Lisätietoja kaivataan - pudonnut Fokker CX

[Pasi Pirttikoski 264]

Itä-Karjalassa putosi kaukopartion huoltolennolla Fokker CX tunnukseltaan FK-109. Putoamispäivä oli 17.8.1944 ja paikkana Säämäjärvi. Molemmat miehistön jäsenet selvisivät pakkolaskusta.

 

Kaipailisin lisätietoja tapahtumasta (mm miehistön nimet). Kesäsota 1944 kirja kertoo tapauksesta parilla sivulla (putoaminen ja miehistön nouto He 115 koneella).

 

Kaikki tapaukseen liittyvät asiat kiinnostavat.

 

[Markku Kanninen 434]

Keskisen&kumppaneden SIH-13 "Syöksypommittajat" tietää kertoa että ohjaaja oli ltn. E. Salo ja tähtäri ylik. R. Koski.

Markku 

[Tommi Kaukonen 5]

Venäläinen tutkija Aleksei Dmitrenok sai 90-luvun lopulla Suomen Ilmailumuseon johtajalta, Hannu Valtoselta listan sodan aikana kadonneista suomalaiskoneista. Hänen huomionsa kiinnittyi muutamaan koneeseen, jotka olivat pudonneet luoksepääsemättömille seuduille Karjalaan. Koneita löytyi “MS-301”, ohjaaja Myllyla

“FK-112” , ohjaaja Kotsalo ja “FK-109” , ohjaaja Salo, sekä muita vähemmän säilyneitä koneita.

 

Tästä eteenpäin sivulla kerrotaan  “BW-372” koneen löytymisestä.

 

http://aviascan.ru/main.php?open=bw372how

 

Mutta FK-109 näyttäisi siis olevan tallessa jossakin.

[Juha Klemettinen 28]

Venäläinen tutkija Aleksei Dmitrenok sai 90-luvun lopulla Suomen Ilmailumuseon johtajalta, Hannu Valtoselta listan sodan aikana kadonneista suomalaiskoneista.

 

Väärä museo tai tai väärä henkilö  . Suomen Ilmailumuseon johtaja on Yrjö Toivanen ja Keski-Suomen Ilmailmuseon ex. johtaja on Hannu Valtonen. Vaikka eihän tällä ole itse asian kanssa mitään tekemistä.

Juha

[Tommi Kaukonen 5]

Väärä museo tai tai väärä henkilö  .

Juha

Iso maa, isot toleranssit:) Aleksein sivut on ilmeisesti tarkoitettu lukijakunnalle, joille moiset nyanssit ovat tarpeettomia. Mutta tässä taas nähtiin, ettei kannata uskoa kaikkea, minkä löytää Googlella minuutissa.

 

Edit: oli pakko katsoa noita sivuja uudelleen ja on todettava,  että lähteet on tunnontarkasti mainittu: arkisto, kansio, sivu  - ainakin Mihail Safronovin hautapaikan etsintäjutussa.

Tommi

[Janne Saarijärvi 0]

Case mainittu myös ainakin kertaalleen, jos ei pariinkin, Kavo Laurilan Jatkosodan kaukopartiolennot:ssa sivun jne etsiminen jääkööt kotitehtäväksi...

 

 

Janne

[Martti Kujansuu 180]

Ilmavoimien Esikunta. Hankintaosasto. Lentokoneasiat. Poistettuja lentokoneita. T 19424/132.

 

Tutkintapöytäkirja, laadittu lentokone FK-109:n lento-onnettomuudesta.

 

A. Tutkijalautakunnan merkinnät:

 

Tutkijalautakunta, johon kuului puheenjohtajana kapt. K. Linnamaa sekä jäseninä luutn. T. Riekki ja sot.mest. E. Eve ryhtyi tutkimaan onnettomuutta TLe.Lv.16:n komentajan määräyksestä 3.10.1944.

 

1. §. Onnettomuusaika ja -paikka

 

Elokuun 17 p:nä v. 1944 klo 23,05 Säämäjärvellä Kuutisjärven luoteispäässä.

 

2. §. Lentokone

 

Tyyppi: FK. N:o 109. Käyttö: Tiedustelukone. Koko lentoaika 523 t. 30 min. Valmistusvuosi 1938. Lentoaika viime peruskorjauksen jälkeen 197 t. 50 min. Koneen kuntoisuus ennen onnettomuutta: Kunnossa.

 

Kone tarkastettu viimeksi 5 p:nä elokuuta 1944. Tarkastuksen suorittanut lekomek. Koiranen ja lekomek. Lehtonen.

 

3. §. Moottori

 

Tyyppi: Pegasus XII. N:o 18160. Teho 920 hv. Koko käyntiaika 251 t. 05 min. Valmistusvuosi 194-. Käyntiaika viime peruskorjauksen jälkeen - t. - min. Moottorin kuntoisuus ennen onnettomuutta: Kunnossa.

 

4. §. Säätiedot

 

Klo 22,00, Värtsilän havaintoasemalla tuulen suunta -, voima 0 Beauf, pilvisyys 5/10, pilvilaji St CU, pilvien korkeus 1000-1500 m, ilmanpaine - mm. Lämpötila maanpinnalla - C°. Kuulakkuus 10-20 km. Sade. Alapilvet St CU 3/10, kokopilvisyys 5/10.

 

5. §. Ohjaaja

 

Luutnantti Erkki Salo, syntynyt Helsingissä 22.4.1923. Koko lentoaika ohjaajana 262 t., tähystäjänä - t. Lentoaika ohjaajana 6:n viime kk:n aikana 24 t. Palvelus Ilm. V:ssa 4.6.41 - 28.2.43 Le.SK:ssa, 1.3 - 28.7.43 TLe.Lv.35:ssä; 29.7.43 - 30.6.44 TLe.Lv.12:ssa; 1.7.44 alkaen TLe.Lv.16:ssa.

 

Ohjaajakoulu Ilm.UK 13. Lentomerkki ohjaajalle 26.7.43.

Miten vahingoittunut: Sai lievän aivotärähdyksen.

 

6. §. Tähystäjä

 

Ylikersantti Reino Aulis Johannes Koski. Syntynyt -:ssa 8.7. 1916. Koko lentoaika tähystäjänä 312 t., ohjaajana -t. Palvelus Ilm. V:ssa lentosähköttäjänä.

 

Miten vahingoittunut: Ruhjevamma polvessa.

 

[...]

 

8. §. Lentotehtävä

 

Lentomääräys N:o -, tehtävä suullinen. Määräyksen antaja TLe.Lv.16:n kom.v.s. kapt. M. Somppi. Suulliset määräykset ennen lähtöä: Pudotus 75 m. korkeudelta.

 

9. §. Tutkijalautakunnan havainnot

 

Kone jäi vihollisen puolelle.

 

[...]

 

14. §. Lähimmän esimiehen lausunto

 

Luutn. Salo on taipumuksiltaan heikohko ohjaaja. Rikkonut kesän aikana kaksi IT-konetta (lasku epäonnistunut). Ylikers. Koski on luotettava ja kokenut lentosähköttäjä.

 

Laivueen komentaja: Heikki Pursiainen. Majuri.

 

15. §. Lautakunta selvittää onnettomuuden syyt seuraavasti

 

Onnettomuuden syynä on ollut: Ohjaaja on erehtynyt lentokorkeuden arvioimisessa. Tästä johtui koneen törmääminen puihin. Tämänlaatuisen onnettomuuden uusiutumisen estämiseksi ehdotetaan, että huoltolentoja suorittamaan määrätään kokeneimpia ohjaajia.

 

8515:ssa, 3.10.1944.

Kapteeni K. Linnamaa.

Luutnantti T. Riekki

Sot.mest. E. Eve.

 

B. Joukko-osaston päällikön lausunto ja päätös

 

[...]

 

Onko lentomääräys ollut suhteessa ohjaajan koulutukseen? On.

 

[...]

 

8530:ssa 10.10.1944

Le.R 3:n Komentaja Eversti G. Magnusson

 

 

 

Liite № 1.

 

Koneen ohjaaja luutn. E. S a l o  kertoi:

 

Saatuani lentotehtävän kapt. Kahlalta, lähdimme ylik. Kosken kanssa FK-109:n luo. Koneeseen oli asennettu tavaravarjot ja muut tavarat. Koekäytin moottorin ja kokeilin pommilaukaisimet, etteivät tavaravarjot päässeet liian aikaisin putoamaan. Säädin lisäksi tarkkuuskorkeusmittarin nollaan.

 

Sen jälkeen starttasimme. Lento sujui normaalisesti Säämäjärvelle, josta löysimme Kuutisjärvelle. Korkeus oli 1200 m. Kiersimme liu'ussa järveä. N. 300:ssa oikaisin koneen ja rupesin lähestymään nuotioita. Tällöin pudotin korkeuden 100 metriin, jonka jälkeen en enää katsonut korkeusmittaria. Sää oli täysin pilvistä, joten horisontti ei näkynyt, lisäksi pakoputken tuli haittasi näkyväisyyttä eteenpäin. Kun nuotiot olivat hävinneet tason alle, pudotin tavaravarjot. Samassa tunsin nykäyksen ja kone kallistui vasemmalle. Yritin estää sitä, mutta samssa kone iski maahan ja kadotin tajuntani.

 

Seuranneista tapahtumista ei minulla ole mitään selvää mielikuvaa. Muistan ainoastaan kulkeneemme metsissä. Viimeisen 20 pv:n tapahtumista muistan hieman paremmin. Odotimme meitä hakemaan tulevaa konetta ja kun se tuli, lähdimme sillä Rissalaan, josta meidät tuotiin sairaalaan Kuopioon.

 

Luutn. Erkki Salo

Luettu ja hyväksytty.

 

 

 

Liite № 2.

 

Koneen tähystäjä ylikers. A. K o s k i  kertoi.

 

Starttasimme Värtsilän lentokentältä 17.8.44 klo 22,10 luutn. Salon kanssa huoltolernolle. Saavuimme suorinta tietä kohteelle, joka oli Kuutisjärven luoteispäässä. Sää kohteella oli pilvinen ja sentähden pimeys haittasi. Ehdotin senvuoksi luutn. Salolle, että suoritetaan pudotus tavallista pudotuskorkeutta korkeammalta. Saetuamme sovitut valomerkit alkoi pudotus. Lähestyimme kohdetta pohjoisesta. Valomerkkien kohdalla osoitti korkeusmittari 150 metriä. Tämä ei kuitenkaan vastannut todellista lentokorkeutta, vaan oli se jonkunverran pienempi. Heitin samalla kertaa luutn. Salon pudottamien tavaravarjojen kanssa yhden tähystämöön sijoitetuista laatikoista. Kone jatkoi lentoa samaan suuntaan ja ryhdyin varaamaan laatikkoa seuraavaan pudotukseen. Tätä tehdessäni kuului äkkiä puun latvan rapinaa rungossa ja hetkistä myöhemmin toisen. Totesin ympärilleni silmäiltyäni koneen "vajonneen" yli 50 metriä ja että nopeutemme oli pieni. Sitten tarttui koneemme vasemman puoleisista tasoistaan lujasti puuhun ja kone kääntyi huomattavasti vasemmalle ja tasot katkesivat. Klo 23,10 tulimme syöksyssä suohon, johon kone jäi 80° kulmaan ja käännyttyään lentosuunnasta 180°.

 

N, 3 min, oli luutn. Salo tajuttomana ja n. 5 min, kuluttua olin itse vapautunut koneen romujen puristuksesta. Luutn. Salo pyysi apua päästäkseen irti koneesta, mutta siihen en pystynyt kovan verenvuodon ja polvimurtuman takia. Kehoitin häntä odottamaan vähän aikaa, jotta kaukopartiomme ennättää apuun. Saavuttuaan otti partio meidät hoiviinsa.

 

Kone vaurioitui moottorista tähystämöön aika hajalle. Aamuhämärissä se naamioitiin. Tähystäjälaskuvarjo käytettiin sidotarpeieiin. 18.8. klo 6,00 lähti partio liikkeelle pohjoista kohti ja minut kannettiin paareilla mukana. 6 km päässä yövyttiin ja tiedusteltiin 2 km päässä oleva laskukelpoinen järvi, josta sitten kone meidät noutikin 20.8. klo 21,20 ja toi Rissalaan, josta matka edelleen jatkui autolla Kuopion Lääninsairaalaan.

 

Ylikers. Aulis Koski.

Luettu ja hyväksytty.