdot harrasteilmailulle 1.1.2018 alkaen

-pysyä valvomattomassa ilmatilassa,

-modifioida radio (niissä malleissa missä se on mahdollista), tai

-uusi radio

 

Joten toivottavasti mahdollisimman moni ilmailija ja ilmailuyhdistys antaa hyvän ja asiallisen lausunnon tästä.

[Erkki Pulkkinen 0]

-pysyä valvomattomassa ilmatilassa,

 

Niinpä, pointtisi ovat ihan oikeita.

Mitenkä mahtaa käydä jos 25kHz radioisen koneen lentoonlähtö tai lasku on tehtävä lähialueella olevalle alueelle?

Mitenkä mahtaa käydä jos 25kHz radioisen koneen pilotti haluttaisi reittinsä lainaamaan valvotun ilmatilan kulmaa?

Paraneeko lentoturvallisuus sillä, jos lennonjohto (lähinnä TWR) alkaa käyttämään alailmatilassa taajuuksia, mitä osa koneista ei vanhoilla radioillaan voi käyttää?

Mistä lennonjohto voi tietää millä radiolla ilma-alus lähettää jos kyseinen taajuus sopii 25kHz jakoon?

Voiko mahdollisesti käydä niin, että 25kHz radioita käytetään kaikesta huolimatta valvotuissa ilmatiloissa jos käytettävä taajuus sopii 25kHz jakoon?

 

Voiko ylläolevista kysymyksistä joku toteutua suunnitellun määräyksen vastaisena jos määräys tulee voimaan tuollaisena?

Minkälainen vaikutus suunnitellulla määräyksellä on ilmailijoiden asenteisiin?

Tuleeko jokaiseen koneeseen oikeasti 8,33kHz radio(t) kiivalla kohtuullisessa ajassa, jos ei, niin pysyykö pilottien valmiudet riittävällä tasolla jos he joskus saavat 8,33 radiot ja joutuvat toimimaan valvotussa ilmatilassa?

[Erkki Pulkkinen 0]

Käytössä oleva systeemi on kohtuullisen toimiva aluelennonjohtajan näkökulmasta ja se on suunniteltu lähinnä IFR-liikennettä varten. Joka sektorissa on useampi lähetin/vastaanotin, joten taajuudet kuuluvat sektorin maantieteellisten rajojen ulkopuolelle kohtuullisen hyvin - riippuen lentokorkeudesta. Toisaalta en välttämättä näe tarvetta sille huutelulle jos menee valvomattomassa.

 

Jep, ymmärrän ja ymmärsin jo sitä kirjoittaessani, että tuo ehdotukseni ei toimi. Haluni oli kritisoida ja samalla saada perusteluja tiheän ACC jaon perusteista.

[Jouni Laukkanen 37]

Mitenkä mahtaa käydä jos 25kHz radioisen koneen lentoonlähtö tai lasku on tehtävä lähialueella olevalle alueelle?

Mitenkä mahtaa käydä jos 25kHz radioisen koneen pilotti haluttaisi reittinsä lainaamaan valvotun ilmatilan kulmaa?

 

 

Radiottomalla koneella lentoonlähtö on onnistunut aiemminkin lennonjohdon aukioloaikoina, vrt valomerkit.

ATS-ilmatilan läpäisy muuten kuin lentoonlähtöä/-laskua varten muuttuu vaikeammaksi. Radio on ATS-elimen (lennonjohto tai AFIS) toiminta-aikoina oltava selvityksen saamiseksi tai liikenneilmoituksen antamiseksi. Toiminta-aikojen ulkopuolella pitää taas radio olla OPS M1-7 (Radiovyöhykkeet) takia.

[Markku Koponen 42]

Voisiko tehdä kansallisen poikkeuksen ja laittaa 8,33 ratiot vain alueen käyttöön esim. pinnan 245 yläpuolella..? Onko meillä vielä semmosta itsemääräämistahtoa vai meneekö kaikki Rysselin pykälien mukaan..hi

 

 

[Tatu Koiranen 1 045]

Voiko ylläolevista kysymyksistä joku toteutua suunnitellun määräyksen vastaisena jos määräys tulee voimaan tuollaisena?

Minkälainen vaikutus suunnitellulla määräyksellä on ilmailijoiden asenteisiin?

Tuleeko jokaiseen koneeseen oikeasti 8,33kHz radio(t) kiivalla kohtuullisessa ajassa, jos ei, niin pysyykö pilottien valmiudet riittävällä tasolla jos he joskus saavat 8,33 radiot ja joutuvat toimimaan valvotussa ilmatilassa?

 

Vai pitäisikö, KERRANKIN, ryhtyä miettimään sitä radiopäivitystä joskus aiemmin kuin joulukuussa 2017 tammikuussa 2018?

 

 

Voisiko tehdä kansallisen poikkeuksen ja laittaa 8,33 ratiot vain alueen käyttöön esim. pinnan 245 yläpuolella..? Onko meillä vielä semmosta itsemääräämistahtoa vai meneekö kaikki Rysselin pykälien mukaan..hi

 

Ilmailuhallinto on vuonna 2007 antanut ilmailumääräyksen OPS M1-30, jonka takia 8,33 kHz radiot ovat olleet pakollisia Suomessa lentopinnan 195 yläpuolella 7.6.2007 alkaen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä vaatimus on nimenomaan laajentumassa myös koko "alailmatilaan".

[Tauno Hermola 94]

Vai pitäisikö, KERRANKIN, ryhtyä miettimään sitä radiopäivitystä joskus aiemmin kuin joulukuussa 2017 tammikuussa 2018?.

 

Lähinnä uteliaisuudesta kysyn, minkälainen investointi tässä päivityksessä on kyseessä?

[Peter Lord 150]

Lähinnä uteliaisuudesta kysyn, minkälainen investointi tässä päivityksessä on kyseessä?

Varaa 4.000 euroa yhteen radioon niin et pety.

[Timo Hyvönen 171]

http://www.hcsradio.cz/e-shop/Radiostanice,letecke/Pevne,a,palubni,airband/IC,A210E,8,33kHz.html no 8,33, tonnilla.

 

Erityisesti tykkään tosta dual-modesta ja kun intercomkin on built-in, voi purkaa vanhaa enemmänkin.

 

t. Timo