Milanon Malpensan museo

Lapinlahden sairaala ei osunut, Helsinki kyllä.

Embraer Bandeirantet ilma-alusrekisterissä: OH-EBA: Rekisteröimispäivämäärä 22.10.1979 Rekisteristäpoistopäivä 18.9.1991 Käyttäjät
Ajanjakso Nimi
15.2.1988 - Oy Wasawings Ab
22.10.1979 - 14.2.1988 Finnaviation Oy
Omistajat
Ajanjakso Nimi
22.10.1979 - Karair Oy OH-EBB: Rekisteröimispäivämäärä 19.11.1979 Rekisteristäpoistopäivä 20.9.1996 Käyttäjät
Ajanjakso Nimi
19.11.1979 - 7.9.1989 Finnaviation Oy
Omistajat
Ajanjakso Nimi
22.9.1989 - Oy Air Botnia Ab
19.11.1979 - 21.9.1989 Finnair Oy OH-EBC: Rekisteröimispäivämäärä 18.4.1980 Rekisteristäpoistopäivä 20.6.2000 Käyttäjät
Ajanjakso Nimi
10.3.1988 - 6.10.1988 Oy Air Botnia Ab
18.2.1987 - 7.1.1988 SJS-Lento Oy
Omistajat
Ajanjakso Nimi
11.8.1994 - Ab Skärgårdsflyg
7.10.1988 - 10.8.1994 Oy Air Botnia Ab
18.4.1980 - 6.10.1988 Finnaviation Oy OH-EBD: Rekisteröimispäivämäärä 26.7.1989 Rekisteristäpoistopäivä 13.3.2003 Käyttäjät
Ajanjakso Nimi
1.7.2000 - 4.9.2000 Ab Skärgårdsflyg
Omistajat
Ajanjakso Nimi
30.6.2000 - Lid Air Ab
12.5.1997 - 29.6.2000 Ab Skärgårdsflyg
26.7.1989 - 11.5.1997 Oy Air Botnia Ab

Niin, OH-EBA:n kaputti on tietenkin se mistä Wasawings parhaiten (pahiten) muistetaan. Mutta EBB, EBC ja EBD eivät tietääkseni koskaan olleet Wasawingsin fleetissä, vaan nimenomaan Air Botnian. Alun alkujaanhan Suomeen tuli Finnaviationin väreihin kolme EMB-110-konetta, EBA, EBB ja EBC. Niillä lennettiin kevytreittiä lähinnä Pohjois-Suomessa. Sisäpiirissä vitsailtiin, että kyseessä on yhtälö, jossa Finnaviation lentää, Kar-Air huoltaa, Finnair korjaa rahat ja valtio maksaa viulut. Kun Finnaviation sitten saabistui, Bandut jäivät omistajiensa (Finnair-konsernin) käsiin ja sitä kautta päätyivät näiden kahden pohoojalaasen yksityisen yrityksen operointiin. EBD on kai myöhemmin käytettynä maahantuotu kone - tuliko jopa suoraan Air Botnialle? Tiedot löytyvät ilma-alusrekisteriä ja muita lähteitä tukimalla. Minun juttuni perustuvat vain omiin muistikuviin.

Matti Hyötyniemi: Vesiruiskutus ei vaadi ruiskutusmoottoria. Vesihän ruiskutetaan erillisellä suuttimella imusarjaan. Ja yksikään vesiruiskutettu sota-aikainen amerikkalaismoottori ei ollut suorasuihkutusmoottori.  Ei se Fowler-mekanismi ole kovinkaan monimutkainen. Mekaanisesti yksinkertaisempi kuin vaikkapa Myrskyn laskutelinekoneisto. Keventäminen on paljon puuta sisältävässä rakenteessa riskialtista mm. siksi, että puu ei ole niin homogeeninen materiaali. Jos esim. pintavaneria joudutaan ohentamaan paljon, rakenteen jäykkyys kärsii liikaa. Ja käy kuin Myrskyssä: ylijoustava rakenne ei jaakaan kuormaa tasaisesti vaan aiheuttaa rasituskeskittymiä, ja rakenne pettää niiltä kohdin. Teoriassa saattaisi onnistua esimerkiksi siipi, joka kestää lennon rasituksen, mutta siiven läpi voi lyödä nyrkillä. Sellaisen rakenne olisi sotakoneessa kelvoton.  Mika: Trimmien säätölevyjen poisjättäminen olisi ollut aivan mieletöntä! Yksipotkurinen konehan voidaan trimmata rakenteellisesti lentämään tasapainossa vain yhdelle nopeudelle yhdellä tehoasetuksella. Kaikilla muilla nopeuksilla olisi joutunut painamaan jalkaa, työntämään/vetämään/painamaan  sauvaa pelkkään suoraan lentämiseen. Kone olisi ollut todella veemäinen ohjattava.  Kohta 4. Kysyttiinkö Cycloneja yhtä hartaasti kuin Twin Waspeja? Joistain lähteistä on haistettavissa, ettei. Hirttäydyttiinkö liian paljon moottorin läpimittaan...  Kohta 3: Vesiruiskutus on niin yksinkertainen järjestelmä, ettei siihen kummoisia suunnitteluresursseja tarvita.  Kohta 2: Hawkerin menetelmä oli kehitetty aikana, jolloin lentokoneita valmistettiin vain pieniä eriä ja tyyppejä oli paljon. Tuotanto oli vahvasti "artesaanihenkistä". Se nimenomaan ei vaadi suurta teollista kapasiteettia ja siten hyvin sopiva VL:n kaltaiselle valmistajalle. 

Ja kyllähän listaan kuuluu myös tuo EBA  jolla kohtalokas aamuvarhainen oli 14.11.1988... Tutkintaselostuksesta lainattua:Oy Wasawings Ab:n reittilennolla ollut OH-EBA tunnuksin varustettu lentokone tuhoutui maahantörmäyksessä.Kone oli Karair Oy:n omistama ja Oy Wasawings Ab:n vuokraama Embraer 110 Bandeirante. Koneen päällikkä ja perämies sekä neljä matkustajaa saivat surmansa.Kaksi matkustajaa vammautui vaikeasti,muut neljä matkustajaa selviytyivät vähäisin vammoin.