Väinö Kuukka

Viimeinen ässä

26 viestiä aiheessa

En tiennytkään, että joku näistä on vielä elossa, kunnes osui tämä kesäinen juttu. Kosti Keski-Nummi lensi Brewsteriä, haki Mersuja Saksasta ja loukkaantui samalla lennolla, josta tuli Hans Windin viimeinen taistelulento. Keski-Nummi ylitti puolella pudotuksella ns. ässärajan. Mukavia päiviä Hämeen Ilveskotiin!

 

 

http://www.satakunnankansa.fi/Kotimaa/1194911002295/artikkeli/luoti+vei+tuosta+palan+lentajaassa+hamuaa+yha+pilviin+katso+video.html

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minulla ei yleensä ole tapana kommentoida näitä sotajuttuja, mutta nyt on pakko.

 

Jutussa mainittiin Kosti Keski-Nummen haavoittuneen vaikeasti 28.6.1944. No ei siinä vielä mitään, mutta seuraava vähän särähti: "Keski-Nummi lensi viimeisen sotalentonsa 12. syyskuuta vuonna 1944 viikkoa ennen jatkosodan päättymistä." Siis mitä? Suomen ja Neuvostoliiton välillä astui voimaan aselepo 4.9.44, mitä nyt venäläiset paikoin kuulemma jatkoivat ammuskelua seuraavan vuorokauden puolelle, ja saksalaisten kanssa otettiin tietääkseni yhteen ensimmäisen kerran 15.9. Suursaaressa. Olisiko Keski-Nummi voinut toipua lentokuntoon päähän saadusta osumasta reilussa parissa kuukaudessa? Ehkä, mutta mikä sotalento 12.9. olisi lennetty? Tuosta päivämäärästä viikkoa myöhemmin, 19.9. solmittiin Moskovassa väliaikainen rauhansopimus, mutta ymmärtääkseni 4.9. jälkeen ei sodittu ennen Suursaaren tapahtumia, vaan oltiin odottavalla kannalla.

 

t. Mikko

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minulla ei yleensä ole tapana kommentoida näitä sotajuttuja, mutta nyt on pakko.

 

Jutussa mainittiin Kosti Keski-Nummen haavoittuneen vaikeasti 28.6.1944. No ei siinä vielä mitään, mutta seuraava vähän särähti: "Keski-Nummi lensi viimeisen sotalentonsa 12. syyskuuta vuonna 1944 viikkoa ennen jatkosodan päättymistä." Siis mitä? Suomen ja Neuvostoliiton välillä astui voimaan aselepo 4.9.44, mitä nyt venäläiset paikoin kuulemma jatkoivat ammuskelua seuraavan vuorokauden puolelle, ja saksalaisten kanssa otettiin tietääkseni yhteen ensimmäisen kerran 15.9. Suursaaressa. Olisiko Keski-Nummi voinut toipua lentokuntoon päähän saadusta osumasta reilussa parissa kuukaudessa? Ehkä, mutta mikä sotalento 12.9. olisi lennetty? Tuosta päivämäärästä viikkoa myöhemmin, 19.9. solmittiin Moskovassa väliaikainen rauhansopimus, mutta ymmärtääkseni 4.9. jälkeen ei sodittu ennen Suursaaren tapahtumia, vaan oltiin odottavalla kannalla.

 

t. Mikko

 

Toimittajat eivät osaa tarkistaa, kun ukko horisee. Taistelulentoja ei itärintamalla lennetty aselevon jälkeen. Yksi epävirallinen huoltolento Kannakselle kyllä, kun yksin liikennetarkkailua tekemässä olleelle kaukopartiokersantti Muisto Lassilalle vietiin muonaa liki viikko aselevon jälkeen. Lassila oli varmasti jatkosodan lopun yksinäisin mies. Mutta tärkeä. Kun hän antoi päviäkausia raportteja, että hyökkäysryhmitystä ei ollut vaan junat vievät kalustoa pois, tuli radiosanoma: "Kävele kotiin".

 

Lappiin sijoitettiin heti aselevon jälkeen koneita ja tietysti ne lensivät, vaikka aktiiviset taistelutoimet Suomi aloitti vasta syyskuun lopussa. 11.9. yhteysesikunta Roin toiminta lopetettiin, saksalaiset alkoivat miinoittaa Kotkan sataman edustaa ja jännitys kasvoi. Ilmavoimien tilannetiedotuksen mukaan saksalaisia lentoja oli 12.9 10, koneita 19. Omia lentoja oli 1, koneita 3. Oma lento on voinut olla myös Etelä-Suomessa, todennäköisesti Suomenlahdella.

 

Ensimmäisestä torjuntalennosta löytyy merkintä Kymistä 15.9. Liittynee Suursaaren operaatioon.

 

Suomalaisilla oli ennen syyskun puoliväliä Morane-lentue Kajaanin Paltamossa sekä kymmenen Blenheimiä ja yksi PE-2. Kymmenen Brewsteriä siirrettiin Vaalaan suojaamaan kuljetuksia. Vaalassa oli myös kolme "Franssin Jukkaa" (Fokker C.X). Pyykösjärvellä oli osasto Jauri (yksi He 115 ja yksi Arado Ar 196).

 

Moranet ja BW-koneet eivät tietenkään olleet tasapäisiä MT-koneiden kanssa. Brewsterit karkottivat Stukat Tornion yltä 3.10. pudottaen kolme (aikanaan tiedettiin kaksi varmaksi) ja toisaalla BW-koneet pudottivat yhden JU-88-koneen.

 

Viimeinen ilmavoitto kirjattiin ylikersantti Oiva Hietalalle (BW-367). Hävittäjät rynnäköivät kyllä vielä lokakuun lopussa saksalaisten kolonniin. Yksi BW putosikin ja lentäjä, luutnantti Sartjärvi, pelastui varjoon ja piileksi pimeässä tunteja Jerisjärvellä vesirajassa, kun kiukkuiset saksalaiset etsivät häntä useita tunteja. Sartjärvi ilmestyi omalle puolelle kolme päivää myöhemmin.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jep. 11.9.-13.9. tehtiin useita valvontalentoja Etelä-Suomessa. Tarkkailtavaa riitti aselevosta huolimatta ja oli kehkeytymässä uusi yhteenotto uuden vihollisen kanssa. Kotkan saaristossa oli aktiviteettia. Samoin havaittiin yksi Boston Mäntsälän seuduilla ja kaksi konetta Käkisalmi-Sairalan seudulla. Yksi kone lensi Savonlinnan eteläpuolelle ja takaisin + kaksi lentoa Etelä-Suomen poikki.

 

Sitä ei sitten tiedäkään kuka lensi ja millä. Vieraista lennoista on merkinnät Ilmavalvontatoimistossa ja Päämajan tilannekatsauksessa omien ja vieraiden koneiden määrät Ilmavoimien tilannetiedotuksen perusteella.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pöyhin arkistoja vielä vähän lisää.

 

Kosti Rauni Keski-Nummi, syntynyt Kauhajoella 6.1. 1923. Kersantti. VM2, VM1 ja VR4. Palveluspaikka koko sodan ajan 3./LeLV 24. Merkitty 75 lentoa.

 

Pudotukset: Lagg-3 (1/2) (BW-363), Lagg-3 (MT-443), P-39 (MT-443), 2 x LA-5 (MT-437) ja P-51 (MT-443). Kaikki viisi omaa pudotusta tulivat viidessä päivässä kesäkuussa. Viimeinen (26.6. 1944) on todennäköisesti ollut Mig-3U, johon Mustangit sekoitettiin (venäläisillä oli jonkin verran Mustangin alamallia P-51A, jossa ei ollut kuplakuomua).

 

LeLV 24:n päiväkirjassa on merkintä kohdassa 12.9. "18 MT 1. ja 3. laivue siirtyivät Uttiin klo 14.00 - 15.00".

 

Ainoastaan 2./LeLV:n oma laivueen sotapäiväkirja on tallella vuodelta 1944. 3./LeLV:n viimeinen arkistoitu on joulukuu 1944. Lneto Uttiin löytyy myös 2./LeLV:n päiväkirjasta. Varsinaiseksi sotalennoksi sitä tuskin on syytä mainita.

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mustang-havainnot kesällä 1944 olivat todellisuudessa Jak-9 koneita, MiG-3 ei ollut silloin enää rintamakäytössä. - FK-koneiden kutsumanimi oli muuten Frans-Kalle...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hiukan OT,mutta kysyisin tietäväisiltä täältä palstalta tunteeko kukaan nimeä Mauri Ollikkala? Luotettavien,eri lähteiden mukaan hän on toiminut ohjaajana 1939-44. En ole mistään onnistunut löytämään kuin joitain hajamerkintöjä,esim.konetyypistä,saavutuksista ei mitään merkintöjä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hiukan OT,mutta kysyisin tietäväisiltä täältä palstalta tunteeko kukaan nimeä Mauri Ollikkala? Luotettavien,eri lähteiden mukaan hän on toiminut ohjaajana 1939-44. En ole mistään onnistunut löytämään kuin joitain hajamerkintöjä,esim.konetyypistä,saavutuksista ei mitään merkintöjä

 

Ollikkala Mauri Johannes, Suomen Lentomerkki numero 950.

 

Sotaohjaajakurssi 2, alikersantti, kurssilla 01.02.1940 alkaen. Sen jälkeen koulutusta Täydennyslentolaivueissa 17 ja 35. Palveli jatkosodassa Erillinen Lentolaivue 6:ssa sekä Lentolaivue 30:ssä. Ei vahvistettuja ilmavoittoja.

 

ollikkala_mauri.jpg.261e2d5f2b8d5d9b67e9264c6aa22424.jpg

lähteet: Sotaohjaajakurssit 1-4 ja SLM-luettelo 1918-1944, Suomen Ilmavoimien Historia 24; LeR 5, Ilmavoitot osa 2.

 

Erillinen Lentolaivue 6 sekä Lentolaivue 30 kuuluivat Lentorykmentti 5:n alaisuuteen. Konetyyppien valikoima oli tuohon aikaan kirjavaa, LeLv 6:ssa oli oli mm. sotasaaliskoneita kuten venäläinen kaksimoottorinen SB-2 (SB) ja lentovene Beriev MBR-2 (VV) sekä hävittäjä Polikarpov I-153 (IT), kellukekoneet englantilainen Blackburn Ripon (RI) ja saksalainen Dornier Do 22 K (DR). Lentolaivue 30:ssä oli mm. Fokker D.XXI -hävittäjiä (FR) ja Polikarpov I-153 "Tsaikka" (IT) -hävittäjiä. Lopuksi myös "Mersuja" eli Messerschmitt bf 109 -hävittäjäkoneita (MT). Tässä noiden laivueiden yleisimmät konetyypit, joitain muitakin tyyppejä oli käytössä pienessä määrin. Pitäisi tutkia laivueiden sotapäiväkirjat ja Ollikkalan lentopäiväkirjat, millä koneilla hän lensi.

 

Jukka

p>ollikkala_mauri.jpg.df834b0b676e396893a8c07636987d0c.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Jukka! Tuossahan tuota tietoutta sitten tulikin tutusta veteraanista. Mainitsit että pitäisi tutkia päiväkirjat,onko esim.lentopäiväkirja sitten jostain saatavilla?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Jukka! Tuossahan tuota tietoutta sitten tulikin tutusta veteraanista. Mainitsit että pitäisi tutkia päiväkirjat,onko esim.lentopäiväkirja sitten jostain saatavilla?

 

Noista linkeistä kun alat sivuja selailemaan niin voipi nimi Ollikkala tulla vastaan. Kärsivällisyyttä...sivuja on paljon. Lentopäiväkirja onkin vaikeampi tapaus, ota yhteyttä Ollikkalan sukuun tai Keski-Suomen Ilmailumuseoon. Sinne niitä lentäjien lentopäiväkirjoja on lahjoiteltu.

 

edit: Tässä oikeat linkit, Lentolaivue 6:

 

http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=79583

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=41

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=51

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=61

 

Lentolaivue 30:

 

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Lentolaivue+30

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=11

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=21

 

t. Jukka

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mustang-havainnot kesällä 1944 olivat todellisuudessa Jak-9 koneita, MiG-3 ei ollut silloin enää rintamakäytössä. - FK-koneiden kutsumanimi oli muuten Frans-Kalle...

 

Kiitos korjauksesta. Tunnen kyllä nimen Frans-Kalle. Varmaan Hanssin Jukka pyöri yhdessä Frans-Kallen kanssa lauantaiaamun sumuisessa päässä.

 

MIG-3U teki ensilentonsa vasta toukokuussa 1943 eli tuli käyttöön samanaikaisesti, kun pääosaa MIG-3-koneista alettiin vetää pois.

 

Jak-9 voisi silti olla paljon luontevampi "Mustang". Sitä oli niin paljon, ja se on ulkonäöltään todella paljon P-51:n näköinen.

 

Tuossa on kuitenkin MIG-3U:n tiedot:

http://www.airpages.ru/eng/ru/i230.shtml

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

MiG-3U oli selustan PVO:lle eli ilmapuolustusjoukoille (eikä siis rintamailmavoimille eli VVS:lle) tarkoitettu korkeatorjuntahävittäjä, jota valmistettiin ainoastaan kuusi prototyyppiä. Kone ei täyttänyt PVO:n vaatimuksia, eikä mennyt sarjatuotantoon, kuten myös "rivien välistä" käy ilmi http://www.airpages.ru/eng/ru/i230.shtml artikkelista - venäjänkielisessä artikkelissa tämä on sanottu selväkielisesti!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Jukka! Tuossahan tuota tietoutta sitten tulikin tutusta veteraanista. Mainitsit että pitäisi tutkia päiväkirjat,onko esim.lentopäiväkirja sitten jostain saatavilla?

 

Kansallisarkistossa tilattavista SB-koneiden lentokone(päivä-)kirjoista löytyi kers/ylik Mauri Ollikkalan lentoja Lentolaivue 6:n riveissä vuodelta 1944. Minulla on vain satunnainen otanta (joitakin sivuja) SB:den lennoista, mutta jo niistä (kotona kuvia katsellen) noukin Ollikkalalle lentoja koneilla SB-14, -16, 17, 18, 19, 20 ja SB-23. Sotalennot näyttäisi olevan pääasiassa sukellusvenetiedustelua ja "suv.etsintää".

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

MiG-3U oli selustan PVO:lle eli ilmapuolustusjoukoille (eikä siis rintamailmavoimille eli VVS:lle) tarkoitettu korkeatorjuntahävittäjä, jota valmistettiin ainoastaan kuusi prototyyppiä. Kone ei täyttänyt PVO:n vaatimuksia, eikä mennyt sarjatuotantoon, kuten myös "rivien välistä" käy ilmi http://www.airpages.ru/eng/ru/i230.shtml artikkelista - venäjänkielisessä artikkelissa tämä on sanottu selväkielisesti!

 

Joudun käyttämään automaattikääntäjää venäjän kanssa, mutta asia selviää. Kiitos vastauksesta. Alkaa tarkentua. Mukavaa tavata ammattimies.

 

Kysyisin mielipidettäsi Jak-hävittäjistä yleensä. Katseltuani Jak-hävittäjien eri malleja, huomasin, että jopa Jak-3 ja Jak-4 muistuttavat jonkin verran P-51-hävittäjää. Voin ilmeisesti olettaa, että kesällä 1944 Jak-9 oli pääasiallinen konetyyppi pohjoisella rintamalla? Kesällä 1944 hävittäjistä todennäköisn kohdattava olisi siis Yak-9, La-5 tai Airacobra?

 

Jos näin, alkaa minulla olla ehkä karttaruutu kohdallaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kosti Keskinummen (sukunimi kirjoitettu tässä muodossa MT-437 konekirjaan) viimeinen sotalento päättyi haavoittumiseen ja pakkolaskuun 28.6.1944. Tätä lentoa ei ole kuitenkaan viety pakkolaskussa vaurioituneen Mersu MT-437 konekirjan sivuille. Ja on siinä muutakin häikkää; kone vaurioitui pakkolaskussa 26.6.-44. Viimeinen kirjaan merkitty sotalento on kers Helavan suojauslento 26.6.44. Tällöin koneen kokonaislentoaika oli 21 h. 30 min. ja laskujen lukumäärä 23 sisältäen saksalaisten toimesta lennetyt 5 h. 40 min., laskuja 8. Pakkolaskun jälkeen kone joutui remonttiin jota seurasi ltn Halmeen koelento 29.8.1945. Ennen Halmeen lentoa oli koneen lentoaika edelleen tuo 21 h. 30 min.

 

Päiväkirja kertoo kiireestä. Saksasta Malmin kautta Lappeenrantaan lennetty kone luovutettiin 3/HLe.Lv. 24:lle Lappeenrannassa 19.6. Kaksi torjuntalentolentoa ylik Ahokkaan toimesta 20.6. Samana päivänä teki Keskinummi koneella koelennon.

22.6. Keskinummella suojaus- ja torjuntalennot ja vnr Ohls´illa torjuntalento.

23.6. Ohls`illa kaksi torjuntalentoa.

26.6. kers Helava lensi kaksi torjuntalentoa, kaksi suojauslentoa ja yhden matkalennon. Kirjan mukaan 26.6. Maalattu suom. tunnukset. Maalauksen on täytynyt tapahtua vasta kello 18 jälkeen kun viimeinen päivän lento oli lennetty, sillä jo aamusta kello 7:20 Helava oli "räkänä taivaalla".

 

   

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei,

 

pitää paikkansa että yleisimmät neuvostohävittäjät Kannaksella 1944 olivat Jak-9, La-5 ja Airacobra. Sensijaan Jak-3 (joka oli Jak-9 huomattavasti pienikokoisempi hävittäjä)  ei esiintynyt Suomen vastaisilla rintamilla. Jak-4 oli taas kaksimoottorinen raskas hävittäjä (tai nopea pommikone) joka lähinnä muistutti Messerschmitt Bf 110.

 

Sodanaikaisia tiedustelutietoja, tunnistusoppaita ym tietoja (kuten sotapäiväkirjoja ja taisteluilmoituksia) on käsiteltävä varovasti, kuten myös netissä ja Wikipediassa kiertäviä tietoja.

 

Nyttemmin on  hyvinkin täsmällisiä tietoja saatavana useissa, myös englanninkielisissä kirjoissa, tekijöinä mm. hyvin tuntemani Dmitriy Hazanov ja Jefim Gordon.

 

Olen itsekin kirjoittanut neuvostoilmavoimien kokoonpanosta kesällä 1944 useassa kirjassa ja artikkelissa; alla otteita Heikki Kauranteen ja Jukka Vesenin kirjasta Simolan pommitukset (artikkelini Venäläiset lentojoukot Kannaksella sivuilla 24-29; Neuvostoilmavoimien vahvus Kannaksella 9.61944). Ks. myös Jatkosodan pikkujättiläinen (WSOY 2005, Tieto-Finlandia palkinto 2005), jonka sivuilla 853-876 artikkelini Neuvostoliiton ilmavoimat jatkosodassa.

 

Alla olevien taulukkojen lähteinä on 13. Ilma-armeijan ja Itämeren laivaston ilmavoimien tilanneilmoituksia ja sotapäiväkirjoja.

 

 

img_1687pak.jpg.e03b3c267e610674ad04faa2ce9572cf.jpg

 

 

 

 

img_1689pak.jpg.1ae5a98e34cb66fe8175541e8ff866e7.jpg

>img_1688pak.jpg.04ea7c4de1b1b48f79784a6458262858.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jaahas, sukulaisia pomppaa vastaan. Mauri Ollikkala on mummoni veli.

Valitettavasti en ehtinyt asioista turista hänen kanssaan ennen hänen kuolemaansa. Oli ymmärtääkseni apumekaanikkona -38-39.

 

Antti

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

 

Pitää lukea. En ollut perehtynyt asiaan ollenkaan. Kunhan laitoin Keski-Nummesta vanhan uutisen. Painan mieleeni jonkin verran määriä ja konetyyppejä vastaisen varalle. Aina näistä juttua tulee.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Palataan Mauri Ollikkalaan vielä, vaikka ketjun otsikko onkin eri.

 

Löysin SA-kuva-arkistosta yhden valokuvan kersantti Mauri Ollikkalasta.

 

https://sa-kuva.fi/neo

 

150628.jpg.c90349efb83a94ec0ceba5a3123b3f44.jpg

 

SB-koneen ohjaaja, kersantti Ollikkala, kiipeää koneen ohjaamoon.

Turku 1944.05.17. SA-kuva numero 150628.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hyvä löytö Jukalta. Kuvassa 1/PLe.Lv.6 (peitenumero 1/8506) pommikone SB-17, jolla kers Ollikkala on lähdössä ilmatorjunnan harjoitusmaaliksi (omalle tykistölle!) 17.5.1944. Näitä samoja it.maalilentoja lensi Ollikkala SB-17:lla myös 11., 13., 14., 16. ja 20.5. Kers Lahtonen teki vastaavan maalilennon 15.5.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

  Tässä ilmeisesti juuri kyseisiä SB koneita. Ketähän mahtaa olla miehet tuossa edessä? Kopioin kuvan vikistä. : http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b0/Tupolev_SB-2.jpg

 

Kuva löytyy Keskinen-Stenman LeR 5-kirjasta (SIH 24). Kuvatekstissä mainitaan, että kuva on otettu Malmilla ja kyseessä 2/LeLv 6:n katselmus 14.9.1942. Edessä kapteeni Birger Ekin miehistö ja mekaanikot sekä SB-1. Ek itse on etummainen rivin päässä.

 

Vertaamalla lentäjien kasvoja ja asuja samalla sivulla olevaan toiseen kuvaan, jossa ovat kaikki laivueen lentäjät rivissä, veikkaisin, että Ekin vieressä on luutnantti Halla ja seuraavana vääpeli Peltonen. Loput tod.näk.mekaanikkoja.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Toimittajat eivät osaa tarkistaa, kun ukko horisee.

Tervehdys!

Pientä kunnioitusta veteraania kohtaan, kiitos. Sain itse tutustua Kosoon lähemmin, kun kirjoittelin fiilistelevän jutun Ridin' & Drivin' lehteen hänen lentäjän urastaan. Väittäisin, että hänen älynsä leikkaa edelleen kuin partaveitsi, horinasta ei ollut tietoakaan. Keskustelimme paljon eri konetyypeistä haastattelutuntien aikana. Oli erittäin mukaansatempaavaa ja viihdyttävää näin ilmailuharrastajalle kuulla historiallisten koneiden ominaisuuksista asiat kokeneen henkilön suusta. Koson albumista löytyi paljon ennen julkaisemattomia kuvia tutuista ja vähän tuntemattomistakin ilmavoimien henkilöistä. Parhaat terveiset Kosolle ja tyttärelleen Marjolle, jotka myös lukevat tätä foorumia.

 

Jari Välkkynen,

avustaja Ridin' & Drivin'

 

Muokkaus: Oli itsellänikin jutussa pari virhettä, jotka pääsivät painoon asti... Lähinnä historiallisia päivämääriä, jotka lähteistä riippuen ovat kirjatut eri tavoin....

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

MiG-3U oli selustan PVO:lle eli ilmapuolustusjoukoille (eikä siis rintamailmavoimille eli VVS:lle) tarkoitettu korkeatorjuntahävittäjä, jota valmistettiin ainoastaan kuusi prototyyppiä. Kone ei täyttänyt PVO:n vaatimuksia, eikä mennyt sarjatuotantoon, kuten myös "rivien välistä" käy ilmi http://www.airpages.ru/eng/ru/i230.shtml artikkelista - venäjänkielisessä artikkelissa tämä on sanottu selväkielisesti!

 

Tämä aihe tuli mieleen tässä juuri lueskellessani Erik Pilawskiin kirjaa Soviet Air Force Fighter Colours 1941-1945 (Classic Publications, 2003). Siinä hän kertoo, että NII VVS:n testeissä (kaksi prototyyppiä) MiG-3U:ssa oli jäljellä kaikki MiG-3:n epästabiilisuudet, käsittelyominaisuudet olivat huonot, lasketumisominaisuudet olivat erityisen hälyttävät eikä kaikkia kierretestejä pystytty suorittamaan. Leimaksi tuli ei hyväksytty. MiG OKB (Zavod 155) valmisti kuitenkin lähinnä oma-aloitteisesti neljä prototyyppiä lisää. NKAP (lentoneteollisuuden kansankomisariaatti) ei olisi niitä halunnut ollenkaan mutta Mikojan sai poliittisilla suhteillaan neljä kunnossa olevaa prototyyppiä lähetetyksi 12 GIAPiin Moskovan lähelle "käyttötesteihin". Muutaman kuukauden aikana ainoa huomionarvoinen saavutus oli kahden koneen paha vaurioituminen laskeutumisonnettomuuksissa. Kaikki koneet palautettiin Zavod 155:een ja MiG-3:n jatkokehitely päättyi siihen.

 

Tämä episodi lienee siinäkin mielessä mielenkiintoinen kuriositeetti, että NII VVS oli joutunut kaksi vuotta aiemmin tulilinjalle juuri MiG-3:n vuoksi. NII VVS:n katsottiin olevan vastuussa VVS:n saamien MiG-3 -koneiden huonosta valmistuslaadusta. NII VVS:n johtoa perattiin kovalla kädellä ja instituutin johtaja, kenraalimajuri Filin teloitettiin. Yllättäen tämä ei estänyt Mikojania ja Gurevitshia saamasta Stalinin valtionpalkintoa lähes samaan aikaan! NII VVS:n uudella johdolla lienee ollut syytä olla kaikin puolin varovainen MiG-3U:n kanssa...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tervehdys!

Pientä kunnioitusta veteraania kohtaan, kiitos. Sain itse tutustua Kosoon lähemmin, kun kirjoittelin fiilistelevän jutun Ridin' & Drivin' lehteen hänen lentäjän urastaan. Väittäisin, että hänen älynsä leikkaa edelleen kuin partaveitsi, horinasta ei ollut tietoakaan. Keskustelimme paljon eri konetyypeistä haastattelutuntien aikana. Oli erittäin mukaansatempaavaa ja viihdyttävää näin ilmailuharrastajalle kuulla historiallisten koneiden ominaisuuksista asiat kokeneen henkilön suusta. Koson albumista löytyi paljon ennen julkaisemattomia kuvia tutuista ja vähän tuntemattomistakin ilmavoimien henkilöistä. Parhaat terveiset Kosolle ja tyttärelleen Marjolle, jotka myös lukevat tätä foorumia.

 

Jari Välkkynen,

avustaja Ridin' & Drivin'

 

Muokkaus: Oli itsellänikin jutussa pari virhettä, jotka pääsivät painoon asti... Lähinnä historiallisia päivämääriä, jotka lähteistä riippuen ovat kirjatut eri tavoin....

 

 

Kunnioituksesta ketjun aloitinkin. Vanhukselle on sallittua heitto muistissa - jopa nuoremmille, kun asioista on kulunut aikaa. Vanhus saa puhua reippaasti. Vanhus saa "horistakin" jos siltä tuntuu. Toimittajan pitää tietysti vaatia itseltään, mutta historia on rankka laji - siellä virhe usein kertautuu, kun yksi siteeraa väärää lähdettä ja kolme uutta tutkimusta sitten sitä. Lisäksi jälkiviisaan silmä on hupaisassa paikassa, se kun katsoo taaksepäin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään