Lehtimäen veljesten ilmailuhistoria

[Jouni Salminen 20]

TV:stä tuli dokumentti Punapäälikkö Verner Lehtimäestä. Oli pakko lainata kirja (Punapäälikkö). Veljesten seikkailu ilmailun alalla sekä venäjällä että yhdysvalloissa on milenkiintoista luettavaa.

 

  Verner ja Venäjälle siirtynyt Jalmar ilmoittautuivat sitten Pietarissa punalaivaston lentäjäkouluun.

 

Jo lokakuussa 1919 veljekset tulittivat kaksitasoillaan kenraali Judenitshin valkoisia joukkoja. Maaliskuussa 1921 heidän tehtäväkseen tuli hyökätä neuvostohallitusta vastaan nousseiden Kronstadtin kapinallisten kimppuun.

 

- Veljesten lentoyksikkö oli jo ehtinyt ilmoittautua kapinallisten puolelle. Kuusi lentäjistä ammuttiin ja loput komennettiin sitten kukistamaan kapinaa, Kimmo Lehtimäki tietää.

 

Jalmarin kone putosi itäisen Suomenlahden taivaalta, mutta lentäjä selvisi hengissä.

 

Veljekset siirtyivät lentosotakorkeakouluun Moskovaan. Kauluksiin ommeltiin neljän neliön laatat, mikä tiesi rykmentinkomentajan arvoa. Sitten työt jatkuivat Pietarissa.

 

Nuori neuvostomaa sai jäädä vuoden 1923 lopulla. Verner oli Pietarissa rakastunut Astoriassa konsertoineeseen Lilly Leemanniin, ja pariskunnalle oli syntynyt Eino -poika. Vernerin ja Jalmarin perheet siirtyivät Kiinaan. Verner onnistui saamaan Shanghaista Suomen passin, jonka avulla hän muutti taas Yhdysvaltoihin.

 

Lehtimäet asuivat San Franciscossa, Santa Barbarassa, Buhrlingamessa, Chicagossa ja lopulta New Yorkissa. Veljekset perustivat ilmailualan yrityksen. Verner toimi teknisenä johtajana, kun ranskalaisten ensimmäinen Atlantin-ylittäjä, L´Oiseau Canari -kone piti salakuljettaa Amerikkaan ja koota siellä.

 

Vernerillä riitti dollareita jo ennen yrittäjänuraa. Kimmo Lehtimäki arvioi, että hän toimi neuvostoarmeijan tiedustelutehtävissä. Jalmarin vaimo jopa kirjoitti aiheesta FBI:lle. Siitä huolimatta Verneriä ei vainottu. Oliko hän jonkinlainen kaksoisagentti?

 

- Voi hyvin olla, Kimmo Lehtimäki vastaa.

 

Neuvostoliitto hioi vuosina 1929-1930 salaista lentokonekauppaa Yhdysvaltain kanssa. Hanke tyssäsi vasta presidentti Herbert Hooveriin. Väitetään, että näissä neuvotteluissa Verner Lehtimäki tutustui kuvernööri Franklin D. Rooseveltiin.

 

Lehtimäen veljekset palasivat Neuvostoliittoon vuonna 1931. Mukanaan heillä oli parikymmentä osiin purettua lentokonetta, lentokonetehtaan laitteet sekä amerikansuomalaisia lentäjiä ja mekaanikkoja. Koneet eivät kuitenkaan päätyneet veljesten toivomaan paikkaan eli Karjalaan vaan luultavasti puna-armeijan käyttöön.

 

 

[Martti Kujansuu 180]

[...], lentokonetehtaan laitteet

 

Carl Fredrik Geustin mukaan kyseessä saattoi olla kokoonpanolinja Fairchildin konkurssipesästä. Puolustusvoimien katsauksessa n:o 14 (10.10.1941) esitellään vallatussa Petroskoissa olevaa lentokonetehdasta eli Lehtimäkien tuomaa kokoonpanolinjaa?

[Mikko Suokas 1]

Ilmeisesti Lehtimäet on tiedetty ja tunnettu Suomessakin maailmansotien välisenä aikana, tai sitten heidät on mainittu neuvostopropagandassa talvisodan aikana. Oheinen lainaus on kommodori Eino Pukkilan kirjasta Sota tulee mereltä, joka kertoo tiedustelupalvelun toiminnasta Suomenlahdella talvisodan ja välirauhan aikana.

 

"Mutta ensin oli vietettävä yö hotelli Maakunnassa, josta hän oli yleensä ottanut yösijan. Huone oli ylimmässä kerroksessa ja hän oli juuri menossa erään naisen kanssa hissiin, kun hälytyssireeni alkoi ulvoa. Hissi lähti liikkeelle, mutta pysähtyi virran katketessa sellaiseen paikkaan, jossa oven kohdalla oli vastassa kylmä seinä. Matkaseuralainen alkoi vimmatusti kirkua. Hän oli keski-ikäinen rouva, ei hullumman näköinen, mutta ääni oli kaamea. Saarela koetti rauhoittaa seuralaistaan:

 

- Täällähän me olemme turvassa betonin sisällä, jos pommituksia tulisi. Voitte myös huoleti olla minuun nähden rauhassa. Yrittäkää nyt rauhoittua, eihän me täällä kauan jouduta olemaan. Mikä teitä oikein pelottaa?

 

- Ne Lehtimäen veljeksethän tuntevat Turun ja ovat luvanneet panna sen maan tasalle."