Menovettä!

[Miika Asunta 2]

No jo se nyt on yks kumma että Suomesta katoaa tankkauspaikka toisensa jälkeen. Jotain tarttis vissiin tehdä, eihän tässä ole mitään järkeä kenenkään alkaa puuhastella yleisilmailun kanssa jos ei menovettä ole saatavissa jokaiselta lentopaikalta. Taitaa olla liian kallista kun ei mene kaupaksi, joten ei kannata myydä?

 

Kylmiä jakelupisteitä näkyy sen sijaan teidenvarsilta löytyvän, autopolttoaine-stc:tä kehiin, ja raivataan langat ja reunaesteet teiden varsilta, ja muutetaan ne lentoonlähtöön ja laskuun sopiviksi, kun lentopaikoillekaan ei kesäiltoina pääse.

 

Miika

 

Oli se toki luettu AIP:stä jo keväällä että Hallissakaan ei ole enää pouseria, mutta yllätys se silti oli.

 

edit: eihän se autobensa käy jos korkealla haluaa lentää 

 

 

 

[Tatu Koiranen 1 527]

No jo se nyt on yks kumma että Suomesta katoaa tankkauspaikka toisensa jälkeen. Jotain tarttis vissiin tehdä, eihän tässä ole mitään järkeä kenenkään alkaa puuhastella yleisilmailun kanssa jos ei menovettä ole saatavissa jokaiselta lentopaikalta. Taitaa olla liian kallista kun ei mene kaupaksi, joten ei kannata myydä?

 

Taitaa olla liian kallista se aseman pitäminen, joten ei kannata pitää. Jos tuollaisen pytyn kulut on muutaman tonnin vuodessa ja siitä myydään bensaa muutama tuhat litraa muutaman kymmenen prosentin katteella, niin se tekee puhdasta tappiota. Muutenkaan lentobensan myynti ei taida nesteelle olla mikään kultakaivos eikä se ole liiketoiminnan painopisteenä, kunhan nyt jotain palvelua tarjoavat.

 

Varmasti yksi osatekijä tässä on myös ympäristöluvat, joita on puuhattu nyt monelle kentälle. Kun vaatimukset kasvavat, tehdään päätös, ettei investoida enempää vaan lyödään pillit pussiin.

 

Oli se toki luettu AIP:stä jo keväällä että Hallissakaan ei ole enää pouseria, mutta yllätys se silti oli.

 

edit: eihän se autobensa käy jos korkealla haluaa lentää 

 

Samoin Varkaudesta on lähtenyt Nesteen pytty pois käytöstä, vuoden vaihteessa.

 

Autobensa on ongelmallinen tietysti lentokorkeuden takia (ainakin tyyppihyväksytyillä koneilla, joissa STC rajoittaa), mutta myös sen alkoholin takia. Mitä hyötyä on siitä, että pääsee laskeutumaan ABC-huoltamon pihaan, jos letkusta tulee 2 % viinaseosta, joka ei kelpaa käytettäväksi. Ongelmaa pahentaa se, ettei noista koskaan tiedä ennakkoon, koska mitään tarkkaa arvoa ei ole määritelty (vaan tietty vaihteluväli, tyyliin 0-5 %, ihan tavarasta riippuen toki). Välillä tulee sopivaa tavaraa, välillä jotain muuta. Shellin vpower ja erään toisen ketjun eräs toinen tuote (pitäisi vielä tarkistaa) lienevät ainoita suomesta saatavia autobensoja, joissa sitä viinaa ei ole yli prosenttia koskaan.

[Sauli Vuori 21]

Samaa olen tässä harmitellut itekkin. Ei taida auttaa muu kuin hakea se STC ja aloittaa kannushow. Oikeastaan mun piti aloittaa se jo tänä kesänä, mutta ajattelin vielä sinnitellä satalällyllä tämän kauden loppuun. Tankkausreissu aiheuttaa omalla kohdalle koneen sijoituspaikan vuoksi vähintään 30min lennon. Onneksi koneessa on kuuden tunnin tankit, niin ei tartte joka päivä olla ruikkimassa.

 

Epäilen vahvasti, että tulevaisuudessa nuo jakelupisteet vähenee entisestään...

 

Loppuun tyhmä kysymys: Mitä vaaraa se alkoholi aiheuttaa moottorille? Pitoisuus on kuitenkin aika pieni. Onko siitä ihan tutkittua näyttöä, vai onko kyseessä vain valmistajan suositus?

[Jouni Laukkanen 47]

Loppuun tyhmä kysymys: Mitä vaaraa se alkoholi aiheuttaa moottorille? Pitoisuus on kuitenkin aika pieni. Onko siitä ihan tutkittua näyttöä, vai onko kyseessä vain valmistajan suositus?

 

Etanoli höyrystyy helposti jo ennen kaasutinta, jolloin se voi aiheuttaa kaasulukkoja.

 

Käsittääkseni ympäristökeskukset ympäristölupiaan myöntäessään soveltavat ilmailupolttonesteiden jakeluasemiin autobensa-asemien määräyksiä, vaikka niitä ei tarvitsisi nimenomaan soveltaa. Vaatimukset ovat sitten niin kovat, että aseman omistaja joutuu heittämään pyyhkeen kehään. Jämijärvellä asia hoidettiin niin, että kunta maksoi määräysten (siis autobensa-asemia koskevien) mukaiset muutostyöt.

 

Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että ympäristökeskukset ampuvat tarkoituksellisesti omaan jalkaansa. Huonompikin välitilan ilmaisimella varustettu säiliö on parempi ympäristön kannalta kuin jerrykannuilla tehtävä sottaaminen.

[Jukka Siirilä 80]

Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että ympäristökeskukset ampuvat tarkoituksellisesti omaan jalkaansa. Huonompikin välitilan ilmaisimella varustettu säiliö on parempi ympäristön kannalta kuin jerrykannuilla tehtävä sottaaminen.

 

Juu, tuota kannushowta kun katselee niin kyllä meinaa itku tulla silmään. Yleensä menee pari litraa siivelle / maahan per tankkauskerta kun suppilo ei ehdi vetää. Mukaan menee helposti jotain kamaa jonka ei kuuluis mennä. Toki suodatinsuppilon läpi tankataan ja loput sitten vielä heitetään hallinkulmalle maahan kun ei sitä epäpuhdasta bensaa voi tankkiinkaan laittaa.

Lisäksi aikamoinen turvallisuusriskihän toi on. Moni kerhokin varmaan hakee autobensaa tynnyrillä / kannuilla / jollain ja tulee rikkoneeksi vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä samalla. Puhumattakaan tankkaamisen riskeistä.

[Sauli Vuori 21]

Niinpä. Ainoa positiivinen puoli lienee se, että kannuja nostellessa saa hyötyliikuntaa 

 

Ja onhan se miellyttävää lähtee matkalennolle hiki puserossa, kun on saanut ne kymmenen jerryä kumottua tankkeihin - ja pää jo valmiiksi bensahöyryistä sekaisin 

 

Joillakin korpikentillä saattaisi onnistua koneenomistajien kimppapytty, johon laitettas sen laatuista menovettä, kuin mitä koneet käyttää. Muutamalla tonnilla taitaa saada ihan toimivan siirrettävänkin pytyn. Ja jos ei sähköä ole helposti saatavilla, niin onhan noita pyttyjä ihan käsipumpullisiakin malleja.

 

Ongelmaksi saattaa tosin muodostua tavaran säilyvyys. Mitenhän se on tuon Vpowerin kanssa? Satalällyhän säilyy hyvin ja toimii vaikka vuosikerta kamana  Mutta ysikasi ei ainakaan säily kovin pitkään. Tekee haihtuessaan kivan vihertävän kalvon kaasuttimeen ainakin tuossa harrasteautossani. Ja käyntihäiriöiden riski on olemassa...

[Guest karjjuh]

Mitä vaaraa se alkoholi aiheuttaa moottorille? Pitoisuus on kuitenkin aika pieni. Onko siitä ihan tutkittua näyttöä, vai onko kyseessä vain valmistajan suositus?

 

Suurin syy alkoholin karsastamiseen lienee se, että polttoainejärjestelmän ja moottorin imupuolen materiaaleja ei ole noissa vanhoissa lekomoottoreissa suunniteltu kestämään alkoholia. Alkoholi kun on kuitenkin varsin erilainen liuotin kuin bensiini. Riippuu käytetystä kumiseoksesta ja muoveista, miten ne reagoivat alkoholin kanssa (toisaalta jotkin toiset laadut voivat reagoida bensiinin kanssa, mutta kun kone on bensalle suunniteltu niin tämä on tietenkin osattu ottaa jo suunnittelussa huomioon, alkoholeja ei).

 

Toinen syy, miksi autobensaa ei voi suoraan käyttää, on lentobensiinin sisältämä lyijy. Noissa vanhoissa moottoreissa lyijyllä oli muutakin tehtävää kuin vain nostaa polttoaineen puristuskestävyyttä eli korottaa oktaanilukua. Lyjyllä oli (ja on edelleenkin joissakin tapauksissa) merkitystä venttiilien voitelemisessa. Lekobensassahan tuota lyijyä on suorastaan järkyttävän paljon, mutta nykyisissä autobensoissa sitä ei saa olla lainkaan. Eli moottorissa, jossa lyijiä tarvitaan venttiilien toiminnan varmistamiseksi, se pitää korvata jollakin muulla aineella. Bensiini itsessään on varsin "kuiva" neste, eli se ei voitele. Lisukkeeksi tankkiin pitää siis lorauttaa jotakin lyijyn korvaavaa ainetta moottorivalmistajan ohjeiden mukaan tai moottoriin voidaan joutua tekemään joitain muutoksia (korvaamaan osia toisilla) tai sille asetetaan joitakin käyttörajoituksia autobensalla toimittaessa.

 

Alkoholi sinänsä ei ole juuri sen huonompi polttoaine kuin bensiinikään, tosin sen lämpöarvo on heikompi. Jos moottori on suunniteltu alunperin alkoholilla käyväksi tai bensa/alkoholi -seoksella käyväksi, ei ongelmia tule. Valitettavasti lentokoneiden bensiinimoottoreiden kehitys loppui jo jonnekin 1950-luvulle ja ongelmat alkoholipitoisen polttoaineen johdosta johtuvat pääosin vielä nykyisinkin käytössäolevien lekomoottoreiden suunnitteluiästä. On selvää, että '50-luvun tekniikkaan pohjautuvat moottorit eivät ole parhaimmillaan 2000-luvun polttoaineilla. Uudemmat pelittävät ongelmitta aivan hyvin autobensalla, kuten esim. ultrissa käytetyt rotaxit. Olisi jo aika herätä nykyaikaan myös lekomopottorippuolella, mutta valitettavasti vanhat jenkkivalmistajat eivät ole juuri osoittaneet intoa uuden kehittämiseen. Euroopassa sen sijaan on useitakin pikkuvalmistajia, mutta sertifioituun "uuteen" bensakoneeseen asti ei ole juuri muut yltäneet kuin Rotax.

[Seppo Koivisto 197]

Continental on ajamassa uutta 94UL lyijytöntä lentobensaa, joten suurta innostusta autobensan käytön lisäämiseen ei heillä varmaan ole. TCM:n mukaan vain 7:1 puristussuhteen O-200:lla ei ollut nakutusongelmia autobensan kanssa. Etanoliin liukeneva vesi pienentää nakutuksen kestoa.

 

http://www.genuinecontinental.aero/alternative.html

http://www.genuinecontinental.aero/images/altenfuels/slide6.jpg

[Arne Wallen 72]

Aivan sama ongelma vaivaa rannikkoseutua ja veneellä kuleksijoita.Polttoainetta mitä tahansa saa sieltä täältä n. 20-30 senttiä kalliimalla.En nyt puhu mökkiläisistä jotka ajavat 20 litraa loman aikana.

Esim. minun on pieni pakko matkustaa avoveden aikaan veneellä.Toki voidaan sanoa, mitäs asut siellä, moniko on valmis kotoaan lähtemään?`

Minäkun täältä lähden merivartiosto hoitaa kyydin ilman maksua, siis sen vimosen reissun, tätä ennen maksan itse omat litrahintani, eilen 1,58 95 nen.

Niin tämä ei aiheeseen liity mutta....

[Guest karjjuh]

Etanoliin liukeneva vesi pienentää nakutuksen kestoa.

 

Vesi ei pienennä nakutuksen estoa, päinvastoin. Vesiruiskutusta käytettiin WWII koneissa mahdollistamaan hetkellinen tehonnosto nimenomaan siitä syystä, että vesi höyrystyessään sitoo  ylimääräistä lämpöä ja siten alentaa puristuslämpötilaa (kuten myös palamislämpötilaa) ja estää nakutusilmiön alkamista. Veden kulutus vain oli sitä luokkaa, että ruiskutusta voitiin pitää päällä maksimissaan muutamia minuutteja, muuten olisi painavaa vettä pitänyt kantaa mukana isoissa säiliöissä. Vesiruiskutustekniikkaa käytetään edelleen joissakin huippuunsa viritetyissä turbomoottoreissa. Etuna on, että hyötysuhteesta ei tarvitse tinkiä sytytystä myöhäistämällä. Myös etanoli itsessään korottaa jonkin verran oktaanilukua, mutta se nakutuksen esto noissa vesiruiskuissa ei liittynyt mitenkään etanolin tai metanolin läsnäoloon ruiskutettavassa seoksessa (joskus jopa puhutaan vesi/metanoli tai vesi/etanoli ruiskutuksesta). Alkoholia lisättiin veteen vain siitä yksinkertaisesta syystä, että muuten vesi olisi jäätynyt matkalentokorkeudella lennettäessä eikä jäätynyttä vettä oikein voinut pumpata enää sylintereihin jos tarvetta tuli...

 

Todellinen ongelma etanoliin liuenneesta vedestä tulee sen korroosiota lisäävästä vaikutuksesta. Vesihän tunnetusti edistää ruostumista, joten PA säiliöt, putket, pumput, sylinterit ja pakoputket ovat suuremmassa korroosiovaarassa kuin ilman etanolia. Sopivilla materiaalivalinnoilla tuokin on aika marginaalinen riski.

[Guest karjjuh]

http://www.genuinecontinental.aero/images/altenfuels/slide6.jpg

 

Tuo autobensan nakutusherkkyys lekomoottoreissa ei perustu niinkään itse etanolin läsnäoloon bensiinissä kuin siihen, että autobensan oktaaniluku on huomattavasti alhaisempi kuin lentobensiinin. Etanoli ei ole varsinainen nakutuksenestoaine kuten lyijy, joten on selvää että lyijybensalle suunnitellut lentomoottorit mahdollisesti epäoptimaalisine palotiloineen nakuttavat etanolibensalla. Kyse on siis moottorin ominaisuuksista ja moottorille sopivasta polttoaineesta.

 

Se on selvää, että etanolibensan sovittaminen vuosikymmeniä vanhaan tekniikkaan perustuviin moottoreihin (joiden suunnittelu tai tekniikan kehittämisajankohtana etanoli kuului lähinnä suunnittelijan ruokavalioon, ei moottorin)  on vaikeaa ja joissakin tapauksissa jopa mahdotonta ilman fyysisiä muutoksia itse moottoriin. Optimaalisen käynnin takaamiseksi vähintään säädöt menevät uusiksi. 

[Arne Wallen 72]

Olen ehkä aiemmin kertonut, vettä sellaisenaan käytettiin aikanaan Olympia, Wickström ym senaikaisissa venemoottoreissa, saatiin muutama puuttuva solmu lisään kilpailuissa, vaihtoehto kone levisi.

Olen antanut kertoa itselleni että Afrikassa aikanaan palvelleet Suomalaiset DC-6 saivat n.400 hp per kone lisätehoa tuolla vesi/metanoli seoksella, näin kertoivat, silti kuulemma jossain palmunlatvat huojuivat nousuissa.Metanolia sai kuulemma monestakin paikasta, vesi kuulemma ongelmana.

[Tatu Koiranen 1 527]

Se on selvää, että etanolibensan sovittaminen vuosikymmeniä vanhaan tekniikkaan perustuviin moottoreihin (joiden suunnittelu tai tekniikan kehittämisajankohtana etanoli kuului lähinnä suunnittelijan ruokavalioon, ei moottorin)  on vaikeaa ja joissakin tapauksissa jopa mahdotonta ilman fyysisiä muutoksia itse moottoriin. Optimaalisen käynnin takaamiseksi vähintään säädöt menevät uusiksi. 

 

Optimaalisen käynnin takaamiseksi mm. se lyijy pitäisi suurimmaksi osaksi siitä lekobensasta poistaa ja äkkiä, jos optivoitava moottorina on joku perus O-235 tai O-360.

 

Niin pitkään kun polttoaineessa on tuollaista roskaa mukana, ei käynti voi olla kovinkaan optimaalista.

[Seppo Koivisto 197]

Vesi ei pienennä nakutuksen estoa, päinvastoin.

Veden nakutuskestävyyttä pienentävä vaikutus perustuu tässä tapauksessa käsittääkseni siihen, että etanoli-vesiseos erottuu omaksi faasiksi ja etanolin oktaanilukua korottava vaikutus menetetään.

[Seppo Kyllönen 0]

Veden nakutuskestävyyttä pienentävä vaikutus perustuu tässä tapauksessa käsittääkseni siihen, että etanoli-vesiseos erottuu omaksi faasiksi ja etanolin oktaanilukua korottava vaikutus menetetään.

Voisiko tuonkin asian kertoa ihan selvällä suomen kielellä en ymmärtänyt tuosta yhtikäs mitään.

[Seppo Koivisto 197]

Voisiko tuonkin asian kertoa ihan selvällä suomen kielellä en ymmärtänyt tuosta yhtikäs mitään.

Tarkoittaa käytännössä sitä, että bensasta erottuva "vesi" sisältää etanolia. Joten bensan etanolipitoisuus pienenee, joka heikentää oktaanilukua, sillä etanolin oktaaniluku on 108 RON.

[Erkki Pulkkinen 0]

Näyttäs kuitenkin että kaikki lycomingit toimivat teknisesti autobensalla, ruiskuvärkkeihin STC on tiukemmassa ja tämä siitä syystä, jonka Jouni tuossa alussa jo mainitsi eli se on se kaasulukko vai höyrylukko vai mikä se oli.

Kun tavaatte Petersenin autobensa-STC:n mukana tullutta infopakettia (jota ei lisätä lentokäsikirjaan) niin siinä kerrotaan mahdollisista vaaroista autobensan käyttämisessä ja tämä höyrylukko sieltä nousee pahasti esille. Siis tämä autobensa-STC ei poista sen höyrylukon esiintymistä vaikka ne tarrat olisivat kuin lähellä täyttöaukkoja hyvänsä.

Autobensalle sopivilta koneilta vaaditaan tietysti moottorin lisäksi kestävyyttä kaikilta bensiinin kanssa tekemisissä olevilta materiaaleilta kuten letkut, tiivisteet, metallit. Näiden materiaalien päälle käy tämä autobensassa oleva litku, jolla korvataan lyijy, jotta moottori ja lähinnä venttiilit saavat voitelunsa.

Oktaaniluku riittää helpostikin noihin lentorouskuttimiin.

[Erkki Pulkkinen 0]

Mitä hyötyä on siitä, että pääsee laskeutumaan ABC-huoltamon pihaan, jos letkusta tulee 2 % viinaseosta, joka ei kelpaa käytettäväksi. Ongelmaa pahentaa se, ettei noista koskaan tiedä ennakkoon, koska mitään tarkkaa arvoa ei ole määritelty (vaan tietty vaihteluväli, tyyliin 0-5 %, ihan tavarasta riippuen toki). Välillä tulee sopivaa tavaraa, välillä jotain muuta. Shellin vpower ja erään toisen ketjun eräs toinen tuote (pitäisi vielä tarkistaa) lienevät ainoita suomesta saatavia autobensoja, joissa sitä viinaa ei ole yli prosenttia koskaan.

 

Ei muuta kuin testeri mukaan tankkaukseen niin alkon määrä selviää minuutissa.

Ja lentolaitteiksi oikeat vehkeet niin pääsee suoraan ABC:n parkkipaikalle

 

[Harri Nurmi 2]

Suomen yleisilmailu on laajuudeltaan sen verran suppeata, että öljy-yhtiön ei juurikaan kannata pitää lekobensapousereita kunnossa hiljaisemmilla lentokentillä. Tuottoa ei tule ja kuten aikaisemmissa viesteissä on todettukin, voimassa olevat ympäristömääräykset polttoainejakamojen osalta ovat haasteellisia ja investointi on suurta kertaluokkaa, jotta jakamo olisi ympäristömääräysten vaatimassa kunnossa apulaitteineen.

 

100 LL:n kulutus on laskenut Suomessa jatkuvasti; Monimoottorikalusto (ammattimainen) on siirtynyt turbiiniaikaan, Ultraköykäiset ovat lisääntyneet ilma-alusrekisterissä (käyttävät autobensaa) ja dieselmoottorien käyttö yleisilmailukoneissa (buumi lienee toki hetkeksi rauhoittunut) on pienentänyt 100 LL:n käyttöä entisestään. Näin ne kyläkaupatkin ovat maaseudulla kuolleet - ei tule enää peittoa kuluille.

 

Ilmailijoiden (SIL + muut etujärjestöt) pitäisi kiinnittää tähän asiaan huomiota ja tutkia, miten polttoainejakelu pystytään takaamaan toimintakentillä tulevaisuudessa. Onko ympäristömääräyksiin mahdollisisuus saada lievennystä (litramäärät paljon pienempiä kuin autobensiksellä). Entä mahdollisuus

hankkia kentälle säiliöauto kiinteän säiliön sijaan? Säiliöauto on itsessään turvalliseksi rakennettu, mutta tankkausvaiheessa toki "roiskeet" ovat mahdollisia.

Mitä muuta on tehtävissä.  Ei kauppiasta voi moittia, mikäli ei halua myydä tuotteita tappiolla.

[Olli Hänninen 14]

Eikö bensakauppias voisi kuitenkin sijoittaa näitä lekobensapousereita/asemia sellaisille kentille minkä kerholla on lekobensaa käyttäviä koneita, eli sinne missä kysyntää on. Kyllä kerhojen lekobensakoneilla lennetään kuitenkin vielä jonkin verran, että kyllä näillä 100ll-pousereilla on käyttöä. Lisäksi se vetää kyllä myös muita lekobensakoneita paikalle, jos on tiedossa että 100ll:ää on saatavilla. Sinällään tämä on ilmailijoilta vähän oman oksansa sahaamista, kun kovasti ollaan siirtymässä pienemmät kustannukset aiheuttamiin autobensaan, dieseliin ja kerosiiniin, jolloin 100ll-pousarit/asemat viedään pois pienemmän menekin takia. Sitten valitamme, että nyt sitä kallista lekobensaa ei saa enää mistään. Mutta sehän on valtio/eu joka tällaisen lekobensaveron on laittanut vaivoiksemme, että sielläkin saavat katsoa peiliin.

 

Joku järki tähän on silti tultava, jokaisella lentokentällä pitäisi olla edes pieni n. kuution vetävä lekobensapousari jonne sitä 100ll:ää olisi sitten mahdollista tilata sitä haluaville.

[Tommi Hinkka 31]

Onhan näitä kerhon omia "farmisäiliöitä" ollut ennenkin. Niihin saa sähköpumppuja ja mittareita. Mikä estää kerhoa toimimasta bensanjakelijana?

T: Tomppa

[Matti Huoviala 68]

Onhan näitä kerhon omia "farmisäiliöitä" ollut ennenkin. Niihin saa sähköpumppuja ja mittareita. Mikä estää kerhoa toimimasta bensanjakelijana?

T: Tomppa

 

Ympäristöluvan tiukat ehdot?

Tuotevastuu?

 

-M-

[Tommi Hinkka 31]

Ympäristöluvan tiukat ehdot?

Tuotevastuu?

 

-M-

 

Ehdot selviää selvittämällä. Tuskin mahdottomia ovat.  Riippuu varmaankin tankin tilavuudesta.

Tuotevastuusta en osaa sanoa muutakuin, että jokainen varmaan tankkaa omasta pousaristaan omalla vastuullaan.

 

Kunhan vain heitin ajatuksen ilmoille.

T: Tomppa

[Tommi Hinkka 31]

Niin tai sitten vois tehdä niinkuin ennen tehtiin. Annetaan panttia vastaan pousarin avain, ja jokainen kirjaa oman tapahtumansa pousarissa olevaan ruutuvihkoon. Sieltä selviää kuka on tankannut , mihinkä koneeseen ja kuinka paljon. Enää tarvii keksiä pousarille vastuuhenkilö, joka hoitaa polttoaine-tilaukset ja laskutuksen.

Talkootyöläisiähän löytyy kerhoista yllin kyllin tähän pousari-vastaavan hommaan.

Tämä vain yksi toimintamalli. Yritän vain auttaa. Keksikää itse lisää.

T: Tomppa

[Ari Siltavuori 6]

Käsittääkseni ympäristökeskukset ympäristölupiaan myöntäessään soveltavat ilmailupolttonesteiden jakeluasemiin autobensa-asemien määräyksiä, vaikka niitä ei tarvitsisi nimenomaan soveltaa. Vaatimukset ovat sitten niin kovat, että aseman omistaja joutuu heittämään pyyhkeen kehään. Jämijärvellä asia hoidettiin niin, että kunta maksoi määräysten (siis autobensa-asemia koskevien) mukaiset muutostyöt.

 

Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että ympäristökeskukset ampuvat tarkoituksellisesti omaan jalkaansa. Huonompikin välitilan ilmaisimella varustettu säiliö on parempi ympäristön kannalta kuin jerrykannuilla tehtävä sottaaminen.

 

Lisätietoa Jounin mainitsemaan viranomaisen "soveltamiseen".

Räyskälä-Säätiön Ilmailukeskuksen lentopaikalle ympäristölupa

Hämeen Laskuvarjourheilijat ry:n lentobensiinisäiliön on rakenteineen vastattava Kauppa ja teollisuusministeriön päätöksessä (415/1998) vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla edellytettyjä vaatimuksia, standardia SFS 3352 ja Turvatekniikan keskuksen standardeja ja ohjeita.

 

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (415/1998), vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla

2 §

Soveltamisalan rajaus

 

Tätä päätöstä ei sovelleta ilmailu- ja raideliikenteen polttoaineena käytettävän palavan nesteen jakeluun.

 

Päätöstä ei sovelleta myöskään yksityiskäytössä, kuten liikennöitsijöiden, maatilojen ja vastaavien omassa käytössä, oleviin jakelupisteisiin, joissa säiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m3.

 

SFS 3352, Palavien nesteiden jakeluasema

Soveltamisala / Scope

 

1 Soveltamisala Tätä standardia sovelletaan nestemäisen polttoaineen jakeluun tarkoitettuun jakeluasemaan. Jakeluasemaan kuuluvat sen toimintaan liittyvät säiliöt, jakelulaitteet ja rakennukset. Jakeluasemaksi katsotaan myös tilapäinen jakelupiste, josta polttoainetta luovutetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen polttoaineeksi. Tätä standardia ei sovelleta raideliikenteen polttoaineena käytettävän palavan nesteen jakeluun, lentopolttonesteiden jakeluun tarkoitettuun jakeluasemaan pois lukien lentobensiinin automaattiset jakelupisteet lentoasema-alueilla. Tässä standardissa ei ole käsitelty ylipaineeseen perustuvia polttoaineen siirtojärjestelmiä eikä niiden asettamia vaatimuksia jakeluasemarakenteelle. Tätä standardia ei ole tarkoitettu sovellettavaksi taannehtivasti ennen sen voimaantuloa rakennettuihin palavan nesteen jakeluasemiin. Tehtäessä muutos- tai laajennustöitä näillä jakeluasemilla voidaan standardissa annettuja ohjeita kuitenkin soveltaa muutos- ja laajennustöiden käsittämässä laajuudessa soveltuvin osin.

Viranomainen myös sujuvasti vaatii määräysten täyttämistä taanehtivasti.

 

Tämähän tarkoittaa samaa, kuin kerrostalon putkiremontissa viranomainen vaatisi tekemään remontin julkisten liikerakennusten määräysten mukaan.

Se että kylpyhuonetta pitää suurentaa (seiniä siirtää), jotta pyörätuoli pystyy pyörähtämään (vaikka talossa ei ole hissiä tai kaikki ovet ovat liian kapeita pyörätuolille) tai molemmille sukupuolille on oltava omat tilat ei olisi viranomaiselle ongelma.