Risto Partanen

Bon appétit

812 viestiä aiheessa

Tarjoilin eilen ystävilleni hirvipaistia perunamuusiin kanssa, mutta ei keskitytä siihen. Alkupaloina nimittäin tarjoilin hirven kiveksiä joita olin onnekkaasti saanut tutulta hirviporukalta.

 

Kivesten tarina kulkee aina viime talveen jolloin lueskelin Kokki Kolmosen nettisivuja ja löysin sieltä ohjeen liekitetyille hirven kiveksille. "No pakkohan tota on kokeilla" -ajattelin, ja soitin siitä saman tien metsästävälle ystävälleni ja tilasin häneltä ensi syksksi hirven kivekset. Kun hirvestyskausi tänä syksynä alkoi, tuijotin pelonsekaisin tuntein puhelintani ja eräänä iltana pelko konkretisoitui puhelimen soidessa. Iloinen ystäväni ilmoitti että "kivet" on haettavissa. Ei kai siinä muuta kuin härkää sarvista, tai pitäisikö sanoa hirviä kivistä, ja hommiin.

 

Asiallisesti vakuumiin pakatut kivet odottamassa käsittelyä. Pienemmät ovat vasan ja isommat sonnin. Yllättävän pienen kivet tuolla eläimellä, vaikka on niin iso otus. (Jos olette nähneet joskus pässin kivekset, niin ymmärrätte miksi nämä ovat pienet.)

[ attachment removed / expired ]

 

Kivet poistettu pussista. Vaikka joku ruokabloggari varoitteli, että tämä tavara sitten haisee ihan "vehkeelle", niin näin ei ollut. Täysin neutraali tuoksu. Nenä pitää työntää melkein kiinni noihin jos niistä nyt jotain hajuja haluaa sniffailla.

[ attachment removed / expired ]

 

Seuraavaksi kivesten ympäriltä poistetaan kalvot. Tämä käy näppärästi avaamalla kalvo ensin saksilla ja sitten nylkemällä kalvo rauhasen päältä pois. Nämä eivät ole minun kädet. Yllättäen keittiössä oli monia halukkaita käsiä tunnustelemaan noita erikoisia herkkupalleroita.

[ attachment removed / expired ]

 

Kalvot poistettu ja odottamassa kattilaan menoa.

[ attachment removed / expired ]

 

Kiveksiä keitellään vahvassa kasvisliemessä 20 minuuttia jonka jälkeen ne saavat olla liemessä jäähtymässä ja makuuntumassa vielä toiset 20 minuuttia.

[ attachment removed / expired ]

 

Kellit kutistuvat keitellessä aika lailla. Pieni alkuruoka oli muuttumassa vieläkin pienemmäksi. Tosin tässä vaiheessa vielä jännitti tuleva maku sen verran, että tuotteen pieneneminen otettiin vastaan hyvänä asiana.

[ attachment removed / expired ]

 

Seuraavaksi kivekset viipaloitiin paistamista ja liekitystä varten. Emme toki nirhanneet niitä tuolla veitsellä, se on vain mittakaavana kuvassa kuinka annos tuntui koko ajan vain pienenevän ja pienenevän.

[ attachment removed / expired ]

 

Valurautapannu ja voi on kyllä sellainen yhdistelmä, että mikään ei voi mennä pieleen.

[ attachment removed / expired ]

 

Tässä kivekset on jo liekitetty (sattuneesta syystä en pystynyt kuvaaman tuota näyttävää työvaihetta) ja pannulle on lisätty desilitra kermaa sekä puoli desiä kasvislientä. Tätä sitten keiteltiin jokin aika kasaan.

[ attachment removed / expired ]

 

Ja lopulta alkuruoan kattaus.

[ attachment removed / expired ]

 

Annoskuva. Tohon päälle ois tietysti voinu jotain vihreää laittaa, mutta meni se noinkin.

[ attachment removed / expired ]

 

Ja se maku? Yllätys yllätys. Tämähän oli erinomainen herkku! Tekstuuri oli miellyttävä ja maku mieto. Jos oikein hakemalla hakee, niin toodella mieto maksan kaltainen maku noissa. Ja tuo kastike oli myös loistava. Tuunasin Kolmosen ohjetta sen verran, että käytin liekittämiseen konjakin sijasta viskiä ja maksapasteijan ja kermavaahdon korvasin desilitralla kermaa. Tätä voi ihan hyvällä omatunnolla suositella muillekkin kokeiltavaksi. Bon appétit.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä erinomainen ruoka-aiheinen keskustelu on jostain syystä jäänyt pitkähkölle tauolle, ja arvelen, että syynä saattaisi olla tuo viimeisin postaus, jota on kyllä todella vaikea ylittää - en sitä edes tohdi ajatella.

 

Sensijaan ajattelin kuulostella, kuinka monet ovat kokeilleet kiinalaista höyryttämistä vamistusmenetelmänä. Kokeilin itse lahjaksi saamaani höyrytyskoria loheen, ja vaikka kokeesta ei edes jäänyt yhtään kuvaa muistoksi, niin voin vakuuttaa, että kokeilu onnistui huomattvasti yli odotusten.

 

Käytin ruodotonta nahallista merilohifilettä, jonka maustoin vain suolalla ja struunalla. Asetin sen höyrystyrkoriin nahkapuoli alaspäin siten, että kattilan veden pinta jäi juuri ja juuri alimman korin pohjan alle. Kapeiden, noin 4 cm levyisten lohisiivujen höyryttämiseen kului alle 10  min, ja tulos oli aivan loistava. Höyryttämällä lohi pysyi erittäin mehevänä ja vaikka se oli lopuolta ehkä liiankin kypsä, niin sille höryttämisen aikaansaamalle (tai siis jättämälle) mehevyydelle ja kosteudelle ei mikään muu valmistusmenetelmä pärjää, tai pääse edes lähelle.

 

 

Suosittelen todella lämpimästi. Seuraavaksi pitää kokeilla höyrytettyjä kasviksia tuolla bambukorilla!

 

Timo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

se on kuulkaa sellanen juttu, että näin sumuisen ja syksyisen pimeän illan iloksi aattelin jakaa vallan mainion kalakeittoreseptin kanssanne. Ihan vaan aikanikuluksi.

 

Otetaan kala. Mielellään siika tai muu sellaine mistä pitää.

Perataan se, ja keitetään "roippeita" vedessä, että saadaan hyvä kalaliemi aikaiseksi.

 

Liemen kiehuessa kuoritaan porkkanoita, muutama valkosipulin kynsi (silleen maun mukaan), yks sipuli tai puolikas oikein isosta.

Kuoritaan ja pilkotaan nämä. Voi laittaa perunaakin jos tykkää, meillä ei sitä käytetä. Mutta kalasta käytetään mahdolliset maksa ja mätikin, niitä ei suinkaan hävitetä.

 

Palastellaan kala valmiiksi.

 

Freesataan sipuleita ja porkkanaa hetki, lisätään vesi ja annetaan kiehua melkein kypsiksi. Lisätään tölkki (tai puolikas, jos tekee pientä satsia) tomaattipyrettä. Sitä sellasta paksua tahnaa, ei mitään murskaa.

 

Maustetaan suolalla. Kun liemi on valmista, kipataan kalanpalat joukkoon ja annetaan kypsyä hetki, päälle tölkki kermaa ja tarkastetaan suola. Fiiniin versioon voi heittää pakkaseen unohtunut mätipurkki tai katkarapuja, mutta muistakaa, nottei niitä sovi keittää, kun vaan vähän kuumentaa. Muuten niistä tulee ihan purkkaa.

 

päälle runsaasti tillisilppua. Ja avot.

 

Paras soppa tulee kun käyttää perkeitä, meillä kesällä kalastaessa perattujen kalojen perkeet pakastetaan talveksi tätä soppaa varten sopivissa erissä. Mutta tosiaan jos ostaa kokonaisen siian vaikka, niin siitä saa hyvän liemen, puolikkaasta kraavia ja toisesta puolikkaasta soppaan kalat.

 

Ei se ruuanlaitto oo lainkaan niin vakavaa, mutta varsin mukavaa kun on hyvä emmeet mistä tehdä.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Piti kaivaa tämä vanha ketju täältä esiin, koska viimein olen löytänyt sämpyläohjeen, josta tulee ihania rapeakuorisia, sisältä hieman sitkeitä, sellaisia etelä-eurooppalaisia sämpylöitä. Sellaisia, joilla ei voi seuraavana päivänä kivittää ketään hengiltä.

 

Lähde: http://sikkesumari.blogspot.fi/2013/02/rapeakuorisia-sampyloita-aamuksi.html

 

7,5 dl vettä

25-30g tuorehiivaa (tai puolitoista pussia kuivahiivaa, silloin vesi lämmintä)

1 1/2 rkl suolaa

 

Sekoita hiiva ja suola veteen ja lisää jauhot isolla lusikalla sekoittaen. (mä käytin lapsityövoimaa, ja jälkikasvu tunki kätensä taikinaan. Sen mielestä se oli kivaa)

 

1,5 dl  ruisjauhoja

1,5 dl  kokojyväjauhoja (niitä mistä pidät)

n. 10 dl vehnäjauhoja, mutta älä laita kaikkea kerrallaan, koska jauhojen kuivuusaste vaihteee ja taikinan pitää olla melko löysää.

(ohjeesta poiketen mä käytin 4dl sämpyläjauhoja ja 9 dl vehnää, koska noi sämpyläjauhot alkaa olla virkauransa loppupäässä ja pitää käyttää pois. Eikä kaapissa ollut ruisjauhoja)

 

Jauhoja voi muunnella maun mukaan, mutta niin kauan kuin vehnää on vähintään puolet, niin ajat ja lämpötilat pysyvät samana.

 

Peitä taikinakulho leivinpaperilla ja keittiöpyyhkeellä ja jätä  jääkaappiin yöksi kohoamaan. (mä kohotin pari tuntia hellalla samalla kun leivoin muuta)

 

Kun olet valmis laittamaan sämpylät uuniin, ota taikinaa kulhosta kahdella isolla lusikalla suoraan leivinpaperilla päällystetylle pellille, huiskauta päälle jauhoja, tee ristiviilto ja paista kuumassa uunissa 230°C n. 30-35min.

 

Älä pelästy, vaikka sämpylät ovat kovia uunista tullessaan, ne pehmenevät juuri sopivasti, mutta kuori on rapea. Älä missään tapauksessa peitä niillä liinalla. Muuten katoaa rapeus!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eipä ole tämäkään ketju elänyt vähään aikaan. Mutta nostellaan.

 

Pöydälleni hyppäsi jänis joka paloittelun ja siivoamisen jälkeen näytti tältä. Ulkofilee ja sisäfilee ei ole mukana tässä setissä.

img_9151_800.jpg.b5a142d5871de86ee5678c55dd99611f.jpg

 

Pataa siitä aloin työstämään. Kaveriksi jänölle porkkanaa, naurista, lanttua ja sipulia. (Lisäksi parisataa grammaa luutonta porsaan kylkeä antamaan vähän rasvaa jengiin.)

 

Lihoihin toki väri pannulla.

img_9154_800.jpg.251cb53e471d9211a750ba9319ac854f.jpg

 

Ja koivet pataan.

p> 

Ehkä vähän liikaa nestettä, mutta ei tuo lopulta haitannutkaan.

img_9157_800.jpg.cf1321b872ffa97f9b16cdd29ee324ab.jpg

 

Parin tunnin kuluttua uunista ulos ja kanttarellit mukaan. Harmi ettei ollut käytettävissä tuoreita.

p> img_9160_800.jpg.3dcdc3a11338d48b81f43aea721cf0d0.jpg

 

Pupun kypsysessä viimeisen tunnin aikana tarjoiltiin alkuruoka. Koska pääruoaksi oli tarjolla herkkua, niin alkuruoaksi syöntihaaste. Nattoa, eli käyneitä japanilaisia limapapuja. Maku lähentelee oksennusta ja koostumus on hyvin limainen.

p> img_9166_800.jpg.75dce9ec8dd69aef0fc4a296f87f0a19.jpg

 

Valmis pata.

p> 

Ja vielä annoskuva. Tästä tosin puuttuvat lisukkeet.

img_9174_800.jpg.6533eab672c895ce637c831c2fecb9a6.jpg

>img_9152_800.jpg.44313a6da3187d2ef7e968b493cc4473.jpg

p>img_9155_800.jpg.fe77309a200b9bee9202bd3ea00e3607.jpg

p>img_9158_800.jpg.5c958aa05783856d2d373a39ceb4f014.jpg

p>img_9163_800.jpg.df90d50f7d35da2dfafbbecd872f2dc1.jpg

p>img_9168_800.jpg.afed4da4adada56d076784dea7688cad.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen kasvattanut vuosien ajan menestyksekkäästi chilejä ja satoa on sen verran reilusti säilössä, että välillä niistä pitää keitellä kastiketta jotta saa taas uutta satoa tilalle säilöön :laugh:

 

Laitetaan tähän chilikastikeen resepti jonka olen jostain netin syövereistä bongannut ja itse olen tästä kovasti tykännyt. Chili jota tähän käytän on kuivattua. Tarkasta lajikkeesta mulla ei ole mitään käryä. Joku "peruschili" (Capsicum annuum) se kuitenkin on. Kasvatan myös habaneroa, mutta sitä en kastikkeisiin ole vielä toistaiseksi työntänyt.

 

Tomaatti-omena-mango chilisosekastike.

 

Kuivattua chiliä noin desi murskattuna. (Tähän tuli vähän reilu desi ja kastikkeesta tuli vähän tykimpää.) Lisäksi yksi punasipuli, kymmenen valkosipulin kynttä, purkki tomaattimurskaa, desi sokeria, pari desiä etikkaa, reilu pari tl suolaa, yksi omena, mangososetta n. 2 desiä ja yhden limen mehu.

img_5688_800.jpg.899e942c6958afb7a269fb3b49526c1b.jpg

 

Kamat kattilassa ilman nesteitä.

p> 

keitellään suurinpiirtein vartti.

img_5690_800.jpg.7cf8e2f277e4d88642dbee8e34888fe4.jpg

 

Jonka jälkeen sauvasekoittimella soseeksi.

p> 

Sen jälkeen vielä 20 min hellalla ykkösellä jonka jälkeen se saa jäähtyä liden vieressä rauhassa. Yleensä olen tölkittänyt kastikkeen vasta seuraavana päivänä.

img_5692_800.jpg.473d0b707197c8b883771d42b6812e34.jpg

 

Toimii sellaisenaan kastikkeena ja myös ruoanlaitossa maustamiseen.

p>img_5689_800.jpg.a1eca862ff62d641419ac86462767675.jpg

p>img_5691_800.jpg.9d32ace2e5c17fbc3fba9623a0d716f0.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pupun kypsysessä viimeisen tunnin aikana tarjoiltiin alkuruoka. Koska pääruoaksi oli tarjolla herkkua, niin alkuruoaksi syöntihaaste. Nattoa, eli käyneitä japanilaisia limapapuja. Maku lähentelee oksennusta ja koostumus on hyvin limainen.

 

Mistä suomessa saa aitoa Nattoa?

En ole tämän ystävä, mutta haluasin tarjota ystävällineni  ;D

 

Oliko jänis aito? Itse saada Rusakkoa....

 

Cat

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mistä suomessa saa aitoa Nattoa?

En ole tämän ystävä, mutta haluasin tarjota ystävällineni  ;D

 

Oliko jänis aito? Itse saada Rusakkoa....

 

Cat

 

Meidän nattomme oli tuotu suoraan Japanista, mutta Helsingistä pitäisi tuota herkkua saada ainakin Tokyokanista Annankadulta.

http://www.tokyokan.fi/ (sivupalkista tuotteet välilehti)

 

Ja meidänkin jänis oli kyllä Rusakko, ei aito jänis  :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vanha ketju tämäkin, ja postauskin aiheen vierestä. Osaako joku sanoa, mihin aikaan vuodesta Kärtner Rahmlaibin rakenne palautuu suunnilleen "normaaliksi"? Suomessa myytävät erät ovat olleet jo monen kuukauden ajan todella tiiviitä, koloja ei ole juuri nimeksikään jos vertaa siihen, mitä tässä juustossa normaalisti on. Myös maku on erilainen. Tilanne sama juuston laidoilta keskustaan saakka. Ei hyvä. Vertailuksi kuva markkinointimateriaalista.

 

 

k1.JPG

k2.png

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuttu juusto.... 

Prosessi on epäonnistunut. Tuohon ei reikiä enää synny, siksi makukin on väärä (prosessi pielessä...) . Ota yhteyttä liikkeeseen, tai suoraan ko. juuston maahantuojaan tai suoraan Itävaltaan.

Ongelmia tulee, jos lehmiä on esim. lääkitty antibiooteilla. Tätä maitoa ei saa toimittaa juustomeijeriin. Antibioottijäämät tappavat bakteerit ja huonosti siinä sitten käy. Voi toki olla jotain muutakin. Kauas Pohjolaan on lähetetty B-laatua.

Juustoa tulee myös eri valmistajilta !

Kolot syntyvät siis jo prosessin aikana hiilidioksidista. Tässä pari juttua.

https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/tietoa-maitovalmisteista/nain-syntyvat-juustot.html

https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_joissakin_juustoissa_on_reikia

Joku edelleen maitotilan kanssa touhuava tai joku ilmaileva juustomestari tietänee paremmin.

Jorma

Muokattu: , käyttäjä: Jorma Laiho
Korjattu
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Varmaan pitäisi valmistajalle mutista. Mun mielestä tilanne on ollut jokseenkin keväästä lähtien sama näissä juustoissa, ainakin suomeen tuotujen erien osalta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään