Historialliset ilmailuvalokuvat

Albumit

  1. Päivitetty

    • 65 kuvaa
    • 1 kommentti
    Diaboxin kertomaa eli pääsääntöisesti historiaa - vai polttaako joku vielä diafilmiä?
    Reijo Puumalainen
    Albumin luonut
    Reijo Puumalainen
  2. Päivitetty

    • 3 kuvaa
    • 6 kommenttia
    EFHK:n kuvia ennen Helsinki-Vantaata
    Jorma Kosonen
    Albumin luonut
    Jorma Kosonen
  3. Päivitetty

    • 1 kuva
    • 0 kommenttia
    Tehtiin Ilmailu-lehden koulutusnumeroa keväällä 1993. Lehden kanteen haluttiin kuva lentävästä koulukoneesta, jolloin järjestettiin kahden koneen kuvaussessio. Cessna 172 koneen oikea etuistuin poistettiin ja kuvasin avoimesta ikkunasta. Kuvan konetta ohjasi HIT:n lennonopettaja, jolla oli ilmavoimien lentäjätausta ja kokemusta puljalentämisestä turvallisesti.
    Hannu Hiltunen
    Albumin luonut
    Hannu Hiltunen
    • 0 kuvaa
    • 0 kommenttia
    Norsemannin elämä Jyväskylässä sain seurata monen koneen lentoja Jyväskylässä kun olin läheinen tuttu Särkän Sokelle ,asuttiin samalla kadulla ja osan samassa talossa Särkän veljekset olivat kaikki hyviä tuttujani.
    Timo Heikki Tukiainen
    Albumin luonut
    Timo Heikki Tukiainen
  • Viestit

    • Jutun pointti oli käsittääkseni kuitenkin lähinnä se, että jättämällä koko Thaimaan reissu väliin ei tulisi sitäkään usean tonnin CO2 -päästöä riippumatta matkustustavasta.  Toisin sanoen, pystyvätkö ihmiset tinkimään tällaisestakaan ylellisyydestä ilmaston hyväksi todellisuudessakin vai pelkissä juhlapuheissa. Ilmailun kasvun kannalta toki ikävä artikkeli, mutta laajemmassa mielessä siinä on ideaa asiallisenkin keskustelun pohjaksi.
    • Vietän jo nykyään suurimman osan ajastani ns. pöndellä, eli muutaman kilometrin päässä porin keskustasta. Kivitaloja täällä ei naapuristossa näy, teräsbetonista puhumattakaan. Ratkaisevaa ei taida olla se, asuuko pöndellä, vaan asuuko itse omistamassaan kiinteistössä (asunto-osakeyhtiön sijaan), tai että onko asumus asemakaava-alueella. Jos itse omistaa, niin silloin myös vastaa itse. Jos joku muu (kuten se As Oy) omistaa, niin silloin se päättää, miten tarkkaan vaatimuksia noudatetaan tai ei noudateta.
    • Toisaalta toisessa ääripäässä on vaikkapa se toinen rengassarja. Jos tila on mitoitettu ainoastaan autojen palokuorman mukaan, se ei voi samanaikaisesti toimia muuna varastona, esimerkiksi niiden renkaiden osalta - siitäkään huolimatta, että jonkun auton alla olevissa renkaissa voi olla kumia tuplasti sen mitä micran kahdessa rengassarjassa on yhteensä.
    • Iltasanomilla on ihan uutta tietoa lentoliikenteen päästöistä, tarkemmin sanottuna stratosfääriin vapautuvista hiilidioksidonneista. IS:n julkaiseman artikkelin mukaan edestakainen Thaimaan lento tuottaa nelihenkisen perheen osalta hiilidioksidipäästöjä 15 tonnia, ja tällä määrällä ajaa kuulemma henkilöautoa 160 000 kilometriä. https://www.is.fi/matkat/art-2000005874181.html
        Muuten hyvä, mutta lentoliikenteen tonnit on tietysti jutun agendaan sopien yläkanttiin, ja autojen tonnit alakanttiin. Toimittaja Pasi Jaakkonen sekoittaa artikkelissaan hiilidioksidin määrän ja sen laskennallisen ns. ekvivalenttimäärän. Lähteenä olleen lentolaskuri-sivuston laskennassa käytetyllä ns. säteilypakotekertoimella (RFI) otetaan kantaa hiilidioksidin lisäksi muihin ilmakehään vapautuviin päästöihin, eli ilmastonmuutokseen oletettavasti vaikuttavat muut päästöt ja vaikutukset on ”muutettu” vastaaviksi hiilidioksidimääriksi. Vertailuna käytettyihin autoilun päästöihin on kuitenkin laskettu vain todellinen pakoputkesta poistuva hiilidioksidin massa. Lisäksi autoilun päästöt oli laskettu puolta pienemmillä päästöillä verrattuna keskimääräisen käytössä olevan (2017) henkilöauton päästöihin, johon ei päästä edes uusilla kaasukäyttöisillä perheautoilla (Octavia G-TEC, 99 g/km). Artikkelista saa käsityksen, että laskenta perustuisi varsinaissuomalaisten henkilöautojen keskimääräiseen CO2-päästöön (158 g/km), vaikka laskennassa käytetty arvo on ollut vain 90 g/km. Nämä luvut perustuvat lisäksi vanhaan, ylioptimistiseen NEDC-mittaustapaan. Nykyisin käytössä olevalla realistisemmalla WLTP-mittaustavalla määritetyt päästöt ovat NEDC-arvoja suurempia. Hyvin tyypillistä Thaimaan lennon matkustajakonetta edustaa Airbus A350-900, jonka polttoainekulutus käytettyä matkustajapaikkaa kohden tämän pituisella lennolla on noin 2,4 litraa / 100 km, jota vastaava hiilidioksidipäästö on 6,06 kg / 100 km. Lentoreitin pituus yhteen suuntaan on n. 8000 km, jolloin matkustajakohtainen päästö edestakaisella matkalla on 970 kg hiilidioksidia. Tämä vastaa 6140 km ajosuoritetta keskimääräisellä varsinaissuomalaisella autolla, eli neljän hengen lennoista syntyvillä päästöillä autolla voisi ajaa jopa 24 500 km matkan (ei siis lähellekään 160 000 km). Lentokoneiden ja henkilöautojen keskimääräinen täyttöaste huomioon ottaen autoilun matkustajakohtainen hiilidioksidin kilometripäästö on suurempi kuin lentokoneella. Hiilidioksidipäästö henkeä kohden molemmilla kulkutavoilla on yhtä suuri silloin, kun henkilöauton täyttöaste on n. 2,6 henkilöä. Jos huomioidaan lentoasema- ja tieinfrastruktuurin päästöt, vaaka kallistuu vain enemmän lentämisen eduksi. Jaakkosen artikkelissa esittämillä hiilidioksidimäärillä tyypillisestä Thaimaahan (stratosfäärissä) lentävästä matkustajakoneesta loppuisi polttoaine jo puolivälissä matkaa.
    • Vaikka tätä arkkitehtuuriltaan kovasti kehuttua rakennusta on kuvattu nettiin vaikka mistä suunnista, tätä yksityiskohtaa ei taida verkosta löytyä. Vilkaisu GoogleMapsin satelliittikuviin saattaisi auttaa  
  • Tulevat tapahtumat