Jukka Nisula

Apollo-kantorakettien moottoreita merenpohjasta

9 viestiä aiheessa

Massiivinen vaihe ykkönen + viisi F-1 moottoria iskeytyy mereen. Korkeutta oli maksimissaan alle 100 km. Eli putoavat osat eivät pala ilmakehässä.

Varmasti löytyy merenpohjasta muutakin osaa, kuin moottoreita.

 

Miten kävi kaikille komentomoduleille ja kuumodulin paluukapseleille  takaisin tullessa ?  Paloivatko ne ilmakehässä, vai oliko rata suunniteltu suoraan aurinkoon ?

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Saturn_V

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Massiivinen vaihe ykkönen + viisi F-1 moottoria iskeytyy mereen. Korkeutta oli maksimissaan alle 100 km. Eli putoavat osat eivät pala ilmakehässä.

Varmasti löytyy merenpohjasta muutakin osaa, kuin moottoreita.

 

Miten kävi kaikille komentomoduleille ja kuumodulin paluukapseleille  takaisin tullessa ?  Paloivatko ne ilmakehässä, vai oliko rata suunniteltu suoraan aurinkoon ?

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Saturn_V

Kuumoduulin alaosat on kuussa ja yläosat tietoisesti törmäytetty kuuhun eli ovat siellä, tosin varmaan vähän useampana palasena. Komentomoduulit ovat maassa luonnollisesti kun toivat ihmiset takaisin. Nykyään eri museoissa ympäri maailmaa. Huoltomoduli paloi ilmakehässä. Osa Saturn V:n 3. vaiheista on aurinkoa kiertävällä radalla, osa törmäytetty kuuhun. Saturn V:n 2. vaiheet on usein palasina jossain päin Intian valtamerta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuumoduulin alaosat on kuussa ja yläosat tietoisesti törmäytetty kuuhun eli ovat siellä, tosin varmaan vähän useampana palasena.

 

Poikkeuksena tietysti Apollo 13:n kuumoduuli Aquarius, joka toimi miehistön pelastusveneenä huoltomoduulissa tapahtuneen räjähdyksen jälkeen. Ellen väärin muista, niin noilla törmäytyksillä pyrittiin tuottamaan keinotekoisia järistyksiä kuuhun jätettyjä seismografeja varten.

 

-Esa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja vielä poikkeuksena Apollo 9, jonka kuumoduulin molemmat "osat" paloivat (alaosa 22.3.1969 ja paluuosa vasta 23.10.1981) maan ilmakehässä (koko lentohan toteutettiin maan kiertoradalla). Myös Apollo 10:n kuumoduulin "paluuosa" kiertelee ilmeisesti vieläkin jossain avaruudessa. Suora lainaus Haynes:n julkaisemasta kirjasta Apollo 11 1969, Owners´Workshop Manual: "LM-4 In heliocentric orbit. The only surviving LM ascent stage to fly in space".

Saman kirjan mukaan myös kahden paluuosan kuuhun iskeytymispaikka on tuntematon (Apollot 11 ja 16).

 

Peruttujen Apollo lentojen 18 (LM-13) ja 19 (LM-14) kuumoduulit ovat nähtävissä kokonaisuudessaan: Cradle of Aviation Museum, Mitchell Field, Long Island (18) ja Franklin Institute in Philadelphia (19). LM-15 joka oli tarkoitettu Apollo 20:n moduuliksi on kirjan mukaan romutettu. Samoin LM-2 ja LM-9 kuumoduulit ovat nähtävissä museoissa em. Air and Space Museum Washington ja jälkimmäinen Kennedy Space Centre:ssä, niitä ei oltu nimetty millekään Apollo lennolle.

 

Kuten Tarmo toteaa olisi ollut hieno kokea Saturn V:n lähtö, monissa dokumenteissa asian kokeneet kertovat hyvin vaikuttavasti tuosta "pikku atomipommin räjähdyksestä". Nyt on vain tyydyttävä DVD:ltä tulevaan kuvaan ja laitettava volyymit täysille ja tuntea "subbarin" hentoinen "tutina". Tosin homma on suoritettava, kun vaimo ei ole kotona.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Laitoin aikaisemmin, että vaihe 1 nousi maksimissa 100:n kilometriin. Se nousikin 110 kilometriä. Ja vaiheen irroitus tehtiin n.62 kilometrin korkeudessa. Keskimmäinen moottori oli sammutettu hieman aikaisemmin. Ilmeisesti hapetin loppui myös.  Kun nopeutta oli n. 8600 km/h, niin massiivinen vaihe 1 jatkoi silti nousua n. 50 kilometriä ja sitten alkoi vapaa putoaminen alaspäin.

 

Koko Apollo projekti oli kyllä aikanaan huikea suoritus. Ja sen ajan tietotekniikalla. Viimeisestä kuulennosta (Apollo 17) on jo yli 40 vuotta.

 

Mitä nykytekniikalla pystyttäisiinkään tekemään !  Kaikki on melkein mahdollista !

 

Se komentomoduli näytti aika pieneltä, kun omin silmin katselin. Kolme miestä noin pienessä tilassa ? En muista nyt minkä lennon moduli oli.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Peruttujen Apollo lentojen 18 (LM-13) ja 19 (LM-14) kuumoduulit ovat nähtävissä kokonaisuudessaan: Cradle of Aviation Museum, Mitchell Field, Long Island (18) ja Franklin Institute in Philadelphia (19). LM-15 joka oli tarkoitettu Apollo 20:n moduuliksi on kirjan mukaan romutettu. Samoin LM-2 ja LM-9 kuumoduulit ovat nähtävissä museoissa em. Air and Space Museum Washington ja jälkimmäinen Kennedy Space Centre:ssä, niitä ei oltu nimetty millekään Apollo lennolle.

 

 

Apollo 7:n moduli on nähtäviillä Frontiers of Flight museossa Dallasin Love Fieldillä ( KDAL ) jossa se on lainassa Smithsonianilta

 

 

http://www.flightmuseum.com/exhibits/apollo-7-2/

 

Cheers!

 

Orvo

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään