Koulukoneen valinta

[Peter Lord 184]

Useissa kerhoissa "alkeiskoulukoneena" eli PPL-oppilaan ensimmäisenä koneena  näyttää olevan jokin Cessna.  15x tai 172.  Toisissa taas Piper Cherokee tai joku hänen serkuistaan.

 

Kysyn teidän perusteltua mielipidettänne, mikä konetyyppi olisi TEIDÄN mielestänne optimaalinen lentokerhon koulukoneeksi.

 

JOS samalla koneella pitäisi kouluttaa PPL-oppilaita ja lisäksi lentää matkalentoja.  Siis kone, jolla VFR-pilotti uskaltaisi lähteä käymään naaurikaupungissakin. Tai naapurimaassa.

 

Rajataan nyt kustannussyistä pois lasiohjaamokoneet ja luotettavuussyistä kaikki dieselit (Ei, tämä ei ole provo.)

Koneeseen pitäisi saada lastattua 4 aikuista. Ja matkatavaraakin.

 

 

Peter

[Jani Lemberg 0]

Peter,

 

Miksi alkeiskoulukoneeseen pitää saada neljä henkilöä tavaroineen?

 

Vastaan kyllä perusteluineen, kunhan tiedän lähtökohdat...

 

Jani

[Olle Sälgmark 2]

Useissa kerhoissa "alkeiskoulukoneena" eli PPL-oppilaan ensimmäisenä koneena  näyttää olevan jokin Cessna.  15x tai 172.  Toisissa taas Piper Cherokee tai joku hänen serkuistaan.

 

Kysyn teidän perusteltua mielipidettänne, mikä konetyyppi olisi TEIDÄN mielestänne optimaalinen lentokerhon koulukoneeksi.

 

JOS samalla koneella pitäisi kouluttaa PPL-oppilaita ja lisäksi lentää matkalentoja.  Siis kone, jolla VFR-pilotti uskaltaisi lähteä käymään naaurikaupungissakin. Tai naapurimaassa.

 

Rajataan nyt kustannussyistä pois lasiohjaamokoneet ja luotettavuussyistä kaikki dieselit (Ei, tämä ei ole provo.)

Koneeseen pitäisi saada lastattua 4 aikuista. Ja matkatavaraakin.

 

 

Peter

 

Näillä kriteereillä PA-28 180

 

Kiinteällä ropellilla ja telineellä.Voi myös tankata ennen lähtöä.

 

[Jouni Laukkanen 47]

Näillä kriteereillä PA-28 180

 

Kiinteällä ropellilla ja telineellä.Voi myös tankata ennen lähtöä.

 

 

Sama muuten koskee C172:sta 180 hv:n moottorikonversiolla. Tämän lisäksi samaa konetta voi tarvittaessa käyttää SAR- ja hyppykoneena. Ja olenpa tällaisella myös hinannut. Henk.koht. C172 on minulle se lentokerhon allround-kone.

[Jukka Siirilä 80]

Miksi alkeiskoulukoneeseen pitää saada neljä henkilöä tavaroineen?

 

Voisin kuvitella, että lentokerhon tapauksessa koneen monikäyttöisyys olisi yksi kriteeri. Eikai millään kerholla ole varaa pitää pelkästään alkeiskoulukonetta jota ei sitten paljon muuhun voi käyttää.

Neljä paikkaa ja matkatavarat lisää koneen käyttömahdollisuuksia muuhunkin kuin koulutukseen aika huimasti. Samoin aloittelevan VFR-pilotin on varmaan hiukan turvallisempaa ja mukavampaa lähtee matkalennolle koneella jolla on lentänyt kurssin jolloin kone on tutumpi kuin koneella johon on juuri saanut tyypit ja kokonaiskokemuskin on yleisesti aika pieni.

[Antti Laukkanen 15]

Aattelin kysyä saman kysymyksen kuin Jani. Joten kysyn. Minusta C172 on huono koulukone, koska se on järjettömän epälooginen lentolaite eikä opeta aloittavaa pilottia ohjaamaan oikein eli kääntäen opettaa aloittelevaa pilottia ohjaamaan väärin. Muutaman kymmenen tunnin kokemuksella se on sitten ihan kelpo työjuhta, joka tarjoaa mopediluokan laitteisiin nähden monia uusia asioita. Lentäminenhän pitäisi aloitta pursikoneilla tai edes mopuilla. Ei tarvitsisi sitten opetella myöhemmin enää lentämään.

 

-A-

[Olavi Lehtinen 0]

Aattelin kysyä saman kysymyksen kuin Jani. Joten kysyn. Minusta C172 on huono koulukone, koska se on järjettömän epälooginen lentolaite eikä opeta aloittavaa pilottia ohjaamaan oikein eli kääntäen opettaa aloittelevaa pilottia ohjaamaan väärin. Muutaman kymmenen tunnin kokemuksella se on sitten ihan kelpo työjuhta, joka tarjoaa mopediluokan laitteisiin nähden monia uusia asioita. Lentäminenhän pitäisi aloitta pursikoneilla tai edes mopuilla. Ei tarvitsisi sitten opetella myöhemmin enää lentämään.

 

-A-

 

Jaa, en ole huomannut C172 ohjaamisessa mitään erikoista. Rattia vasemmalle ja kone kalliistuu vasemmalle ja niin edelleen. Hyvä ja turvallinen koulukone, antaa paljon anteeksi ja käy matkallekin.

 

t. Ole

[Orvo Välilä 3]

Minusta C172 on huono koulukone, koska se on järjettömän epälooginen lentolaite eikä opeta aloittavaa pilottia ohjaamaan oikein eli kääntäen opettaa aloittelevaa pilottia ohjaamaan väärin.

 

Lähes täydellinen tietämättömyyteni syveni entisestään?   

 

Siltä varalta että joskus joudun moisen järjettömän epäloogisen lentolaitteen kanssa tekemisiin ( teoreettisesti mahdollista ) niin on ihan pakko kysyä: miten / miksi C172 opettaa väärään ohjaamiseen??

[Matti H. Virtanen 5]

Ehdotan äänestykseen Schweizerin 300 CBi:tä, turvallinen ja "helppo" koulukone.  Ja hyvä laite PPL:n suorittamisen jälkeenkin, voi ottaa kaverinkin mukaan ilman että tuntee istuvansa rimpulassa.

 

Ehkä vähän tsessnaa hitaampi mutta sitäkin monikäyttöisempi. Ja mahtuu pieneen tilaan!!! 

[Jukka Ruoti 1]

Aattelin kysyä saman kysymyksen kuin Jani. Joten kysyn. Minusta C172 on huono koulukone, koska se on järjettömän epälooginen lentolaite eikä opeta aloittavaa pilottia ohjaamaan oikein eli kääntäen opettaa aloittelevaa pilottia ohjaamaan väärin.

-A-

 

Jaahas, aina sitä kuulee jotain uutta. Eka koulukoneeni oli C172, joten lennän varmaankin nykyistä tyyppiäni, Boeing:in Triplaseiskaa, "järjettömän epäloogisesti ja väärin"???

 

;D

 

Jukka

 

 

[Håkan Sandberg 5]

Höh

 

Grob 109B tietennii. Sillä ku oppii rullaamaan, osaa lentää kaikkia koneita

HS

[Peter Lord 184]

Peter,

 

Miksi alkeiskoulukoneeseen pitää saada neljä henkilöä tavaroineen?

 

Vastaan kyllä perusteluineen, kunhan tiedän lähtökohdat...

 

Jani

 

Toiset taisivat jo ehtiä vastaamaan puolestani.  Täsmennän vielä, että tyypillinen lentokerho Kehä III:n pohjoispuolella ei ole yleensä järin varakas, joten samalle koneelle on hyvä olla useammankin laista käyttöä.  Oppilaitakaan ei (näköjään ja valitettavasti) ole sellaisia määriä, että yksi kone olisi koko ajan tarpeen pelkkään koulutukseen.

 

Peter

[Boris Grahn 0]

Oma alkutaipaleeni jakautuu jokseenkin tasan C-172/PA-28, eli OH-PIO, OH-PJH ja OH-CCF tulivat tutuiksi tuolloin. Piperit "maistuivat" jotenkin paremmalle kuin Cessna, joka tuntui enemmän leijalta kuin lentsikalta - ajoittain. Sittemmin hanskaan istui parhaiten oma, aikaisemmin mainittuja hieman ärhäkämpi Beechcraft Musketeer OH-BMW.

 

Jos monipuolisuus on "must", valinta on varmaankin se C-172. Yhdestä koneesta on pienen kerhon varmaan aloitettava, koska kovin paljon vähemmällä ei oikein pääse edes alkuun. Kun kerho kasvaa ja ellei koneesta ole pakko alvariinsa poistua laskuvarjon varassa, voisi sopiva mix olla mopocessna ja vaikkapa se Cherokee joukkoliikenteeseen.

[Peter Lord 184]

Entäpä väite, jonka (viimeksi) eilen kuulin: "Piper on vaikeampi lennettävä ja siksi Cessna sopii paremmin koulukoneeksi" ? Oletteko samaa vai eri mieltä?

 

Kuinkas moni teistä on saanut peruskoulutuksen Piperillä?

 

Itse lensin A2-lupakirjani  Cherokeella ja Beech Sportilla (PDP ja PJZ sekä BAB) joissa en havainnut erityistä vaikeutta, joskaan en muista vaihtoehdoistakaan tiennyt. 

Vanhaa lentopäiväkirjaa katsellessani totesin, että lensin eka yksinlennon Beechillä 8 h lentokokemuksella, ja siihen 8 tuntiin mahtui jo kolme eri koneyksilöä ja 2 konetyyppiä.   Kerholla oli mistä valita, mutta se olikin Finnairin Lentokerho.

 

C172:lla lensin sitten noin 50 h kokemuksen kohdalla ensimmäisen kerran. "Tyyppikurssi" käsitti yhden 40 min lennon ja muutaman läpilaskun.  Ensivaikutelma oli omituinen; luulin että ohjainvaijerit ovat kumiköyttä.

Olen pitkälti samaa mieltä kuin Boris tässä.

 

Cessna maistui taas paremmalta hiukan isommassa koossa: Esim. Cessnan 402 oli (minun mielestäni) maukkaampi lennettävä kuin Piper Navajo. (Mutta tämä menee nyt OT)

 

Peter

[Guest lattakierre]

Jokaisella kerholla pitäisi olla myös ultra. Näin saataisiin edullisesti useampi henkilö innostumaan ilmailusta. Osa näistä ultrailijoista siirtyy kiinnostuksen ja varallisuuden kasvaessa ppl-kurssille eli cesnoille/piiperöille lisää käyttäjiä.. Ultra antaa myös mahdollisuuden kokea vesi ja suksilento edukkaasti.Nämä hienot lajit eivät kasvata suosiota  jos kerhon käytössä on vain väsynyt kellukeMaule ja löpösesna. Pelkästään kulujen peittäminen näillä vehkeillä nostaa tuntihinnat monelle aloittelijalle liian korkeaksi.Kassaankin olisi hyvä kertyä pahan päivän varalle..

Eli Utralla saataisiin kasvatettua lisää kerholaisia joista osa alkaa myöhemmin "elättää" näitä "oikeita koneita" joiden tulevaisuus on muuten melko heikko ainakin täällä Jyväskylän tasalla..

Onko kerhon kaluston tarkoitus mahdolistaa vain muutamien pilottien lentelyn VAI tarjota koulutuksen ja järkevähintaisen harrastuksen mahdollisimman monelle??

 

[Tapio Valkama 0]

Hei Peter

 

Kerhon (koulu-) koneen mallin määrää mielestäni ensisijaisesti jäsenien halu lentää tyyppiä. Ei niinkään koneen "sopivuus" koulutuskäyttöön.

 

Muutamia vuosia oppilaita kiusanneena uskallan väittää, että molemmat tyypit (C172/PA28) soveltuvat koulutukseen. Joskin tietty molemmat saa myös rikottua jos koulutus ei ole mennyt ihan nappiin tai kelit eivät yksinlennoilla vastaa pilotin kykyjä.

 

"Vaikealla" konetyypillä oppii vaikeita asioita. Miksi koulukoneen pitää olla helppo lentää ?

 

TV

 

PS.:Oma koulutukseni sujui C152/C172 tyypeillä. Enkä muista siinä olleen paljonkaan epäloogista. Ainakaan koneeseen liittyvää

[Joel Kajas 0]

Kääk. Pitääkö nyt lentää koko kurssi uusiks jos haluaa jollain muulla lennellä, mulla kun ei oo kokemusta muista kuin Cessnoista? 150/152 ja 172 (180 HP), viime aikoina eniten viimeksi mainitulla, joka muuten sivumennen sanoen allekirjoittaneen mielestä on tuntunut eniten lentokoneelta noista kolmesta tyypistä. 150 ja 152 on aika kummallisia vehkeitä ajella, ainakin mun mielestä. Ne reagoi, mutta jotenkin eivät kuitenkaan reagoi, ohjaustuntuma on vähän puutteellinen. Vaikea selittää. 152:lla lensin kurssin, siitä on siis mulla toistaiseksi eniten kokemusta.

 

"Vaikealla" konetyypillä oppii vaikeita asioita. Miksi koulukoneen pitää olla helppo lentää ?

 

Onko 172 vaikea?

[Olle Sälgmark 2]

 

"Vaikealla" konetyypillä oppii vaikeita asioita. Miksi koulukoneen pitää olla helppo lentää ?

 

TV

 

 

Pohjanlahden tälläpuolella lentää PPL pilot keskimäärin 10-15 tuntia vuodessa,kauniilla kelillä.

 

Tällä tuntimäärällä ei ehkä pysty pitämään yllä lentotuntumaa "vaikeisiin" koneisiin.

 

Ehkä paras että koulukone on helppo lentää,antaa anteeksi virheet,lähes mahdoton saada kierteeseen ym.

 

Näin pysyy onnettomuustilasto pienenä.

 

"Vaikealla" koneella en tarkoita cesnaa.

[Olli Hänninen 14]

Mielestäni "maailman paras" lentokone Cessna 172 sopii enemmän kuin hyvin koulukoneeksi ja myös matkalentoihin siitä löytyy tosi hyvin kapasiteettia. Se on myös monikäyttöinen niinkuin Jouni tuossa edellä sanoi, sopii purjekoneiden hinauksiin kunhan vain on tarpeeksi moottoritehoa, sopii hyppykoneeksi myös jos tarpeen ja sopii SAR-koneeksi, palovalvontalentoihin yms. Jos kerholla on jäseniä enemmän ja jos kurssilaisia on enemmän kuin kolme, niin silloin mielestäni pitäisi olla koulukone erikseen, joka olisi sitten ensisijaisesti koulukone. Siihen tarkoitukseen sopisi parhaiten peruskoneet Cessna150/152, Piper Tomahawk tai hieman erikoisempi Diamond DA-20 Katana. Piper Cherokee olisi varmasti myös samalla tavalla kuin Cessna172 sopiva koulukoneeksi ja matkakoneeksi.  

[Jyrki Vähätalo 1]

Sekä omaan lennonopettajakokemukseen pohjautuen, mutta varsinkin siihen mitä olen taitojen oppimisesta ja opettamisesta yleisesti viimeisen 26 vuoden aikana toimiessani liikunnanopettajana ja jääkiekkovalmentajana oppinut, tiedän että perustaito opitaan helpoimmin siten, että oppimisprosessin alussa teoria ja käytäntö kulkevat heti käsi kädessä. Ja tätä käytäntöä jostain ihmeen syystä ei lentokouluissa tai kerhoissa käytetä vaan oppilas istuu luokassa ensimmäisen kuukauden. Jos halutaan tehostaa peruslentokoulutusta laitetaan oppilas lentämään 1-2 kertaa viikossa heti koulutuksen alusta.

 

Koulukone on tietenkin väline lentämisen oppimiseen ja nykyiset koulukoneet eroavat erittäin selkeästi toisistaan kun arvioidaan, millä oppilas oppii helpoimmin perustaidot lentokoneen käsittelyyn. Liikennekoneessa koulutusta edeltää ohjaamoharjoittelulaite ja lentosimulaattori ja  Ilmavoimissa tietokoneen avulla opitaan eri järjestelmien  käyttöä. Peruslentokoulutuksessa simulaattorit ja muut oppimista helpottavat laitteet ovat vähemmän käytössä ja siksi ohjaamoharjoittelulla, jossa opitaan nappulatekniikka ja löydetään oikeat vivut sekä harjoitellaan hätätilanteita nopeuttaa lentämisen oppimista. Radioliikenne pitäisi sujua hyvin jo ennen ensimmäistä lentoa ja siihen auttaa oma opiskelu ja ainakin joskus käytössä ollut luokkahuonelentäminen paperiliidokilla tai pienoismallilla.

 

Kun sitten käynnistetään koulukoneen moottori ensimmäistä kertaa, oppilas unohtaa alussa suurimman osan siihen asti harjoitelluista asioista ja siksi hyvään koulukoneen ominasuuksiin kuuluu vaivaton liikkuminen rullatessa ja siksi kuomulla varustettu alatasokone on paras vaihtoehto siihen, että oppilas näkee hyvin ympäristön ja liikenteen sekä hahmottaa oman koneen liikesuunnat.

 

Keskeisin asia tehonkäytössä jo rullaamisessa ja tietenkin aikanaan lentäessä on se, että oppilas voi hallita vasemmalla puolella konetta istuessaan kaasuvipua vasemmalla kädellä, jolloin oikea käsi vapautuu ohjaamiseen. ( Lähestyn asiaa siten, että suurin osa ihmisistä on oikeakätisiä!)

 

On päivänselvää ja luonnollista, että hienomotorinen taitosuoritus kuten lentokoneen ohjaaminen onnistuu sillä kädellä, joka muutenkin tekee vaativat suoritukset, kuten kirjoittamisen. Toinen vähintään yhtä selvä asia on se, että oikean käden saadessa olla tuettuna oppilaan oikealla polvella voidaan suorittaa tarkasti ohjausliikkeitä. Voit verrata asiaa ampumiseen tuelta tai ilman tukea. Kun kaasuvivun läheisyydessä on potkurin kierrosnopeuden säätö, eli puhutaan vakiopyörimisnopeuspotkurista, oppilaan ei tarvitse koko ajan säätää potkurin kierroksia kaasuvivulla ja silloin suuri huoli ja huomion kiinnittäjä on pois. Potkurin kierrokset voidaan vaivatta säätää kun ensin on säädetty ahtopaine oikeaksi ja peruskoulutuksen aikana tuohon kierrosten säätöön ei kovin usein tarvitse koskea ja kun tarvitsee useimmin, oppilas on jo saavuttanut ohjaamisessa riittävän tuntuman.

 

Kun tähän lisätään vielä ohjaussauvan päässä oleva sähköinen trimmi, voidaan ohjainvoimat poistaa oikean käden peukalon liikkeellä ja saadaan aikaiseksi ohjaustapahtuma, joka voidaan vaivatta hoitaa kahdella sormella. Nyt voit verrata tätä suoritusta siihen, että kirjoitat nimesi kynällä normaali kynäotteella verrattuna siihen, että puristat kynää nyrkissäsi. On selvää, että hienomotoriikkaa vaativa suoritus voidaan tarkemmin tehdä, kun voimaa ei tarvitse käyttää.

 

Jos tähän kuvaukseen sopivia koulukoneita on saatavilla, ainakin minä valitsisin em.seikkoihin perustuen kyseisen laitteen peruslentokoulutukseen.

[Oskari Tähtinen 0]

Jos tähän kuvaukseen sopivia koulukoneita on saatavilla, ainakin minä valitsisin em.seikkoihin perustuen kyseisen laitteen peruslentokoulutukseen.

 

Tuohan kuulostaa trimmiä lukuunottamatta kovasti Vinkalta. Paitsi rullaus, joka etenkin talviliukkailla on aina yhtä mielenkiintoinen, jännittäväkin elämys koneyksilöstä riippuen. Joskus ihan kirjaimellisesti, kuulemma.

 

Ehkäpä Bravo sittenkin puoltaa paikkansa eräässä nimeltämainitsemattomassa koulutuslaitoksessa...

 

-Oskari

[Boris Grahn 0]

On päivänselvää ja luonnollista, että hienomotorinen taitosuoritus kuten lentokoneen ohjaaminen onnistuu sillä kädellä, joka muutenkin tekee vaativat suoritukset, kuten kirjoittamisen.

 

OT: Olen käynyt n (suuri positiivinen kokonaisluku) keskustelua siitä, MIKSI IHMEESSÄ niin monet oikeakätiset jääkiekkoilijat laukovat vasemmalta, kun sekä voiman että tarkan suunnan määrää alempi käsi, jonka olisi hyvä olla se parempi ja vahvempi.

 

Nimimerkki: Viidennen sukupolven "raittien" isoisä

[Tapio Valkama 0]

 

Onko 172 vaikea?

 

Ei minun mielestäni... tänään. Mutta silloin kun ensimmäisen kerran yksin pääsin niin...  

 

Tarkoitin lähinnä, että jos kerhoilla ei ole resursseja täyttää kaikkien matkalentohaluisten, kentänkiertäjien, halvallalentäjien, lentooppilaitten jne. toiveita voisi lentokoulutuksen puolesta mielestäni harkita esimerkiksi PA28R/C172RG tai muun vastaavan tyypin hankkimista.

 

Tietenkin koulutus kallistuu ja hankaloituu, mutta tuntihintojahan voisi kerhon puolesta subventoida koulutuksen puitteissa. Säästyyhän samalla "alkeiskoulukoneen" (C150 tms.) pitämisen kustannukset. Voisin myös kuvitella että yksi ja toinen lentäjän koulutusta harkitseva lentäisi mielellään vähän "vaikeampaa"/hienompaa konetta alusta alkaen.  

 

Jos tuntuu että lentooppilas ei saa esimerkiksi potkurin lapoja alkukoulutuksessa säädettyä, niin senhän voi opettaja hoitaa ensimmäisten tuntien aikana. Ja ehkä monella oppilaalla on pursi-/ultratiimaa.

 

Sitäpaitsi porukka olisi lisenssin saatuaan heti, ilman CAVOK-kelillä tehtyä muutaman läpärin tyyppikurssia, "ready to service++" kerhon komealla matkakoneella.

 

 

No joo, ideoitahan vaan...

 

TV

 

 

 

 

[Mika Koski 0]

Miksi koulukoneen pitää olla helppo lentää ?

 

"Helppoutta", "turvallisuutta" ja "kestävyyttä" arvostaa oppilaiden yksinlentoja valvova opettaja. Jos kone lentää "itsekseen", niin henkistä kapasiteettia on käytettävissä myös ilmatilan tarkkailuun, suunnistamiseen, radioliikenteeseen, moottorin käyttöön ja valvontaan ja moneen muuhun asiaan, jotka ovat olennaisia ilmailutaitojen oppimisessa. Ne jotka haluavat vaikeasti lennettävän koneen, niin Link Trainer on hyvä valinta.

 

[Sauli Vuori 21]

Ei minun mielestäni... tänään. Mutta silloin kun ensimmäisen kerran yksin pääsin niin...  

 

Tarkoitin lähinnä, että jos kerhoilla ei ole resursseja täyttää kaikkien matkalentohaluisten, kentänkiertäjien, halvallalentäjien, lentooppilaitten jne. toiveita voisi lentokoulutuksen puolesta mielestäni harkita esimerkiksi PA28R/C172RG tai muun vastaavan tyypin hankkimista.

 

Tietenkin koulutus kallistuu ja hankaloituu, mutta tuntihintojahan voisi kerhon puolesta subventoida koulutuksen puitteissa. Säästyyhän samalla "alkeiskoulukoneen" (C150 tms.) pitämisen kustannukset. Voisin myös kuvitella että yksi ja toinen lentäjän koulutusta harkitseva lentäisi mielellään vähän "vaikeampaa"/hienompaa konetta alusta alkaen.  

 

Jos tuntuu että lentooppilas ei saa esimerkiksi potkurin lapoja alkukoulutuksessa säädettyä, niin senhän voi opettaja hoitaa ensimmäisten tuntien aikana. Ja ehkä monella oppilaalla on pursi-/ultratiimaa.

 

Sitäpaitsi porukka olisi lisenssin saatuaan heti, ilman CAVOK-kelillä tehtyä muutaman läpärin tyyppikurssia, "ready to service++" kerhon komealla matkakoneella.

 

 

No joo, ideoitahan vaan...

 

TV

 

 

 

 

 

Taitaa olla P28R ja RG Cessna hiukan liian vaativia ihan alkeiskoulutukseen. Tai kaikkihan on tietenkin kiinni oppilaan omaksumiskyvyistä. Nuo kaksi tyyppiä on vain aika "hellästi" käsiteltäviä laitteita, ja ne saa äkkiä rikki esim. kovassa laskussa. Lisäksi käyttökulut karkaavat eri sfääreihin kuin normi Cherokeella ja 172:lla - ja siihen kun lisää vielä pidemmän koulutusajan, niin alkaa tulla PPL:lle hintaa.

 

Jos olisin valitsemassa "monitoimikonetta" kerhokäyttöön - valinta osuisi Cherokee 180:seen ( Myös Archer ), tai Grumman Tigeriin. Viimeksi mainittu on mielestäni jotenkin "urheilullinen" kone lentää ja teline on kestävää mallia. Ei ehkä ihan niin helppo, mutta matkaakin se lentää kivasti. Helpot järjestelmät ja sillain...