Guest mcola727

Spearair tietoa kenelläkään?

372 viestiä aiheessa

Tässä Feeniks-lehden nr 1 kansi vuodelta 2000. Siinä molemmat kasit (DC-8-32) , OH-SOA "Härmän Jätkä" ja OH-SOB "Härmän Mimmi". Kuva: Börje Hielm 8.7.1973.

 

feeniks_1_2000.jpg.9ea774abdd08eb9de301da93e9b27116.jpg

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muutama anekdootti Rovaniemen reissusta lupauksen mukaan. Edelleen siitä julkaisemattomasta kirjastani:

 

Lainaa
"Uusiokäyttöä matkatavaratelineille"

 

Kalevi tarjosi pikkujoulut joulukuussa 1973 Spearairin ja Keihäsmatkojen henkilökunnalle. Kun kerran oli rattaat omasta takaa, niin lennettiin Rovaniemelle pikkujoulun viettoon. Matkatavaratelineille oli viritelty jokaisen penkkirivin kohdalle muovikannullinen pontikkaa, Kihniön Kipakkaa. Sieltä roikkui jokaisen penkkirivin kohdalla letku, jossa oli metallinen nipistyspanta niin kuin Mehu-Maijassa. Ei kun letku suuhun ja pieni puristus nipistysklipsistä, niin sieltä lorahti kunnon annos pontikkaa suoraan suuhun.

Tämä oli äärettömän taloudellinen tapa tehokkaaseen Spearairin malliin. Eipä tullut tiskiä eikä kulunut kertakäyttöastioita.

 

Lainaa
"Kompura ja Kurikomppania"

 

Ensimmäisen sukupolven jetit, kuten Boeing 707, DC-8 ja Convair 880, olivat täysin avuttomia moottorien sammuttua. Niissä ei ollut ollenkaan "apua" ("APU = Auxiliary Power Unit"), joka on nykyään lentokoneissa antamassa ilmastointia, lämmitystä, sähköä ja paineilmaa moottorin käynnistämiseen. Kun DC-8:n moottorit sammutettiin, kone oli kirjaimellisesti "kuollut ankka".

Rovaniemelle oli siis roudattava käynnistyskompressori, joka oli valtava kolossi. Deutzin V-12-dieselmoottori pyöritti  Atlas-Copcon suurivolyymista matalapainekompressoria. Tällä paineilmalla saataisiin suihkumoottorit käyntiin.

Sinä iltana pakkasta mitattiin Rovaniemellä -37°C – -40°C, vähän mittauspaikasta ja mittaajan silmämunan kirkkaudesta riippuen. Joka tapauksessa oli kylmempää kuin ”ryssän helvetissä”.

Kompressori vietiin kuorma-auton lavalla Helsingistä Rovaniemelle. Tietysti se jäätyi viimassa totaalisen perusteellisesti. Eihän se mitään käynnistynyt. Kurikomppanian päällikkö Reino ”Reiska” Moll miehistöineen joutui panemaan puhalluslamput töihin, jotka oli otettu kaukonäköisesti mukaan. Tulet öljypohjan alle vaan. Lentokentällä!

Spearairin henkilöstö söi iloisesti jouluillallista hotelli Pohjanhovissa, kun kurikomppania tappeli V-12 moottorin kanssa lähes 40 asteen pakkasessa. Se jyrähti käyntiin juuri ennen bussin saapumista lentokentälle, joten DC-8:n moottoritkin saatiin herätettyä henkiin. Koneen sisällä oli pakkasta niin ettei mitään, mutta olihan matkatavarahyllyillä pakkasnestettä!

Mahtoi olla kurikomppanialaisten hauska katsoa muuta henkilökuntaa, jotka tulivat koneeseen maha jouluillallisesta täynnä ja mieli hilpeänä. Varsinkin kun oma maha kurni nälkää ja sormet olivat sinisiksi paleltuneet.

 

Tämän muistelon mukaan ei olisi mikään moottori ollut käynnissä Rovaniemellä sinä iltana. Jos kolmos-engine olisi ollut käynnissä, ei olisi tarvinnut tapella sen kompressorin kanssa. Siitä oltaisi saatu käynnistykseen tarvittava paineilma. Ja lämpöä kabiiniin.

 

Lainaa
"Poronkäristystä"

 

Pikkujoulujuhlissa Rovaniemellä oli koko koneelliselle tilattu Pohjanhovissa perinteinen jouluateria, kinkkua ja laatikoita. Totta kai.

Kaksi tekniikan edustajaa nosti kissan pöydälle. "P...le, jos me kerran tullaan Lappiin, niin sen on oltava poronkäristystä!", he mesosivat kohtalaisen äänekkäästi.

Ystävällinen henkilökunta ymmärsi yskän. Kaksi söi poronkäristystä ja loput lähes kaksisataa kinkkua ja laatikoita.

 

Lainaa
"Jatkoille"

 

Kun tultiin Rovaniemeltä aamuyöllä takaisin Helsinki-Vantaan lentoasemalle, Kalevi sai kuningasajatuksen. "Mennään meille jatkoille Mankkaalle!" Spearairilla oli omia lentokenttäbusseja, joilla homma hoitui mukavasti.

Mitähän mahtoivat Tuovi Keihänen ja lapset ajatella, kun aikalailla ex tempore sisään rynkäisi toistasataa ihmistä? Eikä takuulla ihan hiljaisia? Mutta Kalevi itse oli aivan elementissään isäntänä.

 

Muokattu: , käyttäjä: Pekka Suuronen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aiemmin tässä ketjussa on keskusteltu Keihästen talon sijainnista, osoitteesta jne. Löytyi tällainen kapitteli siitä surullisen kuuluisasta julkaisemattomasta kirjastani:

 

Lainaa
KEIHÄSTEN KORPILINNA

 

Keihäset asuivat Espoon Tapiolassa Jalmarintiellä mutta perheen koon ja varallisuuden kasvaessa katsottiin isompaa. Vuosina 1971... 1972 perhe rakennutti Espoon Pohjois-Tapiolaan edustusluokan talon. Laajennusluvan numero oli 205BC/71, jossa C indikoi muutospiirrosten lupaa. Kun talon peruspiirustukset puuttuvat kokonaan, voidaan olettaa, että kyseessä on 1930-luvun funkkistalon tontille rakennettu upea uudisrakennus. Ennen vuotta 1939 ei piirustuksia vaadittu.

 

Siinä oli 470 neliömetriä kerrosalaa, 360 neliömetriä huoneistopinta-alaa, tilavuus 1 085 m3, suuri keittiö, edustusluokan ruokailutilat, kahden auton autotalli, sauna ja uima-allas. Pihalla oli lasten leikkimökki, savusauna ja tekolampi, jossa oli kirjolohia ja suihkulähde. Osoite oli Pengertie 19. Rakennuksen nimi oli Korpilinna, tonttien rekisterinumerot 2558, 2560 ja 2561. Silloin puhuttiin Suurhuopalahdesta paikannimenä.

 

Rakennustöihin ryhdyttiin 1971 ja lopputarkastus oli alkuvuodesta 1972. Talo oli ulkoapäin ehkä tylyn näköinen, tasakattoinen ajan hengen mukaan. Sisustus oli joidenkin mielestä loistelias, joidenkin mielestä kitschiä. Piirustusten mukaan talo oli kaksikerroksinen mutta käytännössä kerroksia oli kolme. Edustustiloissa kellarikerroksessa oli mm. Kalevi Keihäsen kokoelma miniatyyriviinapulloja, joita hän väitti olevan tuhannen kappaleen luokkaa. "Talossa on aina vähintään tuhat pulloa viinaa."

 

Konkurssien seurauksena tuli pakkohuutokauppa. Talon huusi vuonna 1978 espoolainen liikennöitsijä Kauko Tyllilä, jolla oli Juhanilan Linja-niminen linja-autoyritys.

 

Kauppahinta jäi 600 000 markkaan, jota moitittiin halvaksi. Tyllilät itse eivät koskaan asuneet talossa, vaan sitä vuokrattiin ulkopuolisille ja se pääsi ränsistymään sekä sisältä että päältä.

 

Vuonna 1988 kiinteistö myytiin rakennusliikkeelle joka purki Korpilinnan ja rakensi paikalle 12-asuntoisen rivitalon. Rakennuslupa annettiin vuonna 1989 ja rivitalo valmistui vuonna 1994. Nykyinen osoite on Visakoivunkuja 6. Pyhiinvaellusmatka ei juurikaan kannata, sillä paikka on nykyään aivan urbaania asutusta. Pengertietä ei enää ole. Keihästen aikaan nimike "Korpilinna" oli enemmän oikeutettu. Naapureista ei ollut riesaa.

 

Korpilinnan vakituisia vieraita olivat muun muassa Antti Hammarberg (Irwin Goodman), Urpo Lahtinen, Veikko Pajunen, Tapio Rautavaara, Vexi Salmi (Eemil von Retee) ja eritoten Juha Vainio (Watt tai Junnu). Tietysti Keihäsmatkojen ja Spearairin henkilökunta kävivät Korpilinnassa palavereita pitämässä ja saunomassa. Iltapalasta huolehti palkattu kokki.

 

 

Muokattu: , käyttäjä: Pekka Suuronen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei,

 

näitä Spearair-muisteloita on aina hauska lukea, vaikka olenkin varma, etten olisi itse viihtynyt kyseisessä talossa töissä enkä myöskään sen järjestämillä viinakkailla matkoilla ja muissa kemuissa. Seuraava pätkä vaatii ainakin minulla hieman valaisua:

 

Kurikomppanian päällikkö Reino ”Reiska” Moll miehistöineen joutui panemaan puhalluslamput töihin, jotka oli otettu kaukonäköisesti mukaan. Tulet öljypohjan alle vaan. Lentokentällä!

   Spearairin henkilöstö söi iloisesti jouluillallista hotelli Pohjanhovissa, kun kurikomppania tappeli V-12 moottorin kanssa lähes 40 asteen pakkasessa. Se jyrähti käyntiin juuri ennen bussin saapumista lentokentälle, joten DC-8:n moottoritkin saatiin herätettyä henkiin. Koneen sisällä oli pakkasta niin ettei mitään, mutta olihan matkatavarahyllyillä pakkasnestettä!

   Mahtoi olla kurikomppanialaisten hauska katsoa muuta henkilökuntaa, jotka tulivat koneeseen maha jouluillallisesta täynnä ja mieli hilpeänä. Varsinkin kun oma maha kurni nälkää ja sormet olivat sinisiksi paleltuneet.

 

Mikä kurikomppania? Olen lukenut, että joskus vuosikymmeniä sitten armeijalla oli kurikomppania, sen sijoituspaikka taisi olla Ilmajoki, ja se oli tarkoitettu niille jermuille, joille normirumba ei ollut riittävän kovaa, vaan piti antaa ekstraa, että jätkät saatiin ruotuun. Mutta mikäs tämä Keihäsen kurikomppania oli?

 

Ihmettelee Mikko

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jukka, hyi sinua mokomasta dissaamisesta. Että "karvaturkissa..." Se oli chinchillaa, josta Paula Koivuniemi teki v. 1974 äänitteen "

". Säveltäjä Toivo Kärki ja sanoitus Juha Vainio. Tämä kappale on eräs C-kasetin "Kipakasti soi Keihäsellä" yhdestätoista tilauskappaleesta. Sanoittajana pääasiallisesti Juha Vainio. Artisteina Paulan lisäksi Aarno Raninen, Monica Aspelund ja Matti Louhivuori.

 

Näyttää tuo sama albumi, plus 1-puolen kuudentena Irwin Goodmanin "Si Si Si", olleen yleisessä levityksessä toisella nimellä:

 

meno_paalla.jpg.d0fceea0eb1eec1ee76b9618b39e5260.jpg

Tuosta erosta huolimatta äänitteen tunnuskin on sama, Finnlevy FDE 173. Fono.fi -tietokanta ei jostain syystä tätä äänitettä tunne.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jossain vaiheessa tuli sellainenkin biisi kuin "Mikko-sika Mallorcalla". En vaan muista tarkkaa ajankohtaa enkä kenen toimesta. ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jossain vaiheessa tuli sellainenkin biisi kuin "Mikko-sika Mallorcalla". En vaan muista tarkkaa ajankohtaa enkä kenen toimesta. ;D

 

Sellainen kyllä löytyy tietokannasta:

 

http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=Mikko-sika+Mallorcalla&culture=fi&ID=1a9df9e8-31b5-4771-8540-88e8a41bca87

 

Tuo on single, mutta löytyy aika monelta muultakin äänitteeltä:

 

http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Mikko-sika+Mallorcalla&culture=fi

 

Ja itse kappale:

 

Ei vaikuta isommin liittyvän Keihäsmatkoihin.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kappaleesta "Chinchilla" joitain vähäisiä tietoja aanitearkisto -sivulla:

http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Chinchilla

 

Säveltäjäksi kasetilla merkitty "Aava"  (Kari Aava) oli Toivo Kärjen eräs nimimerkki,  aiemmassa viestissä jo mainittiinkin tuosta.

 

Fde173 -kasetin kappaleiden joitain tietoja:

http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/levymerkki.php?Id=Fazer+finnlevy+fde+173+%28+cas+%29

 

 

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

No tuossahan on tosiaan 12 kappaletta eli fono.fi -tietokannassa lienee virhe, kun "Si Si Si" puuttuu.

 

Tuolta Äänitearkistosta 'kaupallinen' versiokin löytyy tunnuksella FDE 173a:

 

http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/levymerkki.php?Id=Fazer+finnlevy+fde+173a+%28+cas+%29

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hienoja kuvia Härmän Jätkästä. Uskomatonta että kaitafilmiltä saadaan tuollaisia irti.

 

Kertoo myös EFHK:n plattakulttuurista 1972-1973. Siellä palloiltiin melko vapaasti. En ihannoi käytäntöä, mutta se oli silloin. Ihan nuorille tiedoksi: DC-8 oli aikoinaan suuri kone.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Simo on tehnyt aikanaan loistavan taltioinnin, voi hitsi kun tällaista materiaalia olisi vaikka tuntitolkulla lisää, ei takuulla kyllästyisi katsomaan... Kiitokset Simolle filmin julkaisemisesta.

Itsekin tuli -70 luvun puolivälin tienoilla tehtyä kaitafilmejä aikalailla (mikä on kyllä suhteellinen käsite). Koska kaitafilmille kuvaaminen oli varsin kallista puuhaa, niin tarkoin kannatti miettiä, mitä kuvaa ja miksi...

Eniten kuitenkin harmittaa erään filmin pätkän katoaminen, tuli nimittäin kuvattua kuningatar Elizabethin vierailun osiota Tikkakosken lentoaseman "kukkulalta". Väkeä oli muistini mukaan aivan valtavasti. Elizabethin koneen nousukin tuli kuvattua ja muistan kuinka filmillä näkyy aloittelevan kuvaajan yksi "perusmoka" eli jalusta oli liian tiukalla ja kameraa käännettäessä kuvaa menee "nytkähdellen" eteenpäin... ankarasti olen pätkää etsinyt, mutten ole löytänyt.

Sattuuko kukaan muuten muistamaan/tietämään, millä koneella Elizabeth oli liikkeellä. Muistelisin että oli 707 tai "kasi"...

 

Sori, että meni OT:ksi...

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jatketaan vielä vähän OT-linjalla kunnes mode herppaa. Britanniassa ei juuri ollut DC-8-koneita, joten 707 tai VC10. Wikipedia:

In addition to the strategic transport role, the VC10 routinely served in the aeromedical evacuation and VIP roles. In the VIP role, the aircraft was commonly used by members of the British Royal family, such as during Elizabeth II's bicentennial tour of America, and by several British Prime Ministers...

 

Mahtoiko olla tämän matkan yhteydessä, kun UKK raahasi hänen majesteettinsa Evon metsään, istutti raakasahatulle puupenkille ja juotatti raakaa Koskenkorvaa. Näin telkkarista kuningattaren ilmeen ja se oli paljon puhuva.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä lienee sama reissu, ei "Ellu" varmaan kahtakertaa -70 luvun puolivälissä meillä käynyt. VC-10 hyvin epätodennäköinen, koska muistikuva on vahvasti nimenomaan neljästä siivessä olevasta moottorista... eli tod.näk. Bojo, olisiko voinut olla esim. RAF:n väreissä, ei millään muista...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuningatar on käynyt Suomessa kahdesti. Kuuluisa metsäreissun sisältänyt keikka oli 1976.

Ylen elävässä arkistossa on hyviä pätkiä.En ehtinyt vielä selailla , onko kuvia lentokoneista.

Taisivat kuitenkin saapua Helsinkiin laivalla.

Reissusta tehtiin dokumentti. Hiukan off-topic, mutta metsäkeikan valmistelu on katsomisen arvoinen.

Koskenkorvaa tosiaan tarjottiin.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/19/hello-elisabeth

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat 8.12.2015 ("40 vuotta sitten")

 

Seiväs taas Keihäselle

Veksi Salmesta kruununprinssi...

 

"Matkailija-Suomi hurraa: Outo ja ihmeellinen Seiväs-farssi jatkuu. Kalevi Keihänen, 51, konkursseja kokenut ja perustamastaan yhtiöstä ulossavustettu matkailumies kutsuttiin takaisin Seiväsmatkat Oy:n toimintaan "hädän hetkellä". Puolentoista miljoonan markan pääoma oli ehtinyt supistua lähes puoleen, eikä yritys ollut saanut toimilupaa, kun eiliseen ylimääräiseen yhtiökokoukseen osallistuneet huusivat Keihäsen takaisin "asioita hoitamaan".

 

Kohutun yhtiön hallintoneuvosto pesi lähes kokonaan kasvonsa. Keihäsen rinnalle nousi tunnettu iskelmien sanoittaja ja riimittäjä Veksi Salmi."

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

It's been a hard days's night (for me), joten illan loppukevennys. Edelleen surullisen kuuluisasta julkaisemattomasta Spearairin kirjastani (vaikka kohtahan se on jo julkaistu FF:n palstoilla):

 

Lainaa
"Olligaattori"

 

Kun tekniikan miehet olivat Miamissa opiskelemassa DC-8-32:n salaisuuksia kesällä 1972, pidettiin kerran myös amerikkalaistyylinen Bar-B-Q grillijuhla jossain Floridan Evergladesin suoaluella Miamin ulkopuolella.

 

Floridan kesän tapaan oli kuumaa kuin helvetin esikartanossa ja kosteaa kuin roomalaisessa saunassa. Eipä siis maailman ihme, jos lentoinsinööri (flight engineer) "Olli" NNN katsoi muutaman oluen jälkeen vilvoittautumisen paikallisessa järvessä olevan ihan asiallinen juttu.

 

Ennen kuin kukaan National Airlinesin tai Boreas Corporationin edustajista ehti edes kissaa sanoa, oli henkilömme siipaissut vaatteensa pois ja pulahtanut veteen.

 

Nautinnollisen uinnin jälkeen Olli nousi järvestä ja kehui oloaan. Amerikkalaiset isännät olivat hetken sanattomia ihaillessaan suomalaisten rohkeutta. "Te suomalaisethan ette näköjään pelkää mitään", Ollia kehuttiin. "Järvihän sentään vilisee lihaa syöviä alligaattoreita." Tarinan mukaan Ollin nenänpieli vaaleni ihan hieman tämän ilmoituksen jälkeen.

 

Sen jälkeen ystävämme sai pysyvän lempinimen "Olligaattori".

 

Muokattu: , käyttäjä: Pekka Suuronen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt, kun Tekniikan Maailman kaikki numerot ovat tilaajille netissä saatavilla, niin jotakuta saattaa kiinnostaa, että numerossa 18/1972 oli isohko, mielenkiintoinen juttu "Härmän Jätkä ryyppää kerosiinia" tästä Keihäsmatkojen kasista.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat 22.7.2016 "40 vuotta sitten":

 

Kas, se lentää sittenkin!

...mutta moni hyppäsi suoraan tähän uutiseen. Hei, päästäänkö kohta oikeasti etelään Seiväsmatkoilla:

Matkatoimisto Seiväsmatkat aloitaa sittenkin toimintansa! Keihäsmäisyys on yrityksen liikehoidosta tarkoin karsittu vaikka Kalevi Keihänen onkin mukana palkattomana PR-miehenä.

Muutama keihäsmäinen temppu on ohjelmaankin otettu. Pontikkaa ruvetaan taas myymään ja avajaislennolla tarjotaan asiakkaille alkoholia "rajattomasti".

 

Seiväsmatkojen nokkamiehenä (ehkä toimitusjohtajana) toimi Kenneth Lehtinen. Kalevi Keihäsen näkyvyys Seiväsmatkoissa jäi vähäiseksi, ja myös Seiväsmatkojen saaga jäi lyhyeksi. Lennot tehtiin TAE:n (1967-1981) DC-8 koneilla, sarjaa -33, -51 tai -53.

 

Olisi kiva kuulla, jos joku lukijoista sattui olemaan avauslennolla. Mitkä olivat fiilarit silloin?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat 3.1.2017 ("40 vuotta sitten") (Synopsis)

 

400.000 mk ei riitä

Takuurahoja on vain osalle Seiväsmatkalaisista

 

Matkansa maksaneet mutta rannalle jääneet seiväsmatkalaiset jäävät nuolemaan näppejään. Rahoista he saavat takaisin ilmeisesti vain osan. Yhtiön aikoinaan maksama takuuraha ei riitä.

 

Jo pelkästään tammikuun aikana tapahtuvaksi suunnitellut matkat, jotka on suureksi osaksi kokonaan maksettu, on lähes 400.000 markkaa, väittää yhtiön entinen toimistopäällikkö.

 

Matkoja on myyty aina huhtikuulle asti. Myynnin yhteydessä on peritty 150 markan varausmaksu. Nämä lisäävät summaa huomattavasti. (artikkeli jatkuu)

 

Lehden lisälaatikko

 

"Suomi pieni Kalevin aivoille"

 

- Tässä maassa ei ole Kalevin aivoille enää töitä...

- Jos haluaisi olla järkevä, pitäisi muuttaa maasta pois...

Näin sanoi konkurssin tehneen Seiväsmatkojen entinen työntekijä ja puuhanainen Tuovi Keihänen itsensä ja keikahtaneen matkatoimiston henkisen isän Kalevi Keihäsen puolesta. (artikkeli jatkuu)

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat 5.1.2017 ("40 vuotta sitten")

 

Tilintarkastaja Seiväsmatkoille:

Rahankäyttö holtitonta, konkurssikypsä syyskuussa

 

- Seiväsmatkojen rahankäyttö oli loppuun asti holtitonta. Niin holtitonta että yhtiön velat ylittivät varat ensimmäisen kerran jo 30.9.1976.Tällöin yhtiö olisi pitänyt asettaa konkurssiin.

- Näin jyrkkäsävyinen on sen välitilintarkastuksen sisältö, joka aikanaan luovutettiin matkatoimiston hallintoneuvostolle. Se ei kuitenkaan aiheuttanut sanottavia muutoksia tilanteeseen. Elettiin kuin ennenkin ja kerättiin ennakkomaksuja hyväuskoisilta asiakkailta. Oman erityispiirteensä rahojen menolle antaa mm. se, että 16 hallintoneuvoston jäsentä tai heidän hetkellistä ystävätärtään teki matkan etelään. Tämä tehtiin lisäksi kilpailevan yhtiön koneella! -SIVU 8

 

Aika kovaa tekstiä Ilta-Sanomilta. Että "hetkellistä ystävätärtään"... En toki väitä, etteikö näin olisi voinut ollakin.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

DC-8-62CF inertia-asennus ensimmäiseen koneeseen tehtiin Helsingissä, välittömästi siirtolennon jälkeen. Asennus siis tapahtui helmikuussa 1969 OH-LFT:hen (oli aiemmin OH-LFR). Testien ja käyttökokemusten perusteella Finnair sai 16.10.1969 virallisen luvan inertiasuunnistuksen yksinomaiseen käyttöön reittiliikenteessä.

Jos muistan numeroita oikein, niin inertia-asennuksen muutostyö oli ensimmäinen kirjattu/ohjeistettu DC-8 muutostyö (muutosmääräys) numeroltaan 1/DF.

 

Vielä tästä AC Electronics'in Carousel IV inertiajutusta. Finnairin ensimmäinen navigaattoriton Atlantin ylitys tapahtui 21.10.1969. DC-8-62CF/OH-LFT, reitillä AY-101,

HEL - CPH - AMS - NYC. :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään