Pertti Heininen

Cessna SkyCatcher prototyyppi pudonnut testilennolla

21 viestiä aiheessa

SkyCatcheriä ohjannut koelentäjä oli tekemässä syöksykierretestejä 10000 jalan korkeudessa ja kokeili sakkausta tehot päällä, jolloin kone joutui lattakierteeseen, joka ei oiennut. Pilotti laukaisi koneeseen asennetun ballistic recovery-pelastusvarjon, joka ei kuitenkaan jostain syystä auennut. Pilotti hyppäsi 5000 jalassa ulos koneesta ja pelastui oman varjonsa avulla.

 

Syöksykierretestejä ei sinänsä vaadita koneen sertifiointiin.

 

http://www.avweb.com/avwebflash/news/SkyCatcherCrashUpdate_198852-1.html

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Taannoista lattakierrekeskustelua muistellen... olisi mielenkiintoista kuulla, mitä kaikkia hottentotteja koelentäjä kokeili kierteestä pääsemiseksi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Taannoista lattakierrekeskustelua muistellen... olisi mielenkiintoista kuulla, mitä kaikkia hottentotteja koelentäjä kokeili kierteestä pääsemiseksi.

Luulisi, että pilotti on yrittänyt kaikkia niitä tavanomaisia konsteja mitä oppikirjat opettavat lattakierteestä pois pääsemiseksi. Eli löysännyt vöitä ja nojannut eteenpäin saadakseen painopistettä eteen, kenties. Sinänsä aika kumma juttu, mitä kaikkia kikkoja pilotti on kokeillut, että kone on tavallisesta sakkauksesta saatettu lattakierteeseen saakka. Ilmeisesti syöksykierre on kestänyt liian pitkään, jolloin se on kehittynyt lattakierteeksi tai kone on ollut liian takapainoinen. Cessnat 150&152 tietääkseni saadaan kierteeseen, mutta miten isommilla 172,182,206? Luulisi, että ainakin 182:lla ja 206:lla syöksykierre on kielletty, jos onnistuu saamaan ne edes kierteeseen asti. 172:lla varmaan sama homma, ei mene eikä pysy kierteessä ellei väkisin yritä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vaikuttais että koneeseen on unohdettu suunnitella sivuperäsin. :'( ;D;)

 

Kovin on tarkka näkö sulla, kun tuollaisesta minikokoisesta simulaattorikuvakaappauksesta moisen pystyt toteamaan  :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kovin on tarkka näkö sulla, kun tuollaisesta minikokoisesta simulaattorikuvakaappauksesta moisen pystyt toteamaan  :thmbup:

 

Jep näkö on kuulemma tarkin mitä Oulun Instrumentariumin rouva oli koskaan testannut. Lähinäköön kuitenkin tarvitsin +1.5 linssit.

 

Siis koko vakaaja ja sivuperäsin on selkeästi tuohon koneeseen ja varsinkin siipeen nähden aivan liian pieni..näinhän valitettavasti usein käy kun halutaan taloudellisuutta huippuun niin se tehdään ohjainpintojen kustannuksella.

 

Olis tietty hyvä nähdä kuva oikesta koneesta..jospa se ei olisi noin dramaattisen pieni sittenkään tuo sivuvakain peräsimineen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jep näkö on kuulemma tarkin mitä Oulun Instrumentariumin rouva oli koskaan testannut. Lähinäköön kuitenkin tarvitsin +1.5 linssit.

 

Sokeaa taitaa olla ihmiskunta Oulun suunnalla, jos näin on  ;D Tietty jos tuommoista kuvaa voi huoletta tarkastella vaikkapa 30 metrin päästä, niin onhan se jo jotain. Mikon postaamien linkkien takaa löytyvissä kuvissa näyttäisi sivuvakaajaan yhtyvän melkoisen evän ja peräsimen olevan kutakuinkin puolet vakaajan pinta-alasta.  Voihan siinä olla tietty vähän tuollainen Turbo Vinha -efekti.

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siis koko vakaaja ja sivuperäsin on selkeästi tuohon koneeseen ja varsinkin siipeen nähden aivan liian pieni..näinhän valitettavasti usein käy kun halutaan taloudellisuutta huippuun niin se tehdään ohjainpintojen kustannuksella.

 

Kyllähän SkyCatherin tyyppisessä konstruktiossa, jossa rungolla ei yritetäkään luoda nostovoimaa, runko toimii myös vakaavana elementtinä, huomaa myös pitkä sivuevä.

 

Jos taas rungon vakautusominaisuudet on tuhottu, niin silloin tarvitaan julmettoman suuri sivuvakautinpinta, mihin tahansa verrattuna.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siis koko vakaaja ja sivuperäsin on selkeästi tuohon koneeseen ja varsinkin siipeen nähden aivan liian pieni..näinhän valitettavasti usein käy kun halutaan taloudellisuutta huippuun niin se tehdään ohjainpintojen kustannuksella.

 

Eeeh... sivuperäsimen absoluuttista kokoa tärkeämpi ominaisuus syöksykierreominaisuuksien suhteen on kuinka suuri koneen peräsintilavuus on. Tämä saadaan kertomalla momenttivarsi (massakeskiöstä peräsimen geometriseen keskipisteeseen) peräsimen tehollisella pinta-alalla. Tässä on tekemistä myös koneen massajakaumalla ja parilla muullakin kertoimella, mutta pelkkää peräsimen kokoa tuijottamalla et asiasta saa tolkkua.

 

Siis millä tavalla sitä taloudellisuutta korostetaan ohjainpintojen pienentämisellä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eeeh... sivuperäsimen absoluuttista kokoa tärkeämpi ominaisuus syöksykierreominaisuuksien suhteen on kuinka suuri koneen peräsintilavuus on. Tämä saadaan kertomalla momenttivarsi (massakeskiöstä peräsimen geometriseen keskipisteeseen) peräsimen tehollisella pinta-alalla. Tässä on tekemistä myös koneen massajakaumalla ja parilla muullakin kertoimella, mutta pelkkää peräsimen kokoa tuijottamalla et asiasta saa tolkkua.

 

Siis millä tavalla sitä taloudellisuutta korostetaan ohjainpintojen pienentämisellä?

 

No keveämpi peräsin ja pienempi niin se nostaa joitakin suoritusarvoja..kuten huippunopeutta..mitä nopeampaa pienemmällä polttoainemäärällä päästään sitä taloudellisempaa lentäminen on.

 

Mielestäni sivuperäsin vakaimineen on poikkeuksellisen pieni tuosa SC:ssä....FW 190 D-9 koneessa lisättiiin rungon pituutta lisäpalalla ( A malliin verrattuna ) jotta asiat saatiin balanssiin...Ta-152 H koneessa jo sitten kasvatettiin koko vakainta verrattuna FW 190 D-9 koneeseen, josta se oli jatkokehitelty.

 

Väittäisin että momentin lisäksi nimenomaan sivarin pinta-alalla on enemmän merkitystä lattakierteestä oikaisussa  kuin sen tilavuudella. Painopiste lienee jopa vielä merkityksellisempi.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Peräsintilavuus saattaa sanana olla vähän hämäävä antaessaan kuvan kolmiulotteisesta volyymista, mutta kuten Jouni kirjoitti, tarkoittaa juuri tuota momenttivarren ja pinta-alan yhteyttä ;)

 

Sitten kun kone pääsee lattaan asti, astuu kuvaan myös pyörivän massan jakautuminen akselin suhteen. Samanpainoisista ja halkaisijaltaan yhtäsuurista lieriöistä ontto lähtee vierimään umpinaista hitaammin ja myös on hitaampi pysähtymään, koska massa on keskittynyt kehälle..

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No keveämpi peräsin ja pienempi niin se nostaa joitakin suoritusarvoja..kuten huippunopeutta..mitä nopeampaa pienemmällä polttoainemäärällä päästään sitä taloudellisempaa lentäminen on.

 

Oikea vastaus olisi kuitenkin ollut pienemmän peräsimen aiheuttama vastuksen pieneneminen.

 

Matkustajakoneissa on tutkittu ja hutkittu monia keinoja sivuvakaimen pienentämiseksi/poistamiseksi, mutta vielä se perässä jököttää.

Mutta katsokaa nyt A380:stä, jos tuosta evästä päästäisiin eroon, niin kai se olisi tehty. (Vai olisiko sivuperäsitön lentokone matkustajille epämieluista, siis "rikkinäinen". Grogilasin läikyntä on sitten toinen murhe).

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No keveämpi peräsin ja pienempi niin se nostaa joitakin suoritusarvoja..kuten huippunopeutta..mitä nopeampaa pienemmällä polttoainemäärällä päästään sitä taloudellisempaa lentäminen on.

 

Mielestäni sivuperäsin vakaimineen on poikkeuksellisen pieni tuosa SC:ssä....FW 190 D-9 koneessa lisättiiin rungon pituutta lisäpalalla ( A malliin verrattuna ) jotta asiat saatiin balanssiin...Ta-152 H koneessa jo sitten kasvatettiin koko vakainta verrattuna FW 190 D-9 koneeseen, josta se oli jatkokehitelty.

 

Väittäisin että momentin lisäksi nimenomaan sivarin pinta-alalla on enemmän merkitystä lattakierteestä oikaisussa  kuin sen tilavuudella. Painopiste lienee jopa vielä merkityksellisempi.

 

 

Voi hyvänen aika!

Fw 190 Dorassa on pidempi takarunko siksi, että nokalle vaihdettiin isompi, raskaampi ja toisentyyppinen moottori ja sillä saatiin massakeskiö oikealle paikalleen, ei sen takia että suunnittelu olisi ollut epäkelpo. Ta-152H:ssa oli jo pitkät siivet ja koneen massa olis kasvanut, jolloin tarvittavan stabiliteetin ja ohjattavuuden kannalta kasvatettiin pinta-aloja. Jos koneessa ei riitä korkeusperäsimen teho esim. loppuvedon tekemiseen, täytyy se korjata lisäämällä sen tehoa, vaihtamalla edulisempi profiili tai kasvattamalla sen pinta-alaa.

 

Ulkomaisilla nettisivuilla jopa lennokkimiehet tietävät mikä tämä peräsintilavuus on ja sieltä sen selitys olisi ollut löydettävissä. Minä jopa laitoin sinulle siihen vihjeen, ettei kyse ole minkään ohjaimen tilavuusmitasta, vaan koneen karaktäärisesta mitasta, jonka yksiköksi tulee kuutiometri - mistä termi tilavuus.

 

Miksi ihmeessä ryhdyt keskustelemaan asioista, joihin sinulla ei yksinkertaisesti eväät riitä tai joista et viitsi ottaa selvää?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oikea vastaus olisi kuitenkin ollut pienemmän peräsimen aiheuttama vastuksen pieneneminen.

 

 

 

Ehei..tämä ei ole vastaus kysymykseen miksi se on taloudellisempi..vaikkakin esittämäsi on totta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olin villisti tulkitsevinani, että koelentäjä otti koneen kierteeseen tehot päällä ja ohjaimet ristiin vedettyinä: "...pilot had performed a power-on, cross-controlled spin test". Tälläköhän (osaksi) saatiin nokka niin vaakaan, että kaikki ohjainpinnat päätyivät sakkaustilaan.  ???

 

BRS:n lisäksi olisi ehkä ollut kiva olla pikkupussi pyrstössä.

 

Hmm, tämä ketju tuntuu jotenkin kokeneen henkistä puhdistautumista sitten viimenäkemän ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Hmm, tämä ketju tuntuu jotenkin kokeneen henkistä puhdistautumista sitten viimenäkemän ::)

Luuta on tainnut heilua useampaan otteeseen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sokeaa taitaa olla ihmiskunta Oulun suunnalla, jos näin on  ;D Tietty jos tuommoista kuvaa voi huoletta tarkastella vaikkapa 30 metrin päästä, niin onhan se jo jotain. Mikon postaamien linkkien takaa löytyvissä kuvissa näyttäisi sivuvakaajaan yhtyvän melkoisen evän ja peräsimen olevan kutakuinkin puolet vakaajan pinta-alasta.  Voihan siinä olla tietty vähän tuollainen Turbo Vinha -efekti.

 

-A-

 

Joo siis nyt toistamiseen tuli C-162 tonttiin hiljattain.

 

Mielestäni on haluttu tehdä väkisin pieni Cessna 150 ja 172 muistuttava leko. Tuo kone lentäisi peräkkäin istuttavana paljon paremmin..tuulilasi on kuin Cadillac Eldoradosta. Olisivat edes tehneet kunnon kokoisen spinnerin siihen...vois olla jotain tsäänssiä virtauksen kiinnittymiseen.

 

http://www.cessna.com/MungoBlobs/502/744/sin_cat_flt04_1280x1024.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Voi hyvänen aika!

Fw 190 Dorassa on pidempi takarunko siksi, että nokalle vaihdettiin isompi, raskaampi ja toisentyyppinen moottori ja sillä saatiin massakeskiö oikealle paikalleen, ei sen takia että suunnittelu olisi ollut epäkelpo.

Miksi ihmeessä ryhdyt keskustelemaan asioista, joihin sinulla ei yksinkertaisesti eväät riitä tai joista et viitsi ottaa selvää?

 

Niin...mikä on topiikki ja mikä olikaan toimenpide vakavuuden saavuttamiseksi....earth calling !

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään