Heikki Tynys

Purjekone laskeutui järveen Räyskälässä

19 viestiä aiheessa

Jutun mukaan purjekone rysähti, putosi ja laskeutui järveen. Siinä on ollut pilotilla tekemistä. Herkin kohta oli kuitenkin tämä syyksi mainittu laskukiidon lyhyeksi jääminen. Tähän asti olen sinisilmäisesti kuvitellut, että lyhyt laskukiito on osoitus oikeasta kynnysnopeudesta tai muuten taitavasta energianhallinnasta.  ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos kone laskeutuu järveen, se kai on jollain tavoin hallittu lasku. Jos kone putoaa, se ei taida olla kovinkaan hallittu. Ja se rysähtäminen yleensä aiheuttaa jonkinasteisia vaurioita koneeseen, ehkäpä myös koneessa oleville. Jos kone putoaa, siinä se laskukiito jää usein aika lyhyeksi.  ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ikivanhana asiana Räyskälän lähellä kai laskeutui järveen lasikuitupurjekone myös joskus ehkä noin vuonna 1980, en muista mikä tuossa on tarkempi vuosiluku tai tapahtuman kuvaus.   

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ikivanhana asiana Räyskälän lähellä kai laskeutui järveen lasikuitupurjekone myös joskus ehkä noin vuonna 1980, en muista mikä tuossa on tarkempi vuosiluku tai tapahtuman kuvaus.   

 

Olikohan se -76/-77 tai jotain niitämaita, kun hinurista loppui kisahinuksessa puhti ja sekä Rallye että Libelle menivät Särkijärveen... Libelle lensi taas seuraavana päivänä (olin mukana korjaustalkoissa)

 

Taitaa olla jossain täällä ketju, jossa oli enemmän yksityiskohtia, muttei nyt muista eikä jaksa etsiä :)

 

h

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Moi,

 

Historiasta sen verran, että HIK:n ASK oli järvessä 1994. Libelle 1977. Järveenlaskuja on sattunut myös 1997, 2002 ja 2012. Pääasia kaikissa on ollut ettei henkilövahinkoja. Koneissa on kasko yleens joka korvaa materiaaliset vauriot.

 

Riku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikös purtsikan lasku veteen ole yleensä siisti, kiinteellä pyörällä jarrut päällä, ja sisään vetäistävällä pyörä sisällä? Vai olenko ihan hakoteillä, tosta ei kyllä kursilla aikoinaan ollut muistaaksen mitään puhetta.  ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikös purtsikan lasku veteen ole yleensä siisti, kiinteellä pyörällä jarrut päällä, ja sisään vetäistävällä pyörä sisällä? Vai olenko ihan hakoteillä, tosta ei kyllä kursilla aikoinaan ollut muistaaksen mitään puhetta.  ::)

 

Kyllä se oikeaoppinen tapa on myös sisäänvedettävä teline ulkona ja pyöräjarrulla jarruttaen. Sähköt pois juuri ennen istumista, ja periaatteessa jarrut sisällä, laipat nollilla tai miinuksella (tosin näiden osalta itse laskun tekeminen voi olla vaikeampaa, ainakin ahtaaseen järveen). Sitten en tiedä jos pyöräjarru on kytketty lentojarruihin, mikä on oikea tapa...

 

hannu - ilman omaa kokemusta ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ikivanhana asiana Räyskälän lähellä kai laskeutui järveen lasikuitupurjekone myös joskus ehkä noin vuonna 1980, en muista mikä tuossa on tarkempi vuosiluku tai tapahtuman kuvaus.   

 

PIK:n hinauskone (PIK-19 Muhinu) laskeutui Särkijärveen 1980. Purjelentokoneiden järveenlaskeutumisia on ollut Suomessa useita, mainitsemieni vuosien lisäksi.

 

Puukoneita (ainakin K-8b ja Ka-6e ) on laskettu järveen Räyskälässä.

 

Lisäksi yksi LS-6b päätyi flutterin seurauksena järveen pilotin hypättyä onnistuneesti, hieman yli 5 km Räyskälän kentästä 1986.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Opekurssi 1:llä laskettiin v. 1980 Blanik muistaakseni Ali-Myllyyn. Tapaus sattui toukokuun alkupuolella, mutta opetteja ja ope-oppilas koettivat ainakin selvitä kylmettymiseltä kävelemällä siipeä pitkin niin lähelle rantaa, kuin mhdollista.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä se oikeaoppinen tapa on myös sisäänvedettävä teline ulkona ja pyöräjarrulla jarruttaen. Sähköt pois juuri ennen istumista, ja periaatteessa jarrut sisällä, laipat nollilla tai miinuksella (tosin näiden osalta itse laskun tekeminen voi olla vaikeampaa, ainakin ahtaaseen järveen). Sitten en tiedä jos pyöräjarru on kytketty lentojarruihin, mikä on oikea tapa...

 

Niinpä, tota mietin itsekin, ainakin ASK:eissa räyskälän koulukoneet, on pyöräjarru kytketty noin, ja menee pyörä lukkoon ihan täysillä jarruilla. Voisi käydä köpsästi jos sileenä laskee veteen, en tiedä kertokoot kokeneemmat....?  ???

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen itsekin miettinyt tuota teline sisällä/ulkona juttua. Onneksi ei ole tarvinnut kokeilla, mutta kyllä järveen laskisin pulkkana, eli teline sisällä. Mitä hyötyä sillä saavutettaisiin, että teline on ulkona?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen itsekin miettinyt tuota teline sisällä/ulkona juttua. Onneksi ei ole tarvinnut kokeilla, mutta kyllä järveen laskisin pulkkana, eli teline sisällä. Mitä hyötyä sillä saavutettaisiin, että teline on ulkona?

 

Mielestäni muistelen kuulleeni, että saksalaiset testasivat oikeasti sitä ja se ulkona oleminen osoittautui paremmaksi. Olikohan se niin, että teline sisällä se tuppasi sukeltamaan syvemmälle (ja mm. vaara pohjaan osumisesta oli suurempi).

 

Ja, täältä löytyy asiasta ainakin yksi keskusteluketju:

http://www.pprune.org/archive/index.php/t-513766.html

 

Ja sieltä ls4:n veteenlaskun checklist (mielenkiintoista, ettei pyöräjarrusta sanota mitään...):

 

Extend gear

Open parachute straps

Land at minimum speed Protect face against the possibility of the canopy breaking using left arm

After landing undo belts

If canopy still intact leave airplane under water. This may only be possible after the front fuselage has fully filled up.

 

 

hannu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuosta fillari sisällä/ulkona...

 

Pyörän ollessa sisällä purtsikan pohjan muoto on sellainen, että se ei plaanaa pinnalla, vaan vesikosketuksen tapahtuessa "imaisee" koneen syvemmälle. Lukkoon jarrutetulla pyörällä on idea saada plaanattua mahdollisimman pitkään, jotta lopullisen mulskahduksen tapahtuessa kone jää mahdollisimman pintaan, ja jopa tuo kabiini ehjäksi, ettei tule silmille mitään. Schleicherin koneissa tosiaan on pyöräjarru kytköksissä lentojarruihin, joten niillä tuo lukkojarrutus ei oikein onnistu.

 

Jos koneessa on vesipussit, niin hanat kiinni ennen laskua. Tyhjät pussit kannattelevat vähän.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Opekurssi 1:llä laskettiin v. 1980 Blanik muistaakseni Ali-Myllyyn. Tapaus sattui toukokuun alkupuolella, mutta opetteja ja ope-oppilas koettivat ainakin selvitä kylmettymiseltä kävelemällä siipeä pitkin niin lähelle rantaa, kuin mhdollista.

 

Joo tuo tapaus täsmää muistikuviini. Olin Tampereen Härmälässä purjelentokurssilla samaan aikaan v. 1980 ja sinne tuli silloin tieto, että kaksipaikkainen laskeutui järveen Räyskälän lähellä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sanoisin, että tyyli on vapaa. Kone ei sukella kovin syvälle, siivet ei ihan helpolla mene veden alle. Ainakin höyrykutonen pysähtyi (1992) kun seinään (keula sukelsi mutta kone ei mennyt ympäri).

 

Korkeuden arviointi oli ainakin minun mielestä vaikeaa, laskeutuminen ehdottomasti rannan suuntaisesti ettei mene pitkäksi.

Ei myöskään ole mikään pakko ahnehtia ja yrittää laskea aivan rannan tuntumaan. Keskemmällä jorpakkoa ei tule sen enempää vahinkoa. Ja jos käy huonosti, niin rantakoivikossa olevaa konetta ei kukaan löydä. Veteenlaskussa jos loukkaa itsensä niin vaarana on hukkuminen.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään