Guest mcola727

Spearair tietoa kenelläkään?

411 viestiä aiheessa

 Microsoftin FSX -simulaattorista DC-8-32:n joitain "ohjaamonäkymiä" kuvitteelliselta jump-seatilta.  Simulaattoriin lisätty Just Flightin kaupallinen DC-8 -lisäosa, jossa on alamallit 10-43. 

 Flight engineerin paikka (yläosa paneelia, alaosa paneelia) sekä perämiehen paikka.

 

 

dc-8-yla.jpg

dc-8-ala.jpg

dc-8-pera.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Simo Lallukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ihmettelinkin tuota Esan kuvaa, kun siinä ei näkynyt juuri lainkaan neljän moottorin mittareita, mutta Esa näköjään peitti ne päällään ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat 4.12.2019 (ilmoitus):

  • Lennoillamme saa polttaa!
  • Keihäsen lentokoneissa myydään pontikkaa!
  • Ei lopu kesken! Istutte alas, otatte pienet & olette perillä
  • Palma de Mallorca alk. 195,-
  • Las Palmas alk. 250,-
  • Tenerife alk. 195,-
  • Torremolinos alk. 150,-
  • Estoril alk. 199,-

Lähdöt Ruudussa 26.1. alkaen. Kiinnitä turvavyöt!

KEIHÄSMATKAT

https://www.ruutu.fi/ohjelmat/keihasmatkat

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
26.1.2020 at 19.56, Pekka Suuronen kirjoitti:

Keihäsmatkat TV-sarja alkaa tänään sunnuntaina kello 20:00 Nelosella ja Ruudussa.

Ensimmäisen jakson jälkeen, on leppoisan mukava ja viihdyttävä sarja.

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tänään Ilta-Sanomien viikonlopun numeron Plus-liitteessä oli iso juttu Keihäsestä. Valitettavasti en löytänyt sitä lehden nettiversiosta. Plus-liitteen etusivulla on koko sivun kokoinen (minulle uusi) kuva Liehutukasta Helikopteripalvelun Bell Jet Rangerin, OH-HIO, edessä ilmeisesti kotinsa ruohikolla Mankkaalla. Asunaan Keihäsellä on luonnollisesti chinchilla-turkki, chinchilla-hattu ja chinchilla-säärystimet sekä ilmeisesti uimahousut, jotka eivät näy tiukasti napitetun turkin alta.

Juttu on asiallinen ja ainoa havaitsemani asiavirhe on pontikan merkki "Kiteen Kipakka", joka pitäisi tietenkin olla "Kihniön Kipakka".

Seksipuput eli broilerikanit, joita Keihänen kasvatti myös mainitaan. Jos en muista väärin, niin niitä tuotiin Spearairin kasilla jostain matkakohteesta. Jotkut häkeistä olivat kuljetuksen aikana rikkoutuneet ja kaneja metsästettiin ruumasta HeVa:lla.

On hienoa, että tämä suomalaisen matkailun ja myös tilauslentotoiminnan uranuurtaja saa ansaitsemaansa positiivista huomiota.

Rodney (Spearairin kesäpoika 1973-1974)

P.S. Jutussa mainitaan, että 13 vuoden konkurssikäsittelyn jälkeen pesään jäi 600 000 markkaa Keihäselle. Harvinainen pesänselvittäjä, kun 13 vuoden jälkeen rahaa vielä jäi jaettavaksi omistajalle! :cool:

 

 
Muokattu: , käyttäjä: Jorma Kosonen
Typo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

IS:n jutun nettiversio:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006390705.html

Pikku virheenä kai lisäksi vuosiluku kuvatekstissä kuvassa, jossa Kalevi Keihänen on konelaivaston edessä. Kuvateksti sanoo 1974, mutta vanhemmassa IS:n jutussa on sama kuva vuosiluvulla 1973. (1974 kesällä oli jo konkurssi tapahtunut edellisenä keväänä.) 

 

Muokattu: , käyttäjä: Simo Lallukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3 tuntia sitten, Simo Lallukka kirjoitti:

Pikku virheenä kai lisäksi vuosiluku kuvatekstissä kuvassa

Pitää paikkansa eli vuosi on 1973. En huomannut kuvatekstiä ylänurkassa paperiversiossa.

Rodney

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo, vuosi 1973 lienee oikein. Kun koneet olivat taivasalla, hangaari ei ollut vielä valmistunut. Sen urakoitsija oli Suomenlahden Kone. Kuvatekstistä voisi ymmärtää, että "oma pikkukone" olisi Keihäsen. Sehän oli Spearairin Lentokerho ry:n SOCATA M.S. 880 Rallye Club OH-SCS. Sen tarina on kerrottu tässä.

Lehden mukaan Korpilinnan osti liikennöitsijä Kalevi Tyllilä. Mielestäni ostaja oli Kauko Tyllilä (Juhanilan Linja Oy). Muistelo tässä.

Ihmettelen, miksi Kalevi on IS-haastattelussa 1984 morkannut Alkoa. Ei mielestäni Alko mitenkään Kalevia kampittanut. Meillä oli yhteistyötä ja Alko myi vodkaa Spearairille. Muisteloita tässä ja tässä.

Jutussa sanottiin että Kalevi olisi vienyt v. 1954 penkkiurheilijoita Berniin 16 bussilastillista. Tätä määrää uskallan epäillä. Se olisi noin 600 henkeä. Oma muistikuvani olisi yksi bussillinen.

Jutussa sanotaan, että Kalevi Keihänen perusti Seiväsmatkat v. 1978. Oikeampi vuosi oli 1975. Tietoa tästä ja tästä.

Hienoa, että matkailukeisari Kalevi Keihästä muistettiin IS:n Plussassa. Halusin kuitenkin kertoa missä detaljeissa olen eri mieltä IS:n toimittaja Suvi Kerttulan kanssa.

 

 

Muokattu: , käyttäjä: Pekka Suuronen
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Hieman virkistystä aidon etiketin kanssa.

Hevosenpäänkokoisena muistan että kotona oli noita kipakka etikettejä monta rullaa. Oli muutamia vuosia mehupullotkin kipakkaa :-)

Tuon pullon ostin kirpparilta 15v. sitten Eurolla, Oli pakko muistella vanhoja.

Jostain syövereistä pitäisi löytyä myös keihäsmatkojen mainoskasetti :" Markalla Mallorcalle , kahdella Kanarialle, pennillä pyhään maahan". Voisi digitoida ja laittaa jakeluun , todennäköisesti kasetti löytyy helpommin kuin toimiva soitin. 

 

Muokattu: , käyttäjä: Vesa Makela

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1.2.2020 at 23.15, Jorma Kosonen kirjoitti:

 

P.S. Jutussa mainitaan, että 13 vuoden konkurssikäsittelyn jälkeen pesään jäi 600 000 markkaa Keihäselle. Harvinainen pesänselvittäjä, kun 13 vuoden jälkeen rahaa vielä jäi jaettavaksi omistajalle! :cool:

 

 

Kiinteää taisi olla niin paljon että arvo nousi enemmän kuin lakimiehet ehti pesästä syödä..

Ilmakuvaa Keihäsen kesämökistä (niemen kärjessä) ja seksikylän paikasta. (OT, myytävä tontti ei juurikaan ilmakuvassa näy)

 

 

Keihäskosken altaat, kasvaneet jo aikaa sitten umpeen.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat tänään 50 vuotta sitten

Lehden päiväys 3.2.1980 on väärä, pitäisi olla 3.2.1970.

"Ja Keihäsenkin matka kallistui 50 prosenttia!"

"Seuramatkatoimistot ovat saaneet oman Liinamaansa. Toimitusjohtaja Eila Rasila kutsui matkanjärjestäjiä neuvotteluun viime viikon torstaiksi – samaksi päiväksi jolloin koko ala sai isän kädestä televisiossa. Rasilan tavoitteena on päästä kurkku poikki-politiikasta eli liian halvoista hinnoista.

Neuvottelun tulos nähdään tämän päivän lehdistä. Mm. Keihäs-matkat ja Spies-matkat mainostavat halvimpina Mallorcan hintoina 295 markkaa.

Vielä äsken tarjottiin samaa kohdetta 195 markalla. Tällainen sopimusneuvottelu pidettiin ensimmäistä kertaa.

– Yritämme saada voimaan hyvän kauppiastavan. On väärin ilmoitella 195 markan matkoja jos niitä ei ole saatavissa.

– Vaikka toimisto myisikin polkuhinnalla, se ei voi kauaa menestyä. Tämä on myös vastoin asiakkaiden etua, sanoo Eila Rasila."

Eila Rasila (1929-2012) oli todellakin eräänlainen Kalevi Keihäsen vastakohta. Hänen oraakkelinsa liian halvoista hinnoista toteutui. Oman mielipiteeni mukaan (IMHO) Spearairin kohtaloksi tuli, ettei se saanut kohonneita polttoainekustannuksia vastaavia hinnankorotuksia emoyhtiöltä eli Keihäsmatkoilta.

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

HS Mari Koppinen tänään:

Lainaa

 

Janne Katajan iso masu ja suomalaisten halu ryypätä eivät vielä riitä hauskan komediasarjan ainesosiksi – Miksi M/S Romantic onnistui siinä missä Keihäsmatkat epäonnistuu?

Kalevi Keihäsestä ja suomalaisesta seuramatkailusta voisi kyllä saada loistavaa viihdettä, mutta käsikirjoituksen pitäisi tarjota jotain kekseliästä, jotain uutta, jotain syvempää, kirjoittaa HS:n kulttuuritoimittaja Mari Koppinen. NELONEN (tai oikeammin maksullinen Ruutu+) aloitti sarjansa Keihäsmatkat. Katsoin ykkösosan ja järkytyin.

 

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006394360.html?share=6fe70c74add84b3fc8f7e256e04f24c9

Minun on oltava Mari Koppisen kanssa samaa mieltä.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Löytyi Spantaxin lentolippu suomalaisten Las Palmasin matkalta loppuvuodelta 1968. Lipussa oli kiinni paikkalipuke, siinä oli paikkanumero ja  käytettävä koneen ovi. Matkatoimisto oli tässä ketjussa aiemmin mainittu "Y-matkat". Se teki konkurssin tammikuussa 1969.  Matkalla mukana ollut muisteli odotelleensa koneeseen pääsyä "Seutulan" vanhalla puuterminaalilla istuen punaisella sohvalla.

 

  

img108.jpg

img109.jpg

img110.jpg

img111.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Simo Lallukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitähän tuo leima "Myytyjen matkapalvelujen määrä ei ylitä xxx markkaa" tarkoittaa?

Joku 60-luvun ulkomaankauppapoliittinen juttu?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Matkapalvelujen enimmäismäärä vaikutti kai sallittuun vaihdettavan matkavaluutan enimmäismäärään. Systeemissä matkan ruokailut/retket  etukäteen maksanut ei saanut vaihtaa niin paljon valuuttaa muuhun käyttöön. Jotain valuutanviennin säännöstelyä. Jonkin selvityksen mukaan matkapalvelujen määrän vaikutus valuutanvaihdon määrään  poistui v. 1969.   

Muokattu: , käyttäjä: Simo Lallukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tänään tuli taas NatGeo kanava 20 Lentoturmatutkinnan episodi "Target is destroyed" (Season 9, Episode 5). Korean Air lento KAL 007 (B747-230) eksyi 1.9.1983 Neuvostoliiton ilmatilaan, jolloin venäläinen majuri Gennadi Osipovitsh (Sukhoi Su-15 lentäjä) ampui 747:n alas kahdella ohjuksella. 269 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuoli. Eksymisen syyksi on kerrottu autopilottiin syötetty väärä lähdevalinta. Wikipedian tietoja tästä

Episodin voi katsoa monestakin paikasta, esim.  Mayday TV Show tästä. IMDb tietoja tästä

Spearairin teknillisessä toimistossa työskennellyt DI Caj Frostell on kansainvälisesti kuuluisin ex-spearairilainen. Hän johti tämän turman tutkintaa ja esiintyy myös omilla kasvoillaan Lentoturmatutkinnan episodissa.

Muokattu: , käyttäjä: Pekka Suuronen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat Plus 29.2.2020, ss. 2-5, Keihäsmatkalla Viipurissa (14.9.1993)

Toimittaja Hannu Teider, valokuvaaja Pekka Elomaa

Kalevi Keihänen yritti Haminasta käsin järjestää matkoja Viipuriin ja Pietariin. Hän oli rekisteröinyt Pietarissa matkatoimiston nimeltä Keihäsmatkat. Artikkelissa kerrottiin "testimatkasta" Viipuriin ja jatkosodan taistelupaikoille. Minulla ei ole ollut mitään tietoa Kalevi Keihäsen tästä projektista.

Kalevi Keihänen lausahti jutussa: "Olin viimeinen suomalaissotilas joka ui Vuoksen yli Äyräpäässä. En ole käynyt Äyräpäässä sen jälkeen."

Teider maalaa taidokkaasti kuvan väsyneestä mutta yhä tulisieluisesta matkailukeisarista. Kalevi oli jutunteon hetkellä 69-vuotias. Hän kuoli kaksi vuotta sen jälkeen.

Jutun kuvat ovat ainutlaatuisia.

 

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ylen Vintage-valtakunta ohjelmassa käsiteltiin Keihäsmatkat/Spearair -rekvisiittaa 2 vuotta sitten. Jakso on vielä Yle-areenassa

Ohjelman kohta 4:15 - 7:30 alusta.

(Kohdassa 5:11 alusta isäntä nojaa lasten rakettiajelu-laitteeseen (hytkyi paikoillaan), joka oli Stockmannin tavaratalossa, ajoin itse sillä lapsena). 

https://areena.yle.fi/1-4140265

Muokattu: , käyttäjä: Simo Lallukka
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vintage-miehet antoivat hienoa credittiä Kaleville ja hänen yrityksilleen, vaikka aikoinaan tuli p***aa niskaan oikein kunnolla. Hieno homma!

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Julkaisemattomassa kirjassani oli eräänä lukuna lainaus kirjoituksesta HS:n kulttuuripalstalla. Tässä osa Arvo Peltosen kirjoituksesta Helsingin Sanomissa 15.04.1998. 

UNO CYGNAEUS ON MERKITTÄVÄ KASVATTAJA MUTTA NIIN ON KALEVI KEIHÄNENKIN

 VOIKO MATKAILU SIVISTÄÄ?

 Mitä yhteistä on Uno Cygnaeuksella ja Kalevi Keihäsellä? He ovat sadan viime vuoden merkittävimmät suomalaisten kasvattajat. Uno Cygnaeuksen ansiot kasvatuksen alalla tunnetaan yleisesti.

Keihäsmatkojen perustajasta, Spearairin käynnistäjästä ja 1970-luvun kulttihenkilöstä Kalevi Keihäsestä ei liene tehty syvällistä pedagogista analyysiä, mutta on ilmeistä että hänen ansionsa suomalaisten kansainvälisyys- ja tapakasvatuksen alalla vetävät hyvin vertoja "Suomen kansakoulun isän" Uno Cygnaeuksen (1810-88) työn tuloksille. Kalevi Keihäsen kansallisesta merkityksestä on helppo yhtyä Paavo Haavikon arvioon.

Keihäsen vaikutuksesta matkailu demokratisoitui; kaikkien suomalaisten varallisuuteen tai kielitaitoon katsomatta oli mahdollisuus suorittaa arjesta irrottautumiseen - siihen riitti minän vaihdos matkan avulla. Matkailun myötä suomalaisestakin tuli positiivisella tavalla kommunikaatiokykyinen ja ammattitaitoinen ympäristössä surffaaja. Hän on vuosi vuodelta mukautunut paremmin massaturistien kansainväliseen virtaan niin Costalla kuin Lidolla ottaen irti kaiken minkä hiekka, aurinko, meri ja psyykis-fyysinen seikkailu tarjoavat tasavertaisesti muiden eurooppalaisten kanssa.  

Taakse ovat jääneet ajat, jolloin suomalaisen tunnisti Nevski Prospektin tallaajana satojen metrien päästä: Isä lihava, pälyilevä katse ja suu ammollaan. Àiti lihava, ylöspäin toljottaen ja suu ammollaan, kakarat suu ammollaan. Tai jolloin suomalaisen matkaajan tunsi yleismääreestä seiväsmatkaaja. Oppirahat piti maksaa matkailukasvatuksestakin.

Suomalainen matkailubisnes kehitti tuotevalikoimaansa koko kansan matkustamisen makuun paremmin sopivaksi, ja 1980-luvulla Suomesta oli muodostunut yksi Euroopan tärkeimpiä "out-going"-maita, mikä tietysti alkoi vaivata kansakunnan valuuttavarannosta huolta kantavia tahoja. 

Suomalaismatkaajan sielunkuva kaksijakoistui.  Hän tukeutui tuttuun ja turvalliseen etelän massakohteeseen, jossa pikku-Suomesta voi asteittain uskaltautua aistimaan vieraankin kulttuurin vaikutteita. Mutta kansalaisemme saattoi hakea yksilöllistä sielunvirkistystä myös "allosentrikon" luonteenpiirtein. Hän etsi niin kotimaastaan kuin maailmaltakin sivistäviä kokemuksia ja vaikutteita uusista ympäristöistä.

SUOMALAISIA ARVOSTETAAN

Nykyisin suomalaista matkailijaa arvostetaan etelän kohteissa. Suomalaisen itsetuntoa hivelevät kommentit, joita esimerkiksi kuulin Sorrenton yrittäjiltä kesällä 1996. Suomalaisia pidettiin asiallisina, kielitaitoisina ja erityisesti kulttuurin tuntevina ja siitä kiinnostuneina. Keskustelussa ei ollut tarvetta vieraskoreuteen. Suomalaisuus on enää harvoin eurooppalaisen matkailuhuliganismin käsitteenä. 

Keihäsen vaikutukset ovat säteilleet myös kotimaahan. Matkailuyrittäjien kielitaito ja palveluinto ovat ulkomailta hankitun mallin mukaisesti  parantuneet, vaikka "hospitality instinct" asennoitumisprosessi on vielä kesken. Suomalaiset ovat kommunikatiivisesti valmiimpia ottamaan vastaan ulkomaalaiset matkailijat, ja matkailun innovatiivisuus tuottaa jo hyvä hedelmää. Mutta millaisia haasteita Kalevi Keihänen elämäntyöllään asetti suomalaiselle matkailututkimukselle ja alan koulutukselle? Vai eikö maailman nopeimmin kasvava elinkeino ja ristiriitaisia kannanottoja herättävä yhteiskunnallinen ilmiö tarvitsekaan yliopistotasoista tutkimusta ymmärtääkseen?

ARVO PELTONEN

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen dosentti ja toimii Matkailualan verkkoyliopiston tutkimusjohtajana Savonlinnassa.

Muokattu: , käyttäjä: Pekka Suuronen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen päättänyt parikymmentä vuotta sitten, etten enää edistä kirjaa monestakin syystä. Tulen toimittamaan lopun materiaalin Ilmailumuseota lähellä olevalle taholle. Olen jo julkaissut tässä ketjussa paljon kirjassa potentiaalisesti olevaa sisältöä. Jospa löytyisi nuorempia ja tarmokkaampia kirjoittajia? 

Keihäsmatkojen saaga olisi mielenkiintoisempi kuin lentoyhtiön. Kirjailijoiden olisi paree pitää kiirettä. Tietysti päälähde olisi Tuovi Keihänen ja jotkut kihniöläiset. Ja Kalevin lentäjä! Spearairin ja Keihäsmatkojen osalta elossa on hyvä joukko henkilöitä. Mutta niittääkö korona kohta satoa? :hmm:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään