Markku Vainio

Helsinki-Vantaan vahvuudet säilyvät: lentoasema laajenee yhden katon alla

375 viestiä aiheessa

 

Tästä uutisesta tulikin mieleeni, kun ihmettelin että mitä isoja muovilla päällystettyjä ThyssenKrupp:in logoilla olevia pökäleitä työpaikalle on tupsahtanut ulkomailta. Ilmeisesti siis juuri noita terminaalilaajennuksen matkustajasiltojen elementtejä, jos kerran asennukset on alkamassa lähiaikoina.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onko suurin ero vanhoihin nyt se että näitä pystytään "ajamaan" koneen kylkeen? Ja miten noihin muutamiin putkiin otetaan kaksi kapearunko konetta kiinni?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siellä ovat jo paikallaan 38:ssa.

Tuota ihemettelin maanantaina. Jännää että silloissa on lasiset seinät. Saa nähdä miten kestää talvea.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja miten noihin muutamiin putkiin otetaan kaksi kapearunko konetta kiinni?

 

Luulisin, että kun on 2 kääntyvää teleskooppiputkea niin toinen toiseen ja toinen toiseen koneeseen  ;D

 

Tuossa kaksi linkkiä joista löytyy teknistä dataa ja kuvia:

 

www.thyssenkrupp-elevator.com/en/ba-et/products-and-service/passenger-boarding-bridges/

 

http://www.thyssenkrupp-airports.com/index.asp?lang=en&MP=24

 

   8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siellä ovat jo paikallaan 38:ssa.

 

Juu, ne mitä viimeksi näin meni jo jonkin aikaa sitten.

 

 

Joku tuossa ihmetteli miten putkissa voi olla lasiset seinät.. no ihan samalla tavalla kuin talossa voi olla lasiset ikkunat tai kokonaan lasinen julkisivu ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

no ihan samalla tavalla kuin talossa voi olla lasiset ikkunat tai kokonaan lasinen julkisivu ;)

 

Eli vuotavat jatkuvasti ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eli vuotavat jatkuvasti ;)

 

Lentoposti.fi:n aikaisemmassa 5.8.2016 päivätyssä, matkustajasiltojen hankintaa koskevassa uutisessa on mainittu sääolosuhdevaatimuksista.

 

Lainaus Lentoposti:

Valittavalle toimittajalle asetettiin rajoituksia ainakin viiden vastaavan ADB-matkustajasillan aiemmista toimituksista vastaavankaltaisiin sääolosuhteisiin kuin Helsinki-Vantaalla.

 

Tarkemmin asiasta itse uutisessa:

http://www.lentoposti.fi/uutiset/helsinki_vantaan_lentoaseman_laajennukseen_hankitaan_jopa_33_uutta_matkustajasiltaa

 

   8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lentoposti.fi:n aikaisemmassa 5.8.2016 päivätyssä, matkustajasiltojen hankintaa koskevassa uutisessa on mainittu sääolosuhdevaatimuksista.

 

Lainaus Lentoposti:

Tarkemmin asiasta itse uutisessa:

http://www.lentoposti.fi/uutiset/helsinki_vantaan_lentoaseman_laajennukseen_hankitaan_jopa_33_uutta_matkustajasiltaa

 

   8)

 

Näemmä et huomannut sarkasmia tuossa toteamuksessa. Noh onneksi ei mene Finavian piikkiin lasku jos vuotavat.  :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näemmä et huomannut sarkasmia tuossa toteamuksessa. Noh onneksi ei mene Finavian piikkiin lasku jos vuotavat.  :thmbup:

 

Onko Finavia suojannut nämäkin hankinnat strukturoiduilla johdannaissopimuksilla? Vai mihin perustuu oletus siitä, että Finavialle olisi yllättäen syntynyt taito tehdä taloudellisesti järkeviä sopimuksia? Muistaakseni yksi WAM/MLAT-tutkajärjestelmä piti tulla käyttöön jo ajat sitten, mutta siinäkin taisi käydä lähinnä niin, että rahat menivät ja järjestelmää ei ikinä toimitettu valmiiksi saakka, kun Finavia syyti rahat konkurssikypsälle yritykselle, joka sitten meni konkurssiin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onko Finavia suojannut nämäkin hankinnat strukturoiduilla johdannaissopimuksilla? Vai mihin perustuu oletus siitä, että Finavialle olisi yllättäen syntynyt taito tehdä taloudellisesti järkeviä sopimuksia? Muistaakseni yksi WAM/MLAT-tutkajärjestelmä piti tulla käyttöön jo ajat sitten, mutta siinäkin taisi käydä lähinnä niin, että rahat menivät ja järjestelmää ei ikinä toimitettu valmiiksi saakka, kun Finavia syyti rahat konkurssikypsälle yritykselle, joka sitten meni konkurssiin.

 

Aika sen sitten näyttää kuinka käy. Onneksi siltojen toimittaja taitaa olla suht vakavarainen pulju.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sattumalta löysin tässä Skift.com -sivustolta Finavian toimitusjohtaja Kari Savolaisen haastattelun vuoden takaa CAPAn aikoihin. Kyse lähinnä siis Helsinki Airportin laajennusprojektista.

 

Interview: Helsinki Airport CEO on Right-Sizing for the Future

 

We have estimated that we will grow on average something like 3.9%, which comes to 20 million passengers by 2020. That’s a quite realistic estimate.

 

With that growth, we can still make the airport very efficient with everything near; especially if we learn to utilize digital technology even better than we are now, which helps passengers to navigate in the airport.

 

We did compromise. In the beginning, we thought we would build a small satellite when expanding. Then we thought that we’d lose. Even if there is a tunnel or a bridge, we somehow lose the compactness of the airport. We now have the plan to connect two finger [terminal extensions]. All-in-all, I think our estimate is quite realistic and something that we can handle still with good quality.

 

What if the growth were 10%, which means that we would end up somewhere over the 30 million [by 2020]? Of course, we have one area of freedom where we can grow. We [currently] have two peak times: morning peak and afternoon peak. There’s a lot of time space in the middle.

 

If the growth rate is bigger, I think we must have a more even distribution of flights against the time axis. That helps, of course. With [our current] expansion, and with a realistic assumption of the time distribution of the flights, I think we can handle some 25 million passengers. But, after that, then we have to do something. I think there are certain options.

 

When we started the project, we [considered] what happens after 2030, when there may be 30 million passengers. Then, we expand. There are several alternatives, with pros and cons, which will allow this growth. The most conservative thing is parallel runways. There is [a standard separation] of one to three kilometers between parallel runways, so you build a terminal there. Maybe that’s the answer.

 

Of course, there we lose the compactness we have at the moment, but 30 million passengers is a lot of people to come to such a simple area. We have considered using a runway two, at 90º from these two parallel runways, which gives us space to adapt and add capacity by adding more [attached] finger [terminals]. That may be another option.

 

Mitenköhän tämä jälkimmäinen osa pitäisi ymmärtää? Eli luovuttaisiin kakkoskiitotiestä, ja tämän myötä voitaisiin lisätä uusia käytäviä non-Schengen osaan, eli vähän niin kuin "worst of both worlds" siihen nähden, että oltaisiin rakennettu kokonaan uusi terminaali kiitoteiden väliin? No, ainakin etäisyydet voisivat pienentyä hieman. Villi veikkaus, että kiitoteiden väliin ei tulla koskaan rakentamaan, tosin tämä lienee ajankohtaista vasta joskus 2030-luvulla (jos silloinkaan), jolloin ajat voivat olla erilaiset. Toisaalta lienee turha analysoida asioita, jotka tapahtuisivat vasta joskus hamassa tulevaisuudessa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vähän päivitystä taas aiheeseen Finavian artikkeleista joissa mm. laajarunkokoneiden määrän kasvu, matkustajasillat ja eteläsiiven julkisivu:

 

Lainaus Finavia:

Lisää joustavuutta lentokoneiden pysäköinnin suunnitteluun

 

Joustavuutta lentokoneiden pysäköintiin tuovat niin sanotut Mars-sillat, joita osa uusista laajarunkosilloista on. Tämä tarkoittaa, että siltaan voi paikoittaa yhden laajarunkokoneen sijasta kaksi kapearunkokonetta.

 

– Tällä hetkellä suunnitelmissa on toteuttaa neljä Mars-siltaa, joista kaksi olisi tulossa eteläsiipeen ja kaksi länsisiipeen, Noronen-Juhola toteaa.

 

http://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2016/helsinkivantaa-valmistautuu-laajarunkokoneiden-maaran-kasvuun/

 

http://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2016/etelasiiven-julkisivu-ei-salaa-mitaan/

 

   8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

page_17.jpg

 

Kuva on siis vanha ja Rakennustaito-lehden numerosta 6/2014, joten siihen ei kannata erityisemmin perehtyä. Ihan sattumalta tähän vain törmäsin ja ajattelin kysyä, että minkäköhänlainen tarkoitus tuolla itäpuolen pikkuisella pötkörakennuksella olisi toteutuessaan ollut? Saa heittää spekulaatioita jos tietoa ei ole.

 

Sivuhuomiona ilmeisesti vielä alkuun oltiin ajateltu ahtaa ylimääräinen laajarunkoportti suunnitelmaan. Varmaan ihan hyvä, ettei näin käynyt. Olisi varmaankin ollut aika ahtaat porttialueet.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Taas on uutta infoa Helsinki-Vantaan työmaalta Finavian uutisjuttuna ja siinä olevalla videolla. Rakennustyömaalla pitää käsitellä niin pitkiä ja järeitä elementtejä, että niitä varten tarvittiin euroopan järein liikuteltava nosturi, jonka kasasi toinen nosturi, jonka taas pystytti kolmas nosturi, jne :D

 

Uutinen ja video seuraavassa linkissä: https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2017/nosturilla-kiitoteiden-ylle-helsinkivantaan-terminaalilaajennuksen-ensimmainen-osa-kayttoon/

 

   8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Taas on uutta infoa Helsinki-Vantaan työmaalta Finavian uutisjuttuna ja siinä olevalla videolla. Rakennustyömaalla pitää käsitellä niin pitkiä ja järeitä elementtejä, että niitä varten tarvittiin euroopan järein liikuteltava nosturi, jonka kasasi toinen nosturi, jonka taas pystytti kolmas nosturi, jne :D

 

Niin, tuo on aivan normaalia, että suuremmat autonosturit täytyy enemmän tai vähemmän kasata toisella nosturilla, usein jo ihan vastapainojenkin paikalleen saamiseksi.

 

Euroopan järeimmästä liikuteltavasta nosturista ei kuitenkaan missään nimessä ole kyse, mutta suurimpiin torninostureihin tuo kuuluu.

 

We will erect Europes strongest Tower Crane type Yongmao STT1330-64 at Helsinki Airport in the middle of January. Max lifting capacity is 64 ton which the Crane carries to 21 meter distance. At the end of the Jib with 80 meter distance it can lift 12 tons. Max free standing height is 78 meters on Fixing Angles. There is a couple stronger Tower Cranes in Europe but those are working fixed at Ship Yards and Ports.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Euroopan järeimmästä liikuteltavasta nosturista ei kuitenkaan missään nimessä ole kyse, mutta suurimpiin torninostureihin tuo kuuluu.

 

 

Olen pahoilani kun en taas huomioinut lukijakuntaa riittävällä tarkkuudella. Uutisessa ilmeisesti tarkoitettiin SIIRRETTÄVÄÄ (= ei kiinteästi paikoilleen asennettavaksi tarkoitettua)

 

Toisaalta lähteenä omalle postaukselleni on Finavian uutinen, joten en voi sen perusteella tietää onko järeämpiä, em nostureita jossain päin eurooppaa.

 

Vielä puuttuisin Tatun viestiin sen verran, ETTÄ tässä olikin kyse juuri HEVA:n nosturista ja tuskinpa kukaan luulee, että jättimäisiä nostureita kootaan puhtaasti käsipelillä.

 

Uutisessa olikin kaiketi tarkoitus painottaa nosturin kohtuullisen järeää olemusta!?

 

Tosin, nyt kun kerran tuli puheeksi, niin onkohan niitä järeämpiä, ei kiinteästi asennettavaksi tarkoitettuja nostureita jossain päin eurooppaa?

 

   8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tosin, nyt kun kerran tuli puheeksi, niin onkohan niitä järeämpiä, ei kiinteästi asennettavaksi tarkoitettuja nostureita jossain päin eurooppaa?

 

No kun nyt otit asian puheeksi, niin tässä videossa esiintyy Liebherr LR 13000 Bremerhavnin satamassa.

 

 

Nostokykyä laitteella on 3000 t. Laitteella pystyisi nostamaan yhdellä kerralla kymmenen Helsinki-Vantaan työmaan isonosturia ilmaan.

 

https://www.liebherr.com/en/fin/products/mobile-and-crawler-cranes/crawler-cranes/lr-crawler-cranes/details/lr13000.html

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen pahoilani kun en taas huomioinut lukijakuntaa riittävällä tarkkuudella. Uutisessa ilmeisesti tarkoitettiin SIIRRETTÄVÄÄ (= ei kiinteästi paikoilleen asennettavaksi tarkoitettua)

 

Siirrettävistä tuo ei ole lähelläkään suurimpia, ainoastaan siirrettävistä torninostureista. Euroopassa on muita järeämpiä nostureita, jotka kykenevät jopa omatoimiseen siirtymään (telaketjuilla). Ja virhehän ei ollut sinun, vaan Finavian uutisen, josta ei tosin olisi pitänyt olla mitään epäselvyyttä. Luetaanko muuten Olkiluodon rakennustyömaan nosturi siirrettäväksi (Mammoet PTC 35 DS, nostaa muistaakseni reilun 1500 tonnia)? Kiinteästä asennuksestahan ei ole siinä kyse, vaikka se muutaman vuoden joutuukin paikallaan seisomaan ja vaikka sille onkin jouduttu perustukset valamaan :-)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pian lentomatkustajat siirtyvät liukkaasti uudessa terminaalissa paikasta toiseen. - Toivottavasti näiden liukukäytävien kaiteet ovat paremmassa synkronissa liukutason kanssa kuin juna-asemalle menevien liukuportaiden kaiteet (vaikkei liukukäytävissä niihin yleensä edes tartuta). Olisihan se noloa jos kaiteesta kiinni pitämällä kaatuisi kumoon :)

 

Finavian uutinen upouudesta liukukäytävästä: https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2017/lentoaseman-ensimmainen-liukukaytava/

 

   8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

:)

Pian lentomatkustajat siirtyvät liukkaasti uudessa terminaalissa paikasta toiseen. - Toivottavasti näiden liukukäytävien kaiteet ovat paremmassa synkronissa liukutason kanssa kuin juna-asemalle menevien liukuportaiden kaiteet (vaikkei liukukäytävissä niihin yleensä edes tartuta). Olisihan se noloa jos kaiteesta kiinni pitämällä kaatuisi kumoon :)

 

Finavian uutinen upouudesta liukukäytävästä: https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2017/lentoaseman-ensimmainen-liukukaytava/

 

   8)

satunnainenkin matkailija mahtuu, se riittää kun silloin tällöin tallaa Seutulassa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Toivottavasti näiden liukukäytävien kaiteet ovat paremmassa synkronissa liukutason kanssa kuin juna-asemalle menevien liukuportaiden kaiteet (vaikkei liukukäytävissä niihin yleensä edes tartuta). Olisihan se noloa jos kaiteesta kiinni pitämällä kaatuisi kumoon :)

 

Entäpä jos "kaiteiden" (ammattikielellä käsijohde) kuuluukin liikkua portaita nopeammin?

 

http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-liukuportaissa-kadensija-tai-siis-se-musta-hihna-kulkee-aina-nopeammin

 

iGS-toimituksen avustaja Kone Oyj:sta vastaa: Liukuporrasmääräysten mukaan käsijohteen ja askelman välinen nopeusero saa olla 0%...2%. Eli käsijohteen on kuljettava samaa vauhtia tai hieman lujempaa kuin askelmat. Käytännössä käsijohde säädetään kulkemaan hieman nopeammin kuin askelmat, jotta missään tapauksessa askeleet eivät liiku nopeammin kuin käsijohde. Olen itse myös huomannut, että liukuportaiden välillä on eroja. Toiset käsijohteet kulkevat nopeammin, toiset hitaammin. Varsinkin metron portaissa joutuu kättään liikuttamaan useasti taaksepäin.

Syy miksi käsijohteen on kuljettava samaa vauhtia tai nopeammin on seuraava: Jos käsijohde kulkisi hitaammin selälleen kaatumisriski olisi huomattavan suuri.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Entäpä jos "kaiteiden" (ammattikielellä käsijohde) kuuluukin liikkua portaita nopeammin?

 

http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-liukuportaissa-kadensija-tai-siis-se-musta-hihna-kulkee-aina-nopeammin

 

 

Kuulostaa järkevältä, etenkin jos tekniikka ei kykene asiaa kohtuullisella tavalla varmistamaan. Toisaalta, kuten se ylhäältä katsottuna oikeanpuoleisen pisimmän portaan, oikeanpuoleinen käsijohde (alas kulkeva) on pitänyt sillä tavalla reilua vauhtia, että jopa ks. käsijohteeseen nojaamalla on tullut joskus tunne nokilleen menemisestä. Onhan se voinut muuttuakin koska siellä on huoltomiehiä aina joskus näkynyt.

 

   8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuulostaa järkevältä, etenkin jos tekniikka ei kykene asiaa kohtuullisella tavalla varmistamaan. Toisaalta, kuten se ylhäältä katsottuna oikeanpuoleisen pisimmän portaan, oikeanpuoleinen käsijohde (alas kulkeva) on pitänyt sillä tavalla reilua vauhtia, että jopa ks. käsijohteeseen nojaamalla on tullut joskus tunne nokilleen menemisestä. Onhan se voinut muuttuakin koska siellä on huoltomiehiä aina joskus näkynyt.

 

   8)

 

Empiirisessä kokeilussa ylöspäin menevässä oikeanpuoleisessa liukuportaassa jouduin matkan aikana siirtämään kättäni taaksepäin arviolta yhteensä noin 80 senttiä. Koska portaiden pituus on 70 metriä, niin nopeusero on vähän yli yksi prosentti. Alaspäin menevät liukuportaat jäivät vielä testaamatta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään