Pasi Pirttikoski

Konetunnistusta

39 viestiä aiheessa

Ilmavoimat piti "laskuvarjostinkurssin" Santahaminassa 15.3.-21.3.1927. Kurssille osallistui muutama upseeri jokaisesta ilmailuosastosta. Kurssin jälkeen heidän tarkoituksena oli kouluttaa omissa osastoillaan lentävä henkilökunta laskuvarjon käyttöön. Santahaminan kursseilla opettajani toimivat kapteeni Railio ja insinööriluutnantti Rauhamaa. Kursseilla opetettiin laskuvarjojen pakkausta, säilyttämistä ja varastointia. Lopuksi annettiin opetusta varsinaisessa hypyssä. Kurssin loputtua suoritettiin kaksi hyppyä 500-600 metrin korkeudesta.

 

Käyttämissäni lähteissä ei kerrota mistä koneesta nämä hypyt tehtiin. Löytyisikö foorumilaisilta tietoa (tai edes valistunutta arvausta) konetyypistä?

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muistini mukaan. ;D

Jossain sivustolla täällä näistä keskusteltiin, oli mielestäni historiapuolella.Kun en vieläkään onnistu tuossa hakuprojektissa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuten Topi jo edellä arvelikin, tuolla kurssilla hypyt suorittaneet henkilöt (vänrikki Gustaf Magnusson ja vääpeli Martti Salonen) suorittivat nuo hyppynsä hyvin todennäköisesti Hansasta. Kurssin järjestämisaikaan meri oli vielä jäässä ja Hansat suksivarustuksessa. Noina "laskuvarjostinhyppyjen" alkuaikoina hypyt suoritettiin siten, että hyppääjä asettui Hansan sukselle jo ennen koneen starttia ja tietyssä määräkorkeudessa, tavallisesti 400-500 metrissä, yksinkertaisesti pudottautui sukselta alas.

 

Heti tuon kurssin jälkeen alkoivat Helsingin kolmannet ilmailupäivät, joilla laskuvarjohypyn Hansan sukselta suoritti vänrikki Jouko Piponius.

 

t. Heikki

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Heti tuon kurssin jälkeen alkoivat Helsingin kolmannet ilmailupäivät, joilla laskuvarjohypyn Hansan sukselta suoritti vänrikki Jouko Piponius.

 

Hansa on varmaankin todennäköisin hyppykone vaihtoehto.

 

Mistä lähteestä vänrikki Piponiuksen hyppymaininta löytyy? SIL:n 75 vuotiskirja kertoo sivulla 40, että maaliskuussa 1927 järjestetyssä ilmailutapahtumassa hyppäsivät luutnantti Reino Marttinen ja vääpeli Martti Salonen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muistini mukaan. ;D

Jossain sivustolla täällä näistä keskusteltiin, oli mielestäni historiapuolella.Kun en vieläkään onnistu tuossa hakuprojektissa.

 

Vähän offtopikkia, (olet Arne oikeassa sivuston hakukone ei pärjää googlelle). Kotkalainen Eteenpäin kirjoitti vuonna 1934. 7.2. : ”Eilisaamuna suoritettiin Santahaminassa ensimmäinen laskuvarjohyppy Suomessa valmistetulla laskuvarjolla. Hypyn suoritti vänrikki Y. Tarviainen. Se tapahtui ilmavoimien Junkers-koneesta noin 600-700 m:n korkeudelta. Laskuvarjo toimi moitteettomasti ja hyppy onnistui kaikin puolin erinomaisesti.”

 

Kopioin tämän Metsolan aikamiespoikien sivustolta: http://www.metsolanaikamiespojat.fi/artonmetsola.htm

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

... ensimmäinen laskuvarjohyppy Suomessa valmistetulla laskuvarjolla. ...

 

Kyseessä oli PAK-tehtaan tuote. Varjo tuli tutuksi monelle suomalaiselle lentäjälle ja lentohenkilökuntaa kuuluville sotien aikana.

 

Löytyisikö foorumilaisilta kuvaa PAK-tehtaan hopeisesta savukekotelosta, jossa on teksti: Pakilla henkensä pelastaneille.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No niin, kun liian kiireesti vastaa, niin tulee tietysti mokattua, sori. Lentonäytöksessä (25.3.) laskuvarjohypyn suorittivat tosiaan luutnantti Reino Martikainen ja vääpeli Martti Salonen. Vänrikki Piponius suoritti hyppynsä jo 23.3. lehdistön edustajille järjestetyssä lentonäytöksen ennakkonäytöksessä. Tästä löytyy tieto esimerkiksi Uusi Suomi -lehdestä, päivämäärältä 24.3.1927.

 

Luutnantti Martikainenhan oli ensimmäinen suomalainen, joka Suomessa suoritti laskuvarjohypyn, tämä tapahtui Santahaminassa 10.11.1926.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos infosta koskien Piponiuksen hyppyä. Pitää lisätä tiedostoihini.

 

mod: Jouko Piponius hyppäsi viimeisen (toisen?) hyppynsä 10.3.1940 kun hänen ohjaamansa BL-133 ammuttiin alas Ylämaalla. Hänet ammuttiin varjon varassa kuoliaaksi. Onkohan kyseessä sama mies? Lähde: Kohtalokkaat Lennot 1939-1944

 

Luutnantti Martikainenhan oli ensimmäinen suomalainen, joka Suomessa suoritti laskuvarjohypyn, tämä tapahtui Santahaminassa 10.11.1926.

 

Martikainen oli kylläkin ensimmäisiä suomalaisia hyppääjiä mutta ko. titteli kuuluu Eero Erholle. Hän hyppäsi ensimmäisenä suomalaisena laskuvarjolla Sortavalassa 17.6.1922.

 

Lähteet mm. Ilmailu 6-7/91, Laskuvarjourheilu 1/77 ja netistä vaikkapa http://www.pihis.org/tlentok/m02/ksiv/k01.html

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No niin, toinen liian nopeasta vastaamisesta seurannut moka, sori jälleen.

Olisiko Martikainen ollut sitten järjestyksessä nro 2? Hänen hyppynsä liittyi Irving-varjojen esittelyyn Santahaminassa, paikalla oli myös varjon suunnittelija Leslie Irvin. Lisätietoa löytyy Aero-lehden numerosta 1/1927, jonka kannessa on kuva Martikaisesta laskeutumassa varjon varassa kohti maata, kuva on otettu varjoon nähden yläviistosta. Lehden sisäsivuilta löytyy puolestaan kuva, jossa Martikainen istuu Hansan suksella "valmiina lähtöön". Saman lehden seuraavassa numerossa (2/1927) on puolestaan lyhyt juttu niistä edellämainituista laskuvarjokursseista.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ensimmäinen ilmavoimien tositoimissa suoritettu hyppy tapahtui 26.6.1931. Siivet lehti 1971/6 kertoo asiasta. Vänrikki Sven Blomgvist hyppääjänä.  Ohessa huonolaatuinen skannaus aiheesta.

 

[ attachment removed / expired ]

Pena

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei varmaankaan käytännössä. Lentovarusteiden toimintaa ja käyttöä toisaalta opetettiin lentotoimintaan liittyvänä. Koulutusohjelmissa ja lentomerkkivaatimuksissa ei ole mainintaa oikeasta hypystä lentäjille tuolta ajalta. Aikalaismuisteloissa ei ole vastaani tullut mainintoja hyppykoulutuksesta.

Pena

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kauhavalla annettiin laskuvarjoihin liittyvää koulutusta ainakin kantahenkilökunnalle jo 1930-luvun alusta lähtien, ja luultavasti sama koulutus annettiin myös ohjaaja- ja tähystäjäoppilaille. Vastaani tulleiden tietojen mukaan kyse ei kuitenkaan ollut hyppykoulutuksesta vaan varjoihin liittyvästä teoriasta ja niiden huoltoharjoituksista (pakkaaminen). Noita huoltoharjoituksia pidettiin 1930-luvulla myös rintamalaivueissa.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
mod: Jouko Piponius hyppäsi viimeisen (toisen?) hyppynsä 10.3.1940 kun hänen ohjaamansa BL-133 ammuttiin alas Ylämaalla. Hänet ammuttiin varjon varassa kuoliaaksi. Onkohan kyseessä sama mies? Lähde: Kohtalokkaat Lennot 1939-1944

Paljon mahdollista. Syntymäaika suhteessa arvoon sopii hyvin yksiin eikä lentomerkkiluettelosta löydy toista Piponiusta.

 

Terv,

 

Kössi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sain Raimo Heikkiseltä seuraavat, vuoden 1927 maaliskuun hyppytoimintaan liittyvät lisätiedot:

"21.3.1927 klo 15:05-15:20. 400m. Hansa 4G71 ohjaajana kpt. Stenbäck, tähystäjänä valok.tekn. Lagus ja vnr. Magnusson, joka ilmeisesti sitten istui jalaksella hyppyä varten. Joka tapauksessa koneen päiväkirjan mukaan laskuvarjostinhyppy kyseessä. Laguksen roolina oli, että hän tietysti kuvasi hypyn, mutta toimi myös yhteyshenkilönä ohjaajan ja hyppääjän välillä. Hansan ohjaamosta ei varmasti hyppääjän viittoilua nähnyt. Toinen hyppy 21.3. klo 15:20-15:35. 450m. Hansa 4G71. Stenbäck/Lagus. Hyppääjänä vääp. Salonen. Sitten vielä 23.3. klo 16:55-17:10. 500m. 4G71. Stenbäck/Ins.ltn. Rauhamaa. Hyppääjänä vnr. Piponius."

 

Vänrikki Jouko Piponiukseen liittyen Raimo viestitti seuraavaa:

"Piponius rikkoi IL-30:n Santahaminassa 27.7.27. Vertasin onnettomuusraportissa olevia henkilötietoja Kohtalokkaat lennot  tietoihin ja totesin kyseessä olevan saman henkilön. Hän kaatui talvisodassa."

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No niin, tässä keskustelussa tekemieni virheiden määrä alkaa mennä jo farssin puolelle. Aiemmin mainitsemani luutnantti Martikaisen hyppy Santahaminassa ei tapahtunut 10.11.1926 vaan vasta 10.2.1927, jolloin paikalla oli myös Leslie Irvin, kuten totesin. Syynä virheeseeni oli Aero-lehden (1/1927) kannessa käytetty päiväyksen merkintätapa (10.II.), jonka "pikaistuksissani" tulkitsin väärin. Asian oikea laita selvisi lehden sisäsivuilla olevasta kuvatekstistä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoksia jälleen kerran lisätiedoista!

 

Erityisestä nämä tarkemmat tiedot hypyistä ovat todella kiinnostavia ja (ainakin minusta) mielenkiintoisia.

 

Sain Raimo Heikkiseltä seuraavat, vuoden 1927 maaliskuun hyppytoimintaan liittyvät lisätiedot:

"21.3.1927 klo 15:05-15:20. 400m. Hansa 4G71 ohjaajana ....

- tiedätkö, mikä on alkuperäislähde?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lähteenä on Sota-arkistosta löytyvät Hansojen lentopäiväkirjat, tässä tapauksessa koneen 4G71.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Satakunnan lennoston historia 1918-1998" opuksessa (s.79) on hieno kuva Hansasta jonka suksella seisoo hyppääjä ja laskuvarjostin on juuri aukeamassa. Kuvatekstin mukaan kyseessä on lentonäytöshypy muttei mainintaa missä ja milloin. Kuvatekstissä todetaan myös jotta hyppääjä seisoi Hansan suksella ja joko aukaisi varjon joka veti hyppääjän mukaansa tai laukaisunaru oli kiinni koneessa ja sankarimme loikkasi alas sukselta...

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Satakunnan lennoston historia 1918-1998" opuksessa (s.79) on hieno kuva Hansasta jonka suksella seisoo hyppääjä ja laskuvarjostin on juuri aukeamassa.

 

Täytyypä etsiä kirja käsiin ja tutustua. Kiitos vinkistä.

 

Näillä hyppylennoilla pilottina oli kpt. Stenbäck. Onkohan kyseessä sama mies joka rikkoi korkeusennätyksen toukokuussa 1920?

 

"Helsingin Sanomat 12. toukokuuta 1920

 

Uusi pohjoismainen korkeuslentoennätys

 

Suomalainen lentäjä saavuttanut 6,000 metrin korkeuden ja ylittää aikaisemman pohjoismaisen ennätyksen 1,000 metrillä ja suomalaisen ennätyksen 1,100 metrillä.

 

Kuten monesti on mainittu, on Utin lentoasemalla t. p. 17 pnä saavutettu uusi korkeuslentoennätys, jolloin vänrikki Erik Stenbäck tähystäjänään vänrikki Runo A. (?)hanson, ranskalaisella Breguet-mallisella maalentokoneella saavutti 6,000 metrin korkeuden..."

 

Lähteenä:

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,59510.msg752641.html

 

Mikäli kyseessä on sama mies niin hänen lentäjävaiheensa kiinnostavat. Löytyisikö helpolla apua?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikäli kyseessä on sama mies niin hänen lentäjävaiheensa kiinnostavat. Löytyisikö helpolla apua?

 

Suomen Ilmailumuseon kirjastosta löytyy Kalle Temmeksen ja ? kokoama luettelo vanhan lentomerkin saaneista sotilaslentäjistä. Perustiedot henkilöistä löytyvät kyseisestä listauksesta.

 

topi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Majuri Erik "Päkki" Stenbäckistä löytyy paljon tarinaa ja kuvia esim. Matti Hämäläisen kirjassa Pommituslentolaivue 44, jonka laivueenkomentaja hän oli Talvi- ja Jatkosodassa. Joppe Karhusen kirjoja kannattaa myös lukea läpi.

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lentolaivue_44

 

edit: Löysin pari vanhaa tapausta -20-luvulta kirjasta "Utin koneet siipi maassa (Vesen-Siiropää), josta seuraavat:

 

30.07.1920, Brequet 14 A2, II IlmOs

Perjantai

"Ohjaaja lennätti tulevaa vaimoaan. Kannus murtui, kun kone törmäsi laskussa hirsikasaan. Ohjaaja vänrikki Erik Stenbäck (s.16.12.1897), matkustajan nimi ei tiedossa."

 

Elokuu 1921, Caudron G.3, 2A 490/I IlmOs

"Koneen moottori sammui liukulennossa ja muljahti maahan matalalla. Ohjaaja luutnantti Erik Stenbäck (s.16.12.1897), tähystäjä luutnantti Paul Hjelt. Tapaus sattui elokuussa 1921, päivä ei ole tiedossa."

 

Tapaukset ovat sattuneet Utissa tai sen välittömässä läheisyydessä.

 

Jukka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
9/25/2010 at 17.36, Guest surfbird kirjoitti:

Sain Raimo Heikkiseltä seuraavat, vuoden 1927 maaliskuun hyppytoimintaan liittyvät lisätiedot:

"21.3.1927 klo 15:05-15:20. 400m. Hansa 4G71 ohjaajana kpt. Stenbäck, tähystäjänä valok.tekn. Lagus ja vnr. Magnusson, joka ilmeisesti sitten istui jalaksella hyppyä varten. Joka tapauksessa koneen päiväkirjan mukaan laskuvarjostinhyppy kyseessä. Laguksen roolina oli, että hän tietysti kuvasi hypyn, mutta toimi myös yhteyshenkilönä ohjaajan ja hyppääjän välillä. Hansan ohjaamosta ei varmasti hyppääjän viittoilua nähnyt. Toinen hyppy 21.3. klo 15:20-15:35. 450m. Hansa 4G71. Stenbäck/Lagus. Hyppääjänä vääp. Salonen. Sitten vielä 23.3. klo 16:55-17:10. 500m. 4G71. Stenbäck/Ins.ltn. Rauhamaa. Hyppääjänä vnr. Piponius."

 

Vänrikki Jouko Piponiukseen liittyen Raimo viestitti seuraavaa:

"Piponius rikkoi IL-30:n Santahaminassa 27.7.27. Vertasin onnettomuusraportissa olevia henkilötietoja Kohtalokkaat lennot  tietoihin ja totesin kyseessä olevan saman henkilön. Hän kaatui talvisodassa."

Nostan tämän ketjun uudelleen näkösälle. Näyttäisi siltä, että ensin 21.3. hyppäsi Magnusson ja Salonen. Sitten pari päivää myöhemmin Piponius. Lisäksi tästä, parin päivän päästä eli 25.3. hyppäsivät Martikainen ja Salonen (uudelleen). Löytyisikö tätä kautta varmistusta asialle?

5c7e9fe505d5f_HyppykurssihypytUusiSuomi22031927.thumb.jpg.af0e62e490c1286650ee09ba42594a36.jpg

Hyppykurssijuttu Uusi Suomi 22.03.1927

5c7e9fe592969_NytshypytHkiUusiSuomi27031927.jpg.09f24eceecb9d0b0c6ba907caf07b79e.jpg

Näytöshyppyjuttu Uusi Suomi 27.03.1927

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään