Seppo Sipilä

Malmin lentokonehallin "sotamaalaus"

50 viestiä aiheessa

Heikki, ainakin toinen Bofors it-tykki oli juuri tuolla tuuli-T-kukkulalla.

Tämä ketjuhan sai alkunsa Seppo Sipilän ja kumppaneiden Malmi-historiikin tekemisen aikoihin, kun tietoa Malmin vaiheista haettiin. Kyseisessä kirjassa on seuraava vinokirjoitukselle oleva todennäköinen lainaus, jonka alkuperäistä lähdettä en tiedä:

”Helsingin lentoaseman naamioiminen aloitettiin keskiviikkona 18.kesäkuuta 1941. Rakennusten naamioinnista vastasivat reserviläiset ja ja kiitoteiden naamioinnista TVH. 21.kesäkuuta naamiointi tarkastettiin ilmasta käsin. TVH:n insinööri B.Hellman vastasi tarkastuksesta ja totesi naamiointitöiden olevan vielä kesken.

Lentokentän kiitoteiden betonipinnat naamioitiin tummalla asfaltilla ja ”Kolori”-vesiväreillä siten, että betonipinnan muoto katkaistiin ja juovitettiin vaikeammin ilmasta havaittavaksi. Vesivärit toimitti Oy Winter Company Ab. Naamiointi oli lopulta valmis 26. kesäkuuta. Samana päivänä lentoasemalle saapuneelta saksalaiselta pommituslentäjältä tiedusteltiin naamioinnin onnistumista. Lentäjä piti naamiointia hyvin toimivana: lentokenttäalue sulautui ympäröivään maisemaan.

Lentoasemalle sijoitettu lentokenttäjoukkue oli samoihin aikoihin saapunut kokonaisuudessaan paikalle ja ryhtyi välittömästi järjestelemään lentoasema-alueen ja rakennusten naamiointia. Hallintorakennus naamioitiin näreillä ja kuusipuilla, jotka ripustettiin vaijereilla ja köysillä tasakaton reunaan rakennuksen muodon häivyttämiseksi. Se oli kallis ja hankala tapa naamioida rakennus, ja vaati jatkuvaa ylläpitoa. Myös lentokonesuoja naamioitiin. Sen työntöoviin oli maalattu puiden kuvia, ja sitä naamioitiin muutenkin. Lentokonesuojan kaakkoispuolelle olevaa matalaa lentohuoltoasemaa ei naamioitu. Rakennusten naamiointi oli valmis 1. heinäkuuta.

Samana päivänä saapui lentoasemalle suomalainen ilmatorjuntapatteri. Se käsitti ainakin kaksi ilmatorjuntatykkiä, joista toinen sijoitettiin lentokenttäalueen koillisalueelle tuuli-T-kukkulalle ja toinen pohjois-eteläsuuntaisen kiitotien eteläpuolella olevalle mäelle.”

Jukka

edit: vielä kolmaskin maisemakuva Malmilta, samaa kuvasarjaa kuin edelliset. 25.6.-41. SA-kuva.

99E4C815-B982-49D3-98A0-807C7AADDACD.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
Kuvalisäys, kirjoitusvirhe

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jukan viestiinsä liittämän lainauksen mukaan toinen it-patterin tykeistä oli siis valaistun tuuli-T:n luona ja toinen pohjois-eteläsuuntaisen kiitotien eteläpuolella olevalla mäellä. Bofors-kuvan taustalla näkyy kolmen kiitotien päät sekä kiitoteiden yhdistymisalueen (kentän keskiosan) reunaa, mutta kauimmaisen kiitotien taustalla taas ei näy ainuttakaan lentokenttärakennusta, vain ympäröivän alueen asuin- ja talousrakennuksia. Jos Bofors-kuva olisi otettu tuuli-T:n suunnasta, niin taustalla tulisi näkyä ainakin lentohangaari, ja ehkä muitakin lentokenttärakennuksia.

Bofors-kuvan taustamaisema (kuten myös tuon uuden Bofors-kuvan taustamaisema) sen sijaan sopii toisen tykin mainittuun sijaintiin, eli tämän keskustelun kuvissa näkyvä Bofors on siis kiitotie 8:n eteläpuolella.

Heikki

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hyvin perusteltu, Heikki. Nyt pitäisi jostain löytää kuvia, joissa näkyisi noita Penan mainitsemia T-kukkulan konesuojia. En itse vielä laske pois laskuista, etteikö tuo kuvissa näkyvä ”tilapäinen lentokonesuoja” olisi juuri myös sellainen. Se kun näyttää olevan rinteeseen kaivettu kuin korsu ja mielestäni siinä voisi olla lentokoneen menevä suuaukko kenttäalueelle päin. Toki se voi olla myös Heikin arvailema jokin muu suojarakennuskin. Penan mukaan suojat olisi tehty jo välirauhan aikana, ja tykkipatteri tuli paikalle vasta kesäkuun lopulla-41. Eri asia on sitten, oliko tuolla kukkulalla talvisodassa jo it-aseistusta ja liittyykö rakennus siihen aikaan. Joka tapauksessa alkuperäisen SA- kuvatekstin mukaan se on ” tilapäinen lentokonesuoja”.

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
Täsmennystä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
58 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Lentokentän kiitoteiden betonipinnat naamioitiin tummalla asfaltilla ja ”Kolori”-vesiväreillä siten, että betonipinnan muoto katkaistiin ja juovitettiin vaikeammin ilmasta havaittavaksi. Vesivärit toimitti Oy Winter Company Ab. Naamiointi oli lopulta valmis 26. kesäkuuta. Samana päivänä lentoasemalle saapuneelta saksalaiselta pommituslentäjältä tiedusteltiin naamioinnin onnistumista. Lentäjä piti naamiointia hyvin toimivana: lentokenttäalue sulautui ympäröivään maisemaan.

 

 

 

Tuo on hyvää väritietoa, ja näin asiat kloksahtavat kohdilleen. Minulla on tälle tilaukselle tarkempi selvitys - jossakin. Muistaisin Kolorin värin n:o 9 olleen siinä tilauksen kohteena.

IMG_2615.JPG

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

SA-kuvista löytyi vielä pari tähän keskusteluun ja Malmin kentän eri kohteiden paikannukseen kelpaavaa kuvaa. Ensimmäisessä, eli tuossa Bofors-kuvassa näkyy taustalla, joskin pusikoiden osittain peittämänä Malmin lentoasemarakennus. Se näkyy sen verran isona, että kuvan tykin täytyy olla kiitotie 8:n päässä. Vaikuttaa siltä, ettei sitä tuuli-T:n luona ollutta toista tykkiä kuvattu lainkaan 25.06.1941, en ainakaan löytänyt siitä kuvia SA-kuvaston nopealla selauksella.

Mutta niistä lentokonesuojista; tuossa toisessa kuvassa näkyy lentokonesuoja ja sen takana olevalla mäellä näkyy vaalea aitaus, olisiko se tuuli-T:n suoja-aita? Tämä kuva vaikuttaisi olevan otettu lentoasemarakennuksen katolta. Kuvan vasemmassa alareunassa näkyvä “metsä” on rakennuksen katolla olevia naamiopuita, joiden välistä pilkottaa valkoinen monipuolainen kaiderakennelma, siis kattoterassin suojakaide. Jos tämä olettamukseni pitää paikkansa, niin silloin taustalla oleva lentokonesuoja on tuuli-T-mäen edustalla.

Heikki

SA-kuva_20455.jpg

SA-kuva_20452.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näyttäisi viimeisen Heikin laittaman kuvan savut tulevan Puistolan suunnalta. Tuona ensimmäisenä sotapäivänä (25.6.1941) vihollispommittajat saivat Puistolassa aikaan tuhoa menettäen samalla itsekin yhden koneistaan.

Lisätty. Mielestäni mainittu kuva on otettu Puistolan suuntaan ja siten samalla myös tuuli-T:n mäen suuntaan.

20380.jpg

20388.jpg

20390.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hurjia kuvia...

Lisää tietoa tulee Pentti Mannisen kautta. Kuten hän aiemmin jo mainitsi, niin... "T-kukkulan länsipuolella oli kaksi lentokonevajaa. Kolmas oli eteläpuolella. Kukkulalla on toiminut mm. 56 Kev.It.Jaos ja tällä yksiköllä oli vielä 8 rakennusta pääasiassa kukkulan itäreunalla. Tästä kai oli kysymys, onko kuvia näistä "tilapäisistä" lentokonehalleista."

"Tuo Raimon postaama ilmapystykuva vuodelta 1943 kertoo, että tilapäisyys oli suhteellista, sillä ainakin T-kukkulan halleista kaksi on edelleen pystyssä. Kolmaskin saattaa siellä olla ja löytyä tarkemmalla kuvan tutkimisella."
 
Pena jatkaa: "Mitä tulee radan 8 päässä olevaan tuliasemaan niin tämä tykki ja sen kaveri olivat paikalla hyvin lyhyen aikaa (1.Kev.it.Jaos / Vänr. V. Becker). Todellisuudessa pysyvämmin kukkulalla kentän eteläpuolella ei ollut kuin 22. It-kk Joukkue, jolla oli 2 x 20 mm ja 2 x 2x7,62 mm it-aseet. Kuvia löytyy vaikka Ahti Lapin kirjassa ILMAVAARA Helsingin Ilmapuolustus 1917-44 s.153, alakuvat."
 
Huom. Näistä Penan mainitsemasta kahdesta T-kukkulan länsipuolen lentokonevajasta näkyy toinen hienosti Heikin kuvassa hallintorakennuksen katolta otettuna.
 
Ja lisää kommentteja P. Manniselta:
”Radan 8 päässä oli mäellä lyhyen aikaa Bofors - siirrettiin nopeasti pois. Mahdollisesti 101 Kev.It.Jaos. Sen mäen alla tien vieressä oli jokin katettu suoja, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut, että se olisi ollut ainakaan sotakoneille tarkoitettu. Ilmakuvasta 1943 näkyy, että radan 8 ja 7 päässä on rinteeseen kaivetut isommat sirpalesuojat. Hallintorakennuksen eteläsivulla on myös "isompi" puuhalli - näkyy hyvin siinä ilmakuvassa. Samoin ison lentohallin itäpäädyssä oli halli, jossa oli myöhemmin iso Ilmavoimien puuhalli.
 
t. Pentti”
 
Laitan kaksi kuvaa mukaan, ja osasuurennoksen T-kukkulasta. Ilmakuva on Ilmavoimien vuonna 1943 ottama ja taitaa olla sama kuin Raimon laittama, mutta tämä on tarkempi. Toisessa kuvassa, jossa on Condor-kone (tuntematon lähde) näkyy hyvin kaksi katettua lentokonesuojaa T- kukkulan juurella sen länsipuolella.
 
Jukka
 

F4D04C27-3136-48EC-B684-30C2791F7B33.jpeg

3438B142-CF3F-4602-A40C-6825532DED8F.jpeg

4AD9C7C4-0AEE-41D4-A2FC-039E8D122571.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäyksiä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Heikin viimeinen kuva näyttää hieman oudolta, T-kukkulan ympäristössä on selvästi ilmakuvassa näkyvät peltosarat. Tässä kuvassa metsänreuna näyttäisi olevan melko lähellä kiitoteiden risteystä. Boforskuvien taustalla olevat Sunnuntaipalstojen rakenukset vahvistavat tykin paikaksi kentän eteläpään, kuten on todettu.

Raimon ensimmäisen kuvan lentokoneenraadon ja ihmisten takana oleva talo muistuttaa vahvasti Puistolinnaa, "Lutikkalinnakin", tunnettua asuinkerrostaloa. Rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1936. Osoite puistolassa on Pensastie 2, eli kone on pudonnut nykyisin Tapulikaupunkina tunnetun lähiön ytimeen. Jos tunnistin talon oikein?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
11 minuuttia sitten, Topi Falkenberg kirjoitti:

Heikin viimeinen kuva näyttää hieman oudolta, T-kukkulan ympäristössä on selvästi ilmakuvassa näkyvät peltosarat. Tässä kuvassa metsänreuna näyttäisi olevan melko lähellä kiitoteiden risteystä. 

Olisiko niin, että kuva otettu voimakkaalla zoomilla, jolloin syvyysvaikutelma ja etäisyydet tietenkin vääristyy.

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
6 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Olisiko niin, että kuva otettu voimakkaalla zoomilla, jolloin syvyysvaikutelma ja etäisyydet tietenkin vääristyy.

Jukka

Näin se varmasti on. Tuo suunta näkyy melko harvoin kentältä julkaistuissa kuvissa. 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Löytyi vielä toinen Condor-kuva, jossa näkyy konesuojia taustalla, oletettavasti taas T-kukkulan suojat. SA-kuva. 27.6.1944.

Jukka

992F13F8-E087-4450-839C-419399CF1989.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä harhailee jo kauas alkuperäisestä aiheesta eli Malmin lentokonehallin maalauksesta, mutta...

Topi on aivan oikeassa SB:n maahaniskemäpisteen paikannuksessa. Ohessa vuoden 1943 ilmakuva koneen putoamisseudulta, koneen maahaniskemäjälki näkyy vielä pellossa. Merkitsin ilmakuvaan SB:n paikan lisäksi muutaman kohdan, jolla sen pystyy yhdistämään Raimon viestiinsä liittämään putoamispaikkakuvaan. Nämä tunnistuskohdat ovat Topin “Lutikkalinnaksi” kutsuma rakennus (katossa on monta taitetta moneen suuntaan); putoamispaikkakuvan oikeassa reunassa näkyvä lato; sekä putoamispaikkakuvan vasemmassa reunassa näkyvä ratakoppi sekä pallomaiset pensaat tai puut.

Toinen ilmakuva on vuodelta 2015 ja se pyritty rajaamaan samaksi kuin tuo vuoden 1941 ilmakuva. Sen perusteella SB:n paikka ei (onneksi) ole jäänyt Tapulikaupungin rakennusten alle, vaan on erään taloryhmän sisäpihalla (iskemäpaikka merkitty punaisella nuolella).

Ilmakuvat ovat Helsingin Karttapalvelun (https://kartta.hel.fi/) sivuilta.

Heikki

Puistola_SB_1941_FF.jpg

Puistola_SB_2015_FF.jpg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No nyt alan minäkin saamaan kiinni paikoista.Tuo Lutikkalinna on vielä paikallaan, tuota nimitystä vanhemmat ihmiset käyttivät vielä parisenkymmentä vuotta sitten.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Koillishelsingin lähitiedossa sivulla 8 on vielä muisteluja pudotuksesta ja kuva pommikuopasta Malmilla: http://www.lahitieto.fi/wp-content/uploads/2015/01/3_2015_lahitieto14012015.pdf

Ja tässä aikaisemmassa lehdessä kysellään pommien perään, sekä hahmotetaan koneen putoamispaikkaa nyky Tapuliin.

https://www.lahitieto.fi/2014/12/29/tapulikaupunkiin-putosi-pommikone-ja-lentaja-onko-kone-pommeineen-yha-maassa/

Malmin kuvalehdessä Salmen Pena muisteli asiaa näin: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/malmi/lentokentta/salpom.htm

Penan mukaan pommit putosivat nykyisen Malminraitin ja Viljatien kulmaukseen, onkohan tuo Raimon julkaisema kuva palavasta talosta otettu juuri tästä tapauksesta? Penan mukaan taloihin olisi tullut vain sirpalevaurioita.

Muokattu: , käyttäjä: Topi Falkenberg
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Topi linkeistä. Tuon palavan talon paikka on kyllä ensi kesänä käytävä pyöräretkellä paikantamassa. Takana näkyvä puurakennus tuskin on joutunut tulen saaliiksi ja saattaa vielä tänäkin päivänä olla pystyssä. Kuvasta voi myös todeta rakennusten olevan korkeahkolla paikalla joka rajoittaa etsintäalueen laajuutta.

Topin mainitsema Pentti Salminen toimi vuosia hyppykoneen pilottina Suomen Laskuvarjokerhossa Malmilla, ollen myös itse hyppääjänä. (Ei kuitenkaan saman aikaisesti):laugh:

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Kiitos Topi linkeistä. Tuon palavan talon paikka on kyllä ensi kesänä käytävä pyöräretkellä paikantamassa. Takana näkyvä puurakennus tuskin on joutunut tulen saaliiksi ja saattaa vielä tänäkin päivänä olla pystyssä. Kuvasta voi myös todeta rakennusten olevan korkeahkolla paikalla joka rajoittaa etsintäalueen laajuutta.

Alkoi kiinostamaan noin kauniin rakennuksen kohtalo, ja vaikka nyt meneekin ohi aiheen... niin jatkan vielä Sotasammon kuvilla pommitusten tuhoista Puistolassa. Linkki pitää sisällä pari uutta kuvakulmaa palavaan rakennukseen: https://www.sotasampo.fi/fi/events/page/event_lv321

En vaan ole löytänyt sijaintia, nimeä tai omistajaa rakennukselle, täytyy jatkaa kaivamista kaupunginosahistorian sivustoilta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Topi Falkenberg kirjoitti:

Alkoi kiinostamaan noin kauniin rakennuksen kohtalo, ja vaikka nyt meneekin ohi aiheen... niin jatkan vielä Sotasammon kuvilla pommitusten tuhoista Puistolassa. Linkki pitää sisällä pari uutta kuvakulmaa palavaan rakennukseen: https://www.sotasampo.fi/fi/events/page/event_lv321

En vaan ole löytänyt sijaintia, nimeä tai omistajaa rakennukselle, täytyy jatkaa kaivamista kaupunginosahistorian sivustoilta.

Lisää Malmin pommitusmuisteluita erään koulupojan päiväkirjasta löytyy täältä: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/tapani/sotamo01.htm

Mainittu Itäinentie johti Ormusmäkeen suunnilleen nykyistä Malminkaarta mukaillen. Natsaa hyvin Penan ilmoittamaan pommituspaikkaan radan länsipuolella. Karttalinkki vuodelle 1950:

http://helsinkiennen.fi/

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Malmin seudun pommituksen 25.06.1941 aiheuttamat tuhot ja niistä löytyvät SA-kuvat jäivät mietityttämään ja päätin yrittää paikantaa tuhopaikkoja. Selvityksessä käytin SA-kuvien lisäksi apuna Helsingin Karttapalvelusta (https://kartta.hel.fi/) löytyviä eri vuosikymmenillä otettuja Helsingin seudun ilmakuvia. SA-kuvia katsellessa kannattaa muistaa, että niiden kuvailutiedoissa ilmoitetut kuvauspaikkatiedot voivat olla hyvinkin suurpiirteisiä eikä niihin kannata luottaa absoluuttisen varmana tietona.

Käyn tunnistetut kuvauspaikat läpi alkaen eteläisimmästä ja päätyen pohjoisimpaan. Laitan paikannuksien tueksi mukaan koostekuvia, jotka on laadittu yhdistämällä SA-kuvia ja ilmakuvia sekä varustamalla nämä kuvat tunnistusmerkinnöin. Koska koostekuvien resosuutio on heikohko, niin suosittelen katsomaan alkuperäiset valokuvat SA-kuvista ja ilmakuvat puolestaan Helsingin Karttapalvelusta.

Malmin alueen 25.06.1941 pommitukseen liittyvien SA-kuvien ottopaikkojen paikannusta, osa 1.

Eteläisin tunnistamani kuvauspaikka on SA-kuvan 20465 (kuvaaja Sjöblom, mahdollisesti Karl?) esittämä pommikuoppa, jonka kuvailuteksti SA-kuvissa kuuluu “Pommi on pudonnut maantielle”, ja jonka ottopaikaksi on ilmoitettu Malmi. Tämä pitää paikkansa, sillä kuva on otettu reilut 700 metriä Malmin lentokentältä etelä-kaakkoon. Oheiseen ensimmäiseen koostekuvaan on merkitty kuvan ottopisteen paikantamisessa käytetyt tunnisteet. Ilmakuvassa pommikuoppaa ei enää näy, sillä tie on korjattu huolellisesti, minkä lisäksi pommikuoppakuvan ja ilmakuvan oton välillä on aikaa ehtinyt kulua noin kaksi vuotta. Koostekuvan paikantamisen helpottamiseksi mainittakoon, että tekstin “Puhelinlinja kääntyy pois tien suunnasta” oikealta puolelta pohjoiseen kaartuva tie vie Malmin lentokentällä, jonka eteläreuna jää nipin napin kuvan ulkopuolelle.

Heikki

Pommikuoppa tiellä Malmin 25.061941 pommituksen jälkeen - Koostekuva.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Heikki Kauranne
Allekirjoitus unohtui

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Malmin alueen 25.06.1941 pommitukseen liittyvien SA-kuvien ottopaikkojen paikannusta, osa 2.

Seuraava tunnistettu kuvauspaikka pohjoisen suuntaan kuljettaessa liittyy SA-kuviin 20391 (kuvaaja V. Pietinen) ja 20402 (kuvaaja Leminen, mahdollisesti Hannu?). Nämä kuvat esittävät Posti- ja lennätinhallituksen partiota korjaamassa puhelinjohtoihin tulleita vaurioita, ja näiden kuvien ottopaikka löytyy sekin Malmin lentokentän eteläpuolelta, noin 500 metrin päästä kentältä. Paikka on saman peltoaukean laidalla kuin edelläkäsitellyn SA-kuvan 20465 paikka, mutta peltoaukean vastakkaisessa nurkassa.

Oheiseen toiseen koostekuvaan on merkitty tunnisteita, joiden avulla kuvauspaikka on määritetty. Paikannusta tukee lisäksi se, etten löytänyt Malmin kentän lähialueilta muita autotietä, joiden varrella olisi ollut kaksi rinnakkaista tolppalinjaa tien toisella puolella kuten SA-kuvissa 20391 ja 20402. Sellaista ei löydy sen enempää Puistolasta kuin Tapanilastakaan, jotka näissä SA-kuvissa on ilmoitettu kyseisten kuvien ottopaikoiksi, joskin toisen kohdalla mainitaan myös Malmi.

Aivan yksi yhteen eivät SA-kuviin ja ilmakuvaan merkityt tunnisteet sovi, sillä kauempana pellolla oleva puhelin- tai sähkölinja ei ilmakuvassa ole samalla kohtaa peltoa kuin SA-kuvissa. Ilmeisesti sen osalta on kuvien ottamisen välisenä aikana (autokuvat kesältä 1941 ja ilmakuva kesältä 1943) tapahtunut muutos ja pellon keskellä ollut linja on purettu tai se on siirretty kulkemaan pitkin pellon eteläistä reunaa myötäilevää valtaojaa.

Sekä SA-kuvissa että ilmakuvassa näkyy, että pellon keskivaiheilla on tapahtunut jonkinlaista mylläystä, joka SA-kuvissa näyttäisi tapahtuneen ei-niin-kauaa ennen kuvien ottamista. Nämä jäljet lienevät pommikuoppia, eli alueelle hyökännyt SB-osasto olisi pudottanut pari pommia tuonnekin.

Heikki

Posti- ja lennätinlaitoksen auto Malmin 25.061941 pommituksen jälkeen - Koostekuva.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Malmin alueen 25.06.1941 pommitukseen liittyvien SA-kuvien ottopaikkojen paikannusta, osa 3.

Seuraavana paikannusvuorossa on rautatien varrella palanut makasiini, jonka palosta ja pelastustoimista löytyy runsaasti SA-kuvia (kuvanumeroalueet 21380-21382, 21402-21414, kuvaaja Partanen). Näiden kuvien ottopaikka on radan varrella aivan Malmin aseman pohjoispuolella, jossa ollut iso makasiini paloi ja tuhoutui pommiosumien seurauksena. Palaneen makasiinin vieressä ollut ja SA-kuvassa 21406 näkyvä Hankkijan makasiini sen sijaan säästyi tuholta (ks. oheinen koostekuva). 

Tästä palosta on SA-kuvissa olemassa myös Malmin lentokentän kiitotie 8:n eteläpuolisista it-asemista otettu kuva (SA-kuva 20453, kuvaaja Sjöblom), jossa tosin näkyy vain palon aiheuttama savupatsas. Tuossa kuvassa savupatsas näyttäisi tosin nousevan kauempaa Malmin aseman pohjoispuolelta, mutta se johtunee kahdesta syystä; kentältä ei ole suoraa näköyhteyttä asemalle, vaan välissä on mäki, ja kuvaushetkellä vallitsi pohjoissuuntainen tuuli, joka painoi savupatsasta pohjoisen suuntaan. Tämä savupatsaan taipuminen näkyy sekä palopaikalta otetussa kuvassa että kentältä otetussa kuvassa. Lentokentän ja rautatieaseman välinen mäki ja tuuli siis “siirsivät” savupatsasta pohjoiseen, ennenkuin se tuli kentällä olijoiden näkyviin. Oheiseen koostekuvaan on merkitty sekä palaneen makasiinin suunta (punainen nuoli) suhteessa kuvan ottopaikkaan Malmin kentällä että kuvan keskikohdan suunta (sininen nuoli).

Makasiinin palokuvia ja kentältä nähdyn savupatsaan kuvaa vertailtaessa vaikuttaisi siltä, että kentältä otettu valokuva on otettu palon varhaisemmasta ja vähemmän savua tuottaneesta vaiheesta kuin itse palopaikalta otettu kuva, jossa savunmuodostus on jo varsin voimakasta. Savunmuodoksen ollessa vähäisempää on savupatsaan taipuminen ja “siirtyminen” tuulen mukana pohjoiseen tapahtunut helpommin ja voimakkaammin.

Heikki

Malmin aseman palo 25.06.1941 - Koostekuva.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Malmin alueen 25.06.1941 pommitukseen liittyvien SA-kuvien ottopaikkojen paikannusta, osa 4.

SA-kuvista löytyy kaksi kuvaa (SA-kuvat 20386 ja 20387, kuvaaja V. Pietinen, molemmat kuvat otettu pohjoisen suunnalta kohti rakennuksia), jotka esittävät Malmin seudun pommituksessa 25.06.1941 vaurioita kärsinyttä pienehköä asuinrakennusta, jonka sijaintipaikaksi on SA-kuvissa ilmoitettu Puistola (mikä pitää myös paikkansa).

Tämä rakennus, kuten myös sen vieressä olleet rakennukset ovat edelleen olemassa Puistolan Alviontiellä.  Oheisesta koostekuvasta käy ilmi, että SA-kuvissa näkyvien rakennusten muoto, sijainnit toisiinsa nähden, katonharjojen suunnat sekä savupiippujen sijainnit (ks. toinen koostekuva) vastaavat hyvin ilmakuvassa näkyviä rakennuksia, niin pää- kuin piharakennustenkin osalta. Vierailu paikalla Google Mapsin avulla vahvistaa paikannuksen oikeaksi, ja vaikka talojen pihojen runsas puusto estääkin sen, että paikalta saisi kaikki rakennukset kattavan yleiskuvan, niin pommituksessa vaurioitunut pientalo on helposti tunnistettavissa samaksi kuin paikalla nykyäänkin oleva rakennus.

Taloryhmän oikealla puolella olevalla pellolla näkyy pommikuoppa, joka johdattaa meidät viimeiseen paikannukseen.  

Heikki

Puistolassa 25.06.1941 vaurioitunut pienrakennus - Koostekuva.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Heikki Kauranne
Kirjoitusvirhe

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Malmin alueen 25.06.1941 pommitukseen liittyvien SA-kuvien ottopaikkojen paikannusta, osa 5.

Kun pommituksessa vaurioituneelta Alviontie 4:ssä sijaitsevalta asuinrakennukselta jatketaan kohti itää ja ohitetaan pellolla oleva pommikuoppa, niin tullaan peltojen ympäröimälle metsäiselle mäelle (nykyisen Kuninkaalan alueelle). Vuoden 1943 ilmakuvauksessa tämä mäki on harmillisesti jäänyt toisensa puutteellisesti peittävien ilmakuvien alueelle, eikä koko mäki ole näkyvissä. Onneksi mäestä kuitenkin näkyy kaikki paikannuksessa tarvittavat tunnisteet, sillä tällä mäellä sijaitsi SA-kuvissa (20388-20390, kuvaaja V. Pietinen, ja 20399-20401, kuvaaja Leminen) esiintyvä palava rakennus.

Oheisessa koostekuvassa, joka on tehty vuoden 1943 ilmakuvan päälle, näkyy palaneen rakennuksen rauniot tekstin “Kivijalka” osoittamassa kohdassa. Koostekuvaan on liitetty myös samalta paikalta vuonna 1932 otettu ilmakuva, jonka heikosta laadusta huolimatta siinä näkyvän rakennuksen voi tunnistaa samaksi kuin palavaa rakennusta esittävissä kuvissa (rakennuksen varjoista käy ilmi, että siinä on ollut korkeampi ja leveämpi osa, sekä matalampi ja kapeampi osa). Koostekuvaan liitetyistä palavaa rakennusta esittävistä kuvista käy puolestaan ilmi rakennuksen kivijalan muoto ja erkkerin siihen tekemä ulkonema. Sama muoto on nähtävissä vuoden 1943 ilmakuvassa näkyvässä kivijalassa (ks. tarkempi ilmakuva Helsingin Karttapalvelusta). SA-kuvassa 20390 näkyvä, palavan rakennuksen rinnalla ollut rakennus on edelleen olemassa, joskin ulkomuodoltaan hieman muuttuneena.

Palavan talon sijainniksi on kuvaaja V. Pietisen ottamissa kuvissa ilmoitettu Puistola ja Lemisen ottamissa kuvissa puolestaan Tapanila, joten Pietinen on ollut paremmin kartalla siitä, missä päin Helsingin maalaiskuntaa hän on kuvia ottanut. Palaneen rakennuksen paikalle rakennettiin uusi talo vasta joko 1950-luvulla tai 1960-luvun alussa, sillä kyseinen uusi rakennus näkyy vasta vuoden 1964 ilmakuvassa. Uusi rakennus on muodoltaan erilainen kuin palanut rakennus. Paikan nykyinen osoite on Keskitie 8.

Tämän rakennuksen palon aiheuttama savupatsas nähtiin Malmin lentokentältä ja siitä on olemassa kaksi kentältä pohjoisen suuntaan otettua SA-kuvaa (20452 ja 20479, kuvaaja Sjöblom), joiden lisäksi palon synnyttämä savupatsas näkyy yhdessä SB:n putoamispaikan nurkilta otetussa SA-kuvassa (20397, kuvaaja Leminen) koillisen suunnalla. Tätä viimeksimainittua kuvaa ei ole otettu SB:n maahaniskemäpaikalta, vaan selvästi lähempänä rautatietä, mikä käy ilmi kun vertaa rautatien varressa olevien puhelin-/sähköpylväiden korkeuksia kuvassa 20397 ja esimerkiksi kuvassa 20510, joista jälkimmäinen on otettu maahaniskemäpaikalla. Näiden kuvauspaikkojen ja kuvien ottosuuntien avulla on mahdollista haarukoida savupatsaan lähtöpistettä (ks. oheinen toinen koostekuva). Vaikka oheinen haarukointi onkin tehty vasta tuon palaneen talon paikantamisen jälkeen (ja hieman tarkoitushakuisesti kutakuinkin oikeaan kohtaan osuvaksi, myönnetään), niin jo ensimmäinen vastaava haarukointikuva osoitti, mistä päin palanutta rakennusta tulisi etsiä.

Lopuksi todettakoon vielä, että edelläkäsitellyn palaneen talon sijaintimäen itäpuoleisella pellolla näkyy vuoden 1943 ilmakuvassa pari pommikuoppaa, joten niiden sekä kahden Puistolassa pommiosumia saaneen talon avulla voi vetää ainakin jonkinpituista ja -suuntaista lentolinjaa pommituksen suorittaneille SB-koneille.

Heikki

Puistolassa 25.06.1941 palanut talo - Koostekuva.jpg

Puistolassa 25.06.1941 palaneen rakennuksen paikannus - Koostekuva.jpg

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
‎4‎.‎12‎.‎2018 at 09.16, Arne Wallen kirjoitti:

No nyt alan minäkin saamaan kiinni paikoista.Tuo Lutikkalinna on vielä paikallaan, tuota nimitystä vanhemmat ihmiset käyttivät vielä parisenkymmentä vuotta sitten.

 

Tämän jo rönsyilleen ketjun jatkoksi voin vielä laittaa tämän päivän HS:n uutisen Lutikkalinnasta: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006107761.html

Lainaa

Puistolan Lutikkalinna on yli satavuotisen olemassaolonsa aikana kokenut kovia: muuton Hakaniemestä Puistolaan, pakkohuutokaupan ja lutikat, sodista ja alati vaihtuvista asukkaista puhumattakaan.

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
30.11.2018 at 17.53, Simo Lallukka kirjoitti:

Malmilta näkyi lyhyt pätkä tänään televisiosta tulleessa elokuvassa "Vaaksa vaaraa" vuodelta 1965. Mm. konehallin oven maalauskuvio näkyi. Konnat työnsivät OH-ACA -koneen hallista ulos.

ovi1.jpg

ovi2.jpg

Simon laittamien kuvien ajankohta sopii Ilmailu -lehdessä n:o 2-1966 olleen uutisen kanssa. Viimeisiä hetkiä veteli tuolloin tuo metsäinen naamiointimaalaus.

IMG_3118.JPG

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään