Markku Vainio

Helsinki-Vantaan vahvuudet säilyvät: lentoasema laajenee yhden katon alla

368 viestiä aiheessa

12 tuntia sitten, Markku Vainio kirjoitti:

En minä ainakaan ole sortunut sellaiseen yx-niittiseen ajatteluun, että satelliittiterminaali tehtäisiin potkurikalustolle? En kyllä edes nyt ymmärrä mitä sinä yrität tällä kommentilla kertoa. En ole sellaista ehdottanut. En itse asiassa ole puhunut potkurikalustosta mitään.

Et niin, mutta tuonne ei mahdu varsinkaan se non-schengenin vaatima laajarunkokalusto, jonka ständeistä ja putkista on nimen omaan pulaa, vaikka kuinka räjäyttäisit parkkitalot pois. Ainoa käyttökelpoinen tarkoitus liittyisi siis pieniin koneisiin, mutta mitä se auttaa non-schengenin tilaongelmien kanssa, kun non-schengenin pienillä koneilla lennettävät lennot rajoittuvat lähinnä neuvostoliiton ja isobritannian liikenteeseen. Eikä sulla ole pienintäkään ajatusta ilmeisesti siitä, miten liikenne toimisi sinä aikana, kun puolet terminaalista olisi räjäytetty pois ja uutta ei ole.

 

4 tuntia sitten, Markku Vainio kirjoitti:

Minulla ei ainakaan ole tarkoitus mollata Helsinki-Vantaata tarpeettomasti, mutta näissä ja muissa keskusteluissa esim. nämä kyseiset kentät ovat tavallaan ainakin näennäisesti samassa korissa.

Yhteiskunnan (Suomen) tekemä rahallinen panostus toimii yhtenä lähtökohtana lähteä arvioimaan aikaansaatua tekelettä. (Vai mihin rahat on käytetty?)

Valtio on laittanut investointiohjelmaan n. 0,2 miljardia, kun kokonaisbudjetti on 0,9 miljardia. Eiköhän siellä ole pääasiassa jonkun muut kuin valtion rahat käytössä.

 

14 tuntia sitten, Seppo Kolehmainen kirjoitti:

Mukava lukea hyviä argumentteja ja vielä parempia ehdotuksia. Haluaisin kysyä asiantuntijoilta, miksi Helsingissä ei ole laajalti käytössä liukukäytäviä (tai mikä niiden virallinen nimi nyt onkaan)? Ymmärrän, että ensivastaus on se, ettei ole tilaa, mutta miksi on alunperin suunniteltu sellaiseksi ettei ole tilaa?

Koska niitä ei kaivattu silloin 40-luvulla, kun terminaali alunperin suunniteltiin. Ihmiset pystyivät siihen maailman aikaan vielä kävelemään lyhyitä matkoja, eikä niitä ihmisiä kulkenut siellä niin paljoa kuin nykyään ;-)

Enkä mä nyt ihan oikeasti tiedä, miten tärkeitä ne ylipäätään on. Tietysti, jos aivan jatkuvasti matkustaa, niin kai ne miellyttävät on, itse lennän lentoyhtiöillä vain kymmenkunta edestakaista matkaa vuodessa ja hyvinpä niitä jalkoja siirtelee niin Vantaalla kuin Aasian suurilla kentillä. Jos on kiire, niin yleensä liukukäytävän vierellä kävelemällä pääsee nopeammin. Aika monen ihmisen pitää jättää lentämättä Vantaalta sen takia, että sieltä liukukäytävät puuttuu; tai kääntäen, aika paljon pitää saada lisää matkustajia kentälle, jotta ne maksavat itsensä takaisin. Hiljalleenhan niitä on sinne tulossa, seuraavaksi ne pitää varmaan saada Helsingin keskustaan katujen tilalle...

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
5 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Et niin, mutta tuonne ei mahdu varsinkaan se non-schengenin vaatima laajarunkokalusto, jonka ständeistä ja putkista on nimen omaan pulaa, vaikka kuinka räjäyttäisit parkkitalot pois. Ainoa käyttökelpoinen tarkoitus liittyisi siis pieniin koneisiin, mutta mitä se auttaa non-schengenin tilaongelmien kanssa, kun non-schengenin pienillä koneilla lennettävät lennot rajoittuvat lähinnä neuvostoliiton ja isobritannian liikenteeseen. Eikä sulla ole pienintäkään ajatusta ilmeisesti siitä, miten liikenne toimisi sinä aikana, kun puolet terminaalista olisi räjäytetty pois ja uutta ei ole.

 

Valtio on laittanut investointiohjelmaan n. 0,2 miljardia, kun kokonaisbudjetti on 0,9 miljardia. Eiköhän siellä ole pääasiassa jonkun muut kuin valtion rahat käytössä.

 

Koska niitä ei kaivattu silloin 40-luvulla, kun terminaali alunperin suunniteltiin. Ihmiset pystyivät siihen maailman aikaan vielä kävelemään lyhyitä matkoja, eikä niitä ihmisiä kulkenut siellä niin paljoa kuin nykyään ;-)

Enkä mä nyt ihan oikeasti tiedä, miten tärkeitä ne ylipäätään on. Tietysti, jos aivan jatkuvasti matkustaa, niin kai ne miellyttävät on, itse lennän lentoyhtiöillä vain kymmenkunta edestakaista matkaa vuodessa ja hyvinpä niitä jalkoja siirtelee niin Vantaalla kuin Aasian suurilla kentillä. Jos on kiire, niin yleensä liukukäytävän vierellä kävelemällä pääsee nopeammin. Aika monen ihmisen pitää jättää lentämättä Vantaalta sen takia, että sieltä liukukäytävät puuttuu; tai kääntäen, aika paljon pitää saada lisää matkustajia kentälle, jotta ne maksavat itsensä takaisin. Hiljalleenhan niitä on sinne tulossa, seuraavaksi ne pitää varmaan saada Helsingin keskustaan katujen tilalle...

No, minä olen lentänyt jossain päin maailmaa ainoastaan 1.000.000 (miljoona) kilometriä erilaisille kentille. Kyllä mulle ainakin kelpaa travelaattorin kyyti. 

Kuuban Havanassa oli muuten tosi hieno ja pienellä rahalla toteutettu terminaalirakennus. Ihan pienen 2 minuutin kävelymatkan päässä oli lähes 10 lähtöporttia ja kaikki asiakas- ja ravinolapalvelut. Odotusalue oli pelkkää lasia ja tilassa ei ollut yhtään läpikäytävää. Oli tosi kiva odotella lentoa tilavassa lähtöaulassa kun siellä ei ollut samanlaista läpimenohärdelliä kun Helsinki-Vantaalla.

 

terminal2.jpg

 

  :cool:

 

Muokattu: , käyttäjä: Markku Vainio
Puuttuvat aurinkolasit

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
13 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Enkä mä nyt ihan oikeasti tiedä, miten tärkeitä ne ylipäätään on. Tietysti, jos aivan jatkuvasti matkustaa, niin kai ne miellyttävät on, itse lennän lentoyhtiöillä vain kymmenkunta edestakaista matkaa vuodessa ja hyvinpä niitä jalkoja siirtelee niin Vantaalla kuin Aasian suurilla kentillä. Jos on kiire, niin yleensä liukukäytävän vierellä kävelemällä pääsee nopeammin. Aika monen ihmisen pitää jättää lentämättä Vantaalta sen takia, että sieltä liukukäytävät puuttuu; tai kääntäen, aika paljon pitää saada lisää matkustajia kentälle, jotta ne maksavat itsensä takaisin. Hiljalleenhan niitä on sinne tulossa, seuraavaksi ne pitää varmaan saada Helsingin keskustaan katujen tilalle...

Anteeksi nyt vain, mutta ei tässä maailmassa kaikki ihmiset pysty kävelemään hyvin.

Edelleen sillä Kuopiosta tulevalla mummolla on aika helv. pitkä matka sieltä 5 portilta esim. portilta 55 lähtevälle Bankkarille.

Ja 40 luvulla ei edes ollut liukukäytävistä tietoakaan, niin sitä nyt on ihan turha sekoittaa tähän.

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Jyri Leijala kirjoitti:

Anteeksi nyt vain, mutta ei tässä maailmassa kaikki ihmiset pysty kävelemään hyvin.

Edelleen sillä Kuopiosta tulevalla mummolla on aika helv. pitkä matka sieltä 5 portilta esim. portilta 55 lähtevälle Bankkarille.

Ja 40 luvulla ei edes ollut liukukäytävistä tietoakaan, niin sitä nyt on ihan turha sekoittaa tähän.

Juuri näin, olen samaa mieltä.

Taas tulee mieleen myös se, kun niitä sellaisia pieniä kärryjä ei ole saatavilla turvatarkastuksen jälkeen silloin kun niitä todella tarvii vaikkapa juuri heikon liikuntakyvyn tai vamman takia.

Maailmalla on myös olemassa aivan hirvittäviä esimerkkejä siitä, kun lentokentille on asennettu puutteellisen suunnittelun vuoksi sellaisia jälkiasennettuja liukukäytäviä jotka nousevat puoli metriä lattiatasosta, pitävät hirvittävää melua ja ovat jatkuvasti korjattavana. - Ne pitäisi kyllä huomioida ja suunnitella aina silloin kun laajennuksia ja maraton käytäviä rakennetaan.

 

  :cool:

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
19 tuntia sitten, Pekka Aatolainen kirjoitti:

Ainahan sitä voi myös "äänestää jaloillaan", jos ei ko. kentästä pidä.

 

Jaloillaan äänestäminen on aika hankalaa, jos sattuuu työskentelemään ja asumaan pääkaupunkiseudulla ja matkustamaan täältä viikottain jonnekin.

Myönnän, etten ole lukenut koko ketjua joten osa esittämistäni kannoista saattavat olla aiemman toistoa, josta anteeksipyyntö laiskuuteni vuoksi. Kun terminaaleja on laajennettu, niin kävely on tietysti lisääntynyt, mutta erityisesit minua kismittää se, että kun käytössä olevaa terminaalia laajennetaa - varsinkin tällä nyt meneillään olevalla tavalla - on matkustajien kuljettava terminaaliin päästäkseen kuljettava koko ajan muuttuvan työmaan kautta. Tulo kentälle ja poistuminen sieltä on hyvin hankalaa ja vaivalloista. Jos uutta terminaalikapasiteettia rakennettaisiin uuteen terminaaliin, esimerkiki kiitoratojen 04/22 eteläpäähän näiden väliin, olisi rakennustyömaa eristetty toimivasta terminaaloisyta ja uuden teminaalin avautuessa se olisi - niin, valmis.  

Terminaalien välillä pitäisi varmaan liikkua junalla, mutta ei sen junan tarvitsisi olla mikään länsiumetro, vaan juuri plattan alapuolella olevassa betonikannella erotetussa kanavassa liikkuva kevytjuna. Landsidella matka voisi taitua nykyisellä junalla, jossa terminaalien välillä voisoi liikkua ilmaiseksi, kuten Lontoossa.

 

Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
5.10.2019 at 15.22, Pekka Aatolainen kirjoitti:

jos ei ko. kentästä pidä.

Eihän tässä keskustelussa ole ollut kyse siitä, mistä joku pitää tai ei pidä. Ihmisillä voi ja saa olla erilaisia mielipiteitä asioista ja kun ne kerrotaan, niin ehkä joku joka ihan työkseen vastaa terminaalien toimivuudesta voi yrittää ottaa niistä opikseen. Nämähän ovat asiakaspalautetta, jota jokaisen palveluja tarjoavan on tarpeen kuulla ja kuunnella.

4 tuntia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Jaloillaan äänestäminen on aika hankalaa, jos sattuuu työskentelemään ja asumaan pääkaupunkiseudulla ja matkustamaan täältä viikottain jonnekin.

 

Juuri näin se vaan on. Mitä enemmän matkustaa, sitä enemmän tuo kehno toimivuus myös harmittaa.

 

4 tuntia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Tulo kentälle ja poistuminen sieltä on hyvin hankalaa ja vaivalloista.

Tämä pätee luonnollisesti myös matkustajia vastaan tuleviin. Viime yönä etsiskelimme jonkin aikaa toisiamme, kun vastaan tulija saapui bussilla ja auto, jolla yhdessä sitten poistuimme oli P5:n kerroksissa. Helpointa oli sopia treffit tuloaulan 2B ulkopuolelle, koska kummallekaan ei ollut etukäteen ihan selvää minne se bussi tulee - nyt sen siis tiedämme. Kun bussilla tuleva yritti löytää tietä 2B-alueelle, oli asiaa tarkemmin tuntemattoman kuljettava yläkerran kautta. Siitäkin tulee melkoinen (turha) lenkki. Kaiken lisäksi tähän mennessä näyttävät järjestelyt muuttuneen aika lailla joka viikolla, mutta nyt näyttäisi siltä, ettei vähään aikaan tule muutoksia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
10/5/2019 at 09.56, Jyri Leijala kirjoitti:

Anteeksi nyt vain, mutta ei tässä maailmassa kaikki ihmiset pysty kävelemään hyvin.

Edelleen sillä Kuopiosta tulevalla mummolla on aika helv. pitkä matka sieltä 5 portilta esim. portilta 55 lähtevälle Bankkarille.

Ja 40 luvulla ei edes ollut liukukäytävistä tietoakaan, niin sitä nyt on ihan turha sekoittaa tähän.

Ihanko tosi. No eiköhän tällä perusteella pitäisi ne liukukäytävät rakentaa ensin julkisiin rakennuksiin ja muutenkin jokapäiväisiin kohteisiin, joissa matkaa tulee taitettavaksi enemmän, ja jossa apua ei juuri saa vaikka sitä pyytäisi. Lentokenttä ei ole sellainen.

Tiedätkö, miksi jokainen kenttää käyttävä matkustaja maksaa PRM-maksua Finavia Oyj:lle lipun hinnan mukana? Juuri sen takia, että Kuopiosta tuleva mummo pääsee terveydentilaansa nähden sopivalla vaivalla portilta 55 lähtevälle Bangkokin lennolle. Ihan äkkiä ei muutenkaan tule mieleen sellaista kenttää, jossa oikeasti selviäisi vähällä kävelyllä liukukäytävien ansiosta, mutta sellaisiakin varmaan jossain on? Oisko esimerkkejä heittää?

Minä en sekoittanut tähän 40-lukua, vaan vastasin vain siihen, miksi liukukäytäviä ei oltu huomioitu alkuperäisissä 40-luvun suunnitelmissa.

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Liukukäytävistä tuli muuten mieleeni Thyssen Groupin pari vuotta sitten meille esittelemät pikaversiot, joissa on kiihdytys- ja hidastustoiminnot molemmissa päissä. Kuulemma laajentavat sädettä varsin mukavasti.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onpa kiihkeitä mielipiteitä etenkin kaimalla siitä, mitä olisi pitänyt/pitää tehdä toisin.  Pisti silmään etenkin tämä lause:  "Yhteiskunnan (Suomen) tekemä rahallinen panostus toimii yhtenä lähtökohtana lähteä arvioimaan aikaansaatua tekelettä. (Vai mihin rahat on käytetty?)"

"Tekelettähän" ei ole saatu vielä edes valmiiksi eikä kaikkia rahoja käytetty.  Saataneen kyllä vuoden 2022 loppuun mennessä kunhan T2:n viimeisetkin muutostyöt valmistuvat.  Sitä ennen 2021 valmistuu uusi lähtö-/tuloaula, joka jo itsessään tuo dramaattisen parannuksen nykytilanteeseen. Sattuneesta syystä aikanaan monia kehitysohjelman tiedotustilaisuuksia seuranneena ja niiden seikkaperäiseen havainnemateriaaliin tutustuneena, olen kyllä vakuuttunut siitä, että asialla ovat parhaat mahdolliset resurssit (pl. ehkä jotkut tämän palstan spesialistit?). Lopputuloksesta on reunaehdot huomioiden tulossa hieno. Ei ole nykysuunnittelijoiden vika, kun toimivalla lentoasemalla on päädytty tilanteeseen, jossa muutokset joudutaan tekemään liki "kirurgisin toimenpitein potilasta tappamatta".  Vuosikymmeniä sitten kaatunutta maitoakaan ei voi ruveta enää itkemään. Ei voitu myöskään jäädä odottamaan vanhojen tilojen lopullista tukkeutumista.

Kun lentoaseman keskipisteeseen on jouduttu aitaamaan 4,5 hehtaarin työmaa-alue, niin onhan se selvää, että "tulo kentälle ja poistuminen sieltä on hyvin hankalaa ja vaivalloista".  Siinä on muuten jouduttu funtsimaan eräskin muuttuja, että tuo palapeli on saatu edes teoriassa kasaan. Lentoasemaympäristö turvamääräyksineen ei ainakaan ole yhtään helpottanut hanketta. Ehkä Finavian olisi kannattanut avata enemmän suurelle(kin) yleisölle investoinnin taustoja, toteutuksen vaiheistusta ja itse lopputulosta?  Olisiko ainakin satunnaisilla matkailijoilla silloin enemmän ymmärrystä tilanteelle?

Kuljin kesällä La Guardian kautta mennen tullen Oshkoshin suuntaan. Siellä on menossa MASSIIVINEN terminaalityömaa.  Oli mielenkiintoista verrata rakennusaikaisia järjestelyjä näin satunnaisen kulkijan kannalta.  Saapuvien matkustajien taksit oli siirretty ainakin mailin päähän kiitotien nurkalle, jonne matkustajia rahdattiin terminaalilta täpötäysillä sukkulabusseilla.  Pelkkä bussien odotus kesti puolisen tuntia ja härdelli oli kauhea... Siihen nähden Vantaalla on näin rakennustöiden seassakin aika leppoisaa menoa!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Markku Kyyrönen kirjoitti:

Onpa kiihkeitä mielipiteitä etenkin kaimalla siitä, mitä olisi pitänyt/pitää tehdä toisin.  Pisti silmään etenkin tämä lause:  "Yhteiskunnan (Suomen) tekemä rahallinen panostus toimii yhtenä lähtökohtana lähteä arvioimaan aikaansaatua tekelettä. (Vai mihin rahat on käytetty?)"

Tiedoksi kaima Markulle ja sitten aikaisemmin samaan asiaan kommentoineelle Tatulle seuraava:

Tässä vaiheessa on täysin samantekevää annetaanko julkisuuteen tieto, että hankkeeseen on käytetty 1 euro, 200 miljoonaa euroa tai jotain muuta.

Ei myöskään tarvitse olla kauppatieteiden tohtori, jos vain on käynyt muutamalla ekonomin oppitunnilla, että tietää hankerahoituksen erilaiset järjestelyt.

Mm. erityisesti Suomessa nämä järjestelyt on yksinkertaistettu erilaisten rahoitus-, vakuus- ja hankeinstrumenttien puutteen vuoksi, eikä täällä tunnisteta yleisesti kaikkia hankekoukeroita varsinkaan niissä hankkeissa joissa on kansainvälisiä toimijoita. 

Kysehän on siis oikeasti siitä, mitä hanke tulee maksamaan oikeasti sitten kun nyt meneillään oleva projekti on päättynyt.

No, viimeistään siinä vaiheessa on erittäin tärkeää, että julkisuudessa ei retostella korkeilla kustannuksilla.

Siihen on olemassa selvä syy. - No nyt tähän kysymykseen voi tarvita vaikka jonkun kauppatieteiden tohtorin konsultointia jos sitä ei satu itse arvaamaan tähän nimenomaiseen laajennusmakkaraan liittyen.

Oma arvioni on se, että tämä nykyinen tekele on kaiken aikaisemmin todetun lisäksi myös investointina jossain mielessä kiistanalainen kun sitä tarkastelee vaikkapa vuonna 2029.

 

  :cool:

Muokattu: , käyttäjä: Markku Vainio
Lisätty sana yleisesti

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
13 tuntia sitten, Markku Vainio kirjoitti:

Tiedoksi kaima Markulle ja sitten aikaisemmin samaan asiaan kommentoineelle Tatulle seuraava:

Tässä vaiheessa on täysin samantekevää annetaanko julkisuuteen tieto, että hankkeeseen on käytetty 1 euro, 200 miljoonaa euroa tai jotain muuta.

Ei myöskään tarvitse olla kauppatieteiden tohtori, jos vain on käynyt muutamalla ekonomin oppitunnilla, että tietää hankerahoituksen erilaiset järjestelyt.

Tiedoksi itsellesi, että Finavia Oyj:n tulot ja tämänkin terminaalin laajennustyön rahat tulevat käytetyistä rahoitusjärjestelyistä ja -instrumenteista riippumatta pääosin palvelumaksuista lentoyhtiöiltä (ja niiden matkustajilta), sekä maksullisesta pysäköinnistä, saaduista vuokratuloista ja mainosmyynnistä.

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
17 tuntia sitten, Markku Vainio kirjoitti:

Tiedoksi kaima Markulle ja sitten aikaisemmin samaan asiaan kommentoineelle Tatulle seuraava:

Tässä vaiheessa on täysin samantekevää annetaanko julkisuuteen tieto, että hankkeeseen on käytetty 1 euro, 200 miljoonaa euroa tai jotain muuta.

Ei myöskään tarvitse olla kauppatieteiden tohtori, jos vain on käynyt muutamalla ekonomin oppitunnilla, että tietää hankerahoituksen erilaiset järjestelyt.

Mm. erityisesti Suomessa nämä järjestelyt on yksinkertaistettu erilaisten rahoitus-, vakuus- ja hankeinstrumenttien puutteen vuoksi, eikä täällä tunnisteta yleisesti kaikkia hankekoukeroita varsinkaan niissä hankkeissa joissa on kansainvälisiä toimijoita. 

Kysehän on siis oikeasti siitä, mitä hanke tulee maksamaan oikeasti sitten kun nyt meneillään oleva projekti on päättynyt.

No, viimeistään siinä vaiheessa on erittäin tärkeää, että julkisuudessa ei retostella korkeilla kustannuksilla.

Siihen on olemassa selvä syy. - No nyt tähän kysymykseen voi tarvita vaikka jonkun kauppatieteiden tohtorin konsultointia jos sitä ei satu itse arvaamaan tähän nimenomaiseen laajennusmakkaraan liittyen.

Oma arvioni on se, että tämä nykyinen tekele on kaiken aikaisemmin todetun lisäksi myös investointina jossain mielessä kiistanalainen kun sitä tarkastelee vaikkapa vuonna 2029.

 

  :cool:

Sorry, tuosta tohtoroinnista en ymmärtänyt yhtään mitään.  Finavian investoinnit ja niiden rahoituksen edelliseltä tilikaudelta voi kuitenkin tarkistaa vaikkapa täältä: https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/taloustiedot/vuosikertomukset/2018

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
6 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Tiedoksi itsellesi, että Finavia Oyj:n tulot ja tämänkin terminaalin laajennustyön rahat tulevat käytetyistä rahoitusjärjestelyistä ja -instrumenteista riippumatta pääosin palvelumaksuista lentoyhtiöiltä (ja niiden matkustajilta), sekä maksullisesta pysäköinnistä, saaduista vuokratuloista ja mainosmyynnistä.

Oho, no siinä tapauksessa Finavian taloudellinen tilanne on erinomainen vuonna 2025 jos koko 1.2 miljardin investointi on pystytty rahoittamaan liiketoiminnan ohessa kassavirrasta eli lentoyhtiöiden palvelumaksuista yms.

Hankejärjestelyjen rahavirrat, investoinnit ja liitännäisjärjestelyt eivät välttämättä näy omistajan tai tilaajayhtiön liiketoiminnan tunnusluvuissa ja hankkeen kokonaishinta selviää yleensä vasta sitten kun hanke on valmistunut ja kaikki siihen liittyvät transaktiot on suoritettu suuntaan ja toiseen. Muutaman vuoden joutuu vielä odottelemaan.

 

  :cool:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kukaan ei ole esittänyt, että investoinnit pitäisi olla rahoitettu kassavirrasta mihinkään tiettyyn vuoteen mennessä. En minäkään ole rahoittanut omia osakehuoneistojani omalla kassavirrallani niiden käyttöönottoon tai valmistumiseen mennessä, mutta eipä niitä kyllä kukaan ulkopuolinenkaan ole käsittääkseni maksamassa. Eiköhän tämä omalta osaltani riitä aiheesta Markun kanssa, kun asiaa ei ole lainkaan.

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
8.10.2019 at 22.34, Markku Kyyrönen kirjoitti:

Kun lentoaseman keskipisteeseen on jouduttu aitaamaan 4,5 hehtaarin työmaa-alue, niin onhan se selvää, että "tulo kentälle ja poistuminen sieltä on hyvin hankalaa ja vaivalloista".  Siinä on muuten jouduttu funtsimaan eräskin muuttuja, että tuo palapeli on saatu edes teoriassa kasaan

Onhan tämä ihan selvää ja selvää on sekin, että funtsittu on. Mitenköhän sitä tällainen lentoasemalla kulkija osaisi ja ymmärtäisi funtsia noita muuttujia ja toimia tullessaan ja poistuessaan optimaalisesti.

Viime perjantaina lähdin iltapäivälennolla Lontooseen ja parkkeerasin P5:een. Ajattelin, että siitä työmaan takia rakennetusta uudesta luiskasta toiseen kerrokseen päästyäni voisin siirtyä suoraan jokseenkin sen vieressä olevaan turvatarkastukseen ja edelleen non-schengen puolelle. Tulisi lyhyempi kävelymatka. Vaan se turvatarkastus ei ollut siinä hetkessä ollenkaan käytössä. Siis käveltiin pidemmän kautta.

Toissapäivänä lähdin Tallinnan kautta Kiovaan ja kun paluu oli eilen samaa reittiä, yritin optimoida kävelymatkoja jättämällä auton P3:een. ATR:t kun usein nykyään parkkeeraavat siihen alkupään porteille, niin olisi voinut livahtaa 1-tuloaulasta kätevästi suoraan P3:een. No, nyt ei parkkeerattu portille, vaan päästiin bussikuljetukseen, joka kuljetti peräti 2B aulalle. Tuli kävelyä taas pidemmän kautta.

Meni optimointi molemmilla kerroilla pieleen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

On varmasti varsinainen sudoku ratkaistavaksi nämä työmaan aikaiset yhteydet. Jotenkin vain tuntuu, että onko mietitty ja simuloitu tarpeeksi.

Viime viikkoina kun on aamulla kuskannut lähtijää kentälle puoli seitsemän aikaan, niin T2:n jonon pää tulee vastaan Ilmakehän siltojen luona. Siinä sitten taksit ja tavalliset autoilijat jonottavat kimpassa muutaman tovin. Käytännössä onkin kannattanut ajaa suoraan T1:n jättöpisteelle. Matkustajalle pidempi kävely, mutta pelkän kabiinilaukun kanssa nopeammin kuin autolla perille asti.

Vastaavasti illalla T1:n jättöpiste on täpötäynnä saapujaa odottavia autoja. Oman jätön/pikanoudon joutuu tekemään ajoradan tukkivalla pysäytyksellä.  

Vähän vastaava tilanne on pari vuotta ollut Pasilassa kun aseman ja Triplan työmaan ohittamista fillarilla ei vain ole saatu toimimaan. Siellä työmaa+autot ovat ykkösjuttu, muut... Lentokentällä työmaa ja lentokeneet. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
9.10.2019 at 13.13, Tatu Koiranen kirjoitti:

Tiedoksi itsellesi, että Finavia Oyj:n tulot ja tämänkin terminaalin laajennustyön rahat tulevat käytetyistä rahoitusjärjestelyistä ja -instrumenteista riippumatta pääosin palvelumaksuista lentoyhtiöiltä (ja niiden matkustajilta), sekä maksullisesta pysäköinnistä, saaduista vuokratuloista ja mainosmyynnistä.

Finavian palvelumaksut lentoyhtiöiltä, vuokratulot ja mainosmyynnit ovat Finavian kassavirtaa josta kerrot tämänkin terminaalin laajennustyön rahojen pääosin tulevan.

En olisi halunnut mihinkään raha-asioihin täällä edes puuttua koska tämä on Flightforum eikä mikään sijoitussivusto.

Toki lentokentän investoinnit ja valtion antamat vakuudet voivat kiinnostaa ihan tavallista kansalaista.

 

  :cool:

Muokattu: , käyttäjä: Markku Vainio
Lisätty lentokentän ja pääosin

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään