Martti Korhonen

Muutama kuva ja kysymys OH-LCC:n historiasta

13 viestiä aiheessa

Tervehdys. Olen Rautalammin museolla tutkijan pestiä tekemässä ja tuli vastaan muutama ilmailuhistoria-aiheinen kuva.

Kyse on koneesta OH-LCC. En tiedä tapauksesta muuta kuin että kone kohtasi loppunsa varsin ikävällä tavalla.

 

Olen kiinnostunut koneen liikennöintihistoriasta. Hanke, jossa olen tutkijana, käsittelee Pohjois-Savoa. Albumi, jossa

kuvat ovat, sisältää kuvia sieltä päin. Osaatteko sanoa, onko OH-LCC liikennöinyt niillä seuduin missään vaiheessa

uraansa?

 

Pistin kuvat dropboxiin. Pienistä, epätarkoista ja huonokuntoisista ei erityisen hyvää saa, mutta jos noista selvän saisi...

OH-LCC

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä liikennöi koska Kolmoset hoitivat Finnairin (Aeron) kotimaan liikennettä 40-luvulta 60-luvun puoliväliin.

Kuvissa kone seisoo Kuopion lentoasemalla. Kolmosliikenne Kuopioon alkoi maaliskuussa 1947 ja v.1951 koneiden väritys hieman muuttui joten kuvat on otettu jonakin kesänä vuosina 1947-1950.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Markku kertoikin jo olennaisen. Ensimmäinen DC-3 -testilento Kuopioon tapahtui 3.5.1947. Varsinainen reittilentoliikenne "kolmosilla" alkoi 8.5.1947. Aero Oy:llä oli tuolloin 6 kpl:tta DC-3:sia käytössä, vuonna 1950 8 konetta, vuodesta 1955 10 konetta.

 

Kuopio on ainoa kenttä Ylä-Savossa, johon voitiin kolmosella liikennöidä. Nerkoossa oli kyllä radan varressa sota-aikana tehty pieni varakenttä, "peltokenttä", jossa oli vielä 1950-luvun alussa Pilvien Huimapäiden lentonäytös. Mutta sinne ei ollut kolmosilla asiaa...

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Jukka täsmennyksestä

Tarkemmin kirjoista katsoen aloitus oli tosiaan toukokuussa ja liikenne jatkui vain kesäkauden. Kuopioon alkoi ympärivuotinen liikenne vasta v.1952.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siinä tulikin hyvin asiaa. Lisätään tiedot tietokantaan. Niin se vain on, että innokkailta harrastajilta kannattaa kysellä jos ei asiasta itse tiedä juuri mitään.

Suurkiitokset.

 

Martti

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siinä tulikin hyvin asiaa. Lisätään tiedot tietokantaan. Niin se vain on, että innokkailta harrastajilta kannattaa kysellä jos ei asiasta itse tiedä juuri mitään.

Suurkiitokset.

 

Martti

 

Ainakin vuoden 1951 Aeron reittikartassa Kuopioon lennettiin "kolmosilla" Helsingistä Malmilta aina Jyväskylän kautta ja takaisin. Sen sijaan Veljekset Karhumäki (myöh. Kar-Air) lensi myös suoraan reittiä Helsinki-Kuopio ja myös Vaasa-Jyväskylä-Kuopio. Konetyyppinä oli DC-3-konetta pienempi kaksimoottorinen Lockheed Lodestar.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Kuopion lentoaseman historia, 1, Viljapellosta lentokentäksi (Nykänen-Rytsy 1985)" tietää kertoa, että vielä kesäkauden 1947 Aero lensi Kuopiosta suoraan Helsinkiin (silloin vielä Malmin kentälle) ja kesästä 1948 alkaen Jukan mainitsemaa Helsinki-Jyväskylä-Kuopio reittiä.

Markku

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjassa "Aerosta Finnairiin" on kappale, jossa starttiesimies Niilo Kokkonen muistelee Kuopion aikoja. Kirjoittajaa ei ole mainittu ja laitan tähän omin sanoin lyhennettynä siitä muutaman otteen. Kokkonen oli tullut Aerolle v. 1949. Tuolloin Aero lensi Kuopioon vain valoisina kesäkuukausina, kuten Markku tuossa edellä kertoo. Kuopion olosuhteet ilmenivät heikonlaisiksi, kun kentälle alettiin lentää ympäri vuoden. Kiitotievaloja ei ollut alkujaan ollenkaan ja syyspimeillä keleillä sytytteli Kokkonen myrskylyhtyjä autotallissa. Hän ajoi autollaan kiitotien varteen niitä asettelemaan. Kun tuuli vähänkin kovempaa, tuppasivat lyhdyt sammuilemaan sitä mukaa kun niitä sai syttymään. Sai kuulemma pitää kiirettä, että edes joku lyhty paloi koneen tullessa laskuun. Kerran tällaisena tuulisena ja pimeänä iltana tuli laskuun DC-3:lla lentokapteeni Heikki Keso. Hän jyrisi maassa vihaisena, että tämä oli kyllä viimeinen lento jos kunnon valoja ei saada! Talven ajaksi vedettiinkin sitten jatkojohdoilla kiitotievalot, kunnes aikanaan kentälle saatiin kunnon kiinteät valot.

 

Kokkonen kertoo myös, että aluksi Kuopiossa ei ollut kunnon rappuja DC-3:n matkustajia varten. Piti keksiä jotakin, ja Kokkonen sai TVH:n miehiltä kottikärryn pyörät, yhden parin. Niiden varaan hän teki lankuista rappuset. Tämä "keksintö" oli kuulemma pitkään käytössä Kuopiossa...

 

ps. nuo OH-LCC kuvat ei enää näy, olisi ollut kiva tarkistaa näkyikö niissä nuo Kokkosen tekemät rappuset.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

ps. nuo OH-LCC kuvat ei enää näy, olisi ollut kiva tarkistaa näkyikö niissä nuo Kokkosen tekemät rappuset.

 

Jukka

 

Äh, epähuomiossa poistin. Nyt näkyy taas.

 

Kuvat

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Äh, epähuomiossa poistin. Nyt näkyy taas.

 

Kuvat

 

Kyllä siinä toisessa kuvassa, missä OH-LCC on suoraan takaa, näkyy portaat koneen vasemmalla puolella oviaukon kohdalla takarungossa. Mutta ei niistä oikein selvää saa...

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kolmosten "virallisetkin" portaat oli mallia - kottikärryistä kehitellyt:

img_0001.jpg.db18129c9b15d97a65751129f562bb59.jpg

Kiitotievalot olivat sorapäällysteisillä kentillä tuollaiset Jukan mainitsemat jatkojohdoilla vedetyt kiitotievalot:

rkku

Vanerikartio ja kuvun alla normaali hehkulamppu (EFOU v.1956) Vasta päällystetyille kiitoteille rakennettii lentoasemille kiinteät kiito- ja rullaustievalot. Myrkylyhdyt oli ainakin Oulussa sähkökatkosten varalta vielä 70-luvulla varaston nurkassa...

Ma>1956.4.kaapelit.jpg.552d12c77a05e8cb204722df835fdc42.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään