Kuvia Jyväskylästä (EFJY)

BBC:n artikkelin mukaan sähköverkosta olisi saanut virtaa kahta muuta kautta, mutta aikaa meni kaikkien järjestelmien hallittuun alas- ja ylösajamiseen. Dieselgeneraattorit ja akut riittävät vain kiitotievaloihin ja muihin välttämättömiin turvajärjestelmiin. https://www.bbc.com/news/articles/cdjy4m0n1exo

Esa, ole huoletta. Tuskin muodostelmahyppäämisen (relatiivi) veteraanit olisivat ottaneet joukkueensa nimeksi Sorsat, jos olisivat kokeneet nimen loukkaavaksi. Rodney (Rättisorsa ja hyppylentokoneenkuljettaja)  https://www.seniorskydivers.fi/laskuvarjoveteraanit/relatiiviryhma_sorsat/    

A321XLR-271NY ensilento on tapahtunut 18.3.2025 Saksoissa:  

Painopiste-asiaa sivua tämäkin juttu 60-luvun lopulta. Jukan ja Sepon hankkima Viima oli Varkaudessa, ja sillä lennettiin kesällä ja talvella suksilla Joroisten lentopaikalta. Talvipäivänä, pakkassäällä oli lentolehtiskeikka kaupungin ylle. Oli pehmeää puuterilunta ja kone ei millään kiihtynyt, upoten lumeen. Siispä muutama urarullaus kiitoradalle apumiesten siipiheilutusten avulla ja  jopas oli hyvä baana lähteä. Kone nousi ilmaan ja Jukka totesi, että itsekseen. Sauvaa piti kokoajan työntää voimakkaasti.  Kankeasti lensi. Lehtisten pudotus hoidettiin ja laskuun ja vielä vaan piti työntää, ettei sakannut.  Maassa sitten tuon ilmiön syy selvisi. Peräpainoinen oli. Viimassa, kuten Stigussakin on rättilakana rungon verhoiluna ja puolivälin paikkeilla alapinnalla jonkunlainen repeämä lahossa kankaassa. Siitä rullatessa, kiihdyttäessä lunta tuprusi verhoilun sisään pyrstöön  aika paljon.  Hieman lisää rullauksia niin  ohjaimet eivät olisi vaikuttaneet ja kaputtihan siitä olisi seurauksena. Lumet pois, paikkaus kankaaseen ja taas ilmaan.   Olihan painopisteet kohillaan tuasj!          

Hedelmää kantaa myös valtion poliittinen omistajaohjaus ja sen käytännössä yksinvaltiaana valitseman Finnairin hallinnon loistavat ehdotukset. Vaikka tässä on osittain eri asiasta kyse kuin lentäjien työehdoista, niin kyllähän tämä kuitenkin samaan kokonaisuuteen nivoutuu. Palta on hätää kärsimässä ja tietysti sitä mieltä, että työtaistelulla ei ole poliittista tarkoitusta, vaan kuvittelevat sen olevan osa TES-neuvotteluihin liittyvää työtaistelua ja siksi vikisevät liian lyhyestä ilmoitusajasta. Paltan mielestä valtion poliittinen omistajaohjaus ei ole poliittista toimintaa. Ilmailualan Unioni IAU:n kolme ammattiosastoa, Siviililentoliikenteen työntekijät SLT, Avoin tekniikan ammattiosasto ATA sekä Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto, ovat 18.3. antaneet ilmoitukset työtaistelusta torstaille 27.3. klo 14–16. Ilmoituksen mukaan liittojen jäsenet eivät työtaistelun aikana osallistu työhön, joka liittyy Finnairin ja Nordic Regional Airlinesin käyttämiin teknisiin tai maapalveluihin. Työtaistelulla kerrotaan otettavan kantaa valtion omistajaohjauksen rooliin Finnair Oyj:n nimityslautakunnassa, minkä vuoksi työtaistelun ilmoitetaan olevan poliittinen mielenilmaus. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT antoi 19.3. samalle ajankohdalle vastaavan sisältöisen työtaisteluilmoituksen, jonka mukaan Finnairin matkustamohenkilöstöä edustavat jäsenet eivät kyseisenä ajankohtana osallistu työhön.   IAU on itse tiedottanut aiheesta seuraavasti (lainaan koko tekstin, että se jää johonkin talteen ja on löydettävissä vielä tulevina vuosina). Onhan tämä huvittavaa, että yleinen linja, joka on Finnairille ja Paltalle niin tärkeä, ei suurempia johtajia (jotka on valittu poliittisilla lehmänkaupoilla, ei ainakaan kompetenssiin perustuen) koske: Asian tausta Nimitystoimikunta Finnairissa toimii osakkeenomistajien nimitystoimikunta, johon kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Suurimmat osakkeenomistajat ovat Suomen valtio sekä työeläkevakuutusyhtiöt Varma ja Ilmarinen. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen puheenjohtaja on toimikunnan asiantuntija, joka on oikeutettu osallistumaan toimikunnan kokouksiin, sekä saamaan niihin liittyvät materiaalit. Palkkiot 2019–2023 Finnairin hallituksen vuosipalkkiot nousivat tehtävästä riippuen 0,9–2,9 % vuodesta 2019 vuoteen 2023, jolloin yhtiökokouksen päättämät vuosipalkkiot olivat: puheenjohtaja > 63.000 € varapuheenjohtaja > 32.700 € jäsen > 30.300 € Vuosipalkkiot eivät ole sidottu henkilön osallistumiseen hallituksen ja sen valiokuntien kokouksiin, vaan kokouksista maksetaan erilliset kokouspalkkiot. Vuosien 2019–2023 välisenä aikana osallistumisesta hallituksen jäsenen kotimaassa pidettäviin kokouksiin tai puhelinkokouksiin maksettiin 600 €/kokous, ja jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle 2.400 €/kokous. Lisäksi hallituksen jäsenelle korvataan kokouksiin liittyvät kohtuulliset matkakustannukset, sekä tarjotaan myös puolisoa koskeva lentolippuetu Economy- tai Business-luokassa. Finnairin hallituksen puheenjohtajana vuosina 2017–2023 toimineen Jouko Karvisen viimeisenä täytenä kalenterivuotena (2022) saamat palkkiot olivat yhteensä 80.627 €. Palkkiot 2024 Finnairin hallituksen nykyinen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae valittiin tehtävään yhtiökokouksessa 24.3.2023. Samalla hänestä tuli myös nimitystoimikunnan uusi asiantuntija. Toimikunta teki jo seuraavalle yhtiökokoukselle (2024) ehdotuksen palkkioiden korottamisesta: puheenjohtaja > 72.000 € varapuheenjohtaja > 39.000 € jäsen > 35.000 € Hyväksytty ehdotus nosti hallituksen vuosipalkkioita: puheenjohtaja > 14,3 % varapuheenjohtaja > 19,3 % jäsen > 15,5 % Lisäksi nimitystoimikunta ehdotti 33,3 %:n korotuksia kokouspalkkioihin, jotka yhtiökokous myös hyväksyi. Korotusten jälkeen ne olivat joko 800 € tai 3.200 € kokousta kohden. Näiden korotusten myötä Suvanto-Harsaaelle maksettiin palkkioita yhteensä 136.571 € ensimmäiseltä täydeltä kalenterivuodelta, jolloin hän toimi Finnairin  hallituksen puheenjohtajana. Summa oli 55.944 € / 41,0 % suurempi kuin mitä Karviselle maksettiin kahta vuotta aiemmin samasta tehtävästä. Palkkioehdotus 2025 Nimitystoimikunta on tehnyt tulevalle yhtiökokoukselle uuden korotusehdotuksen hallituksen palkkioihin, jonka jälkeen ne olisivat puheenjohtaja > 80.000 € varapuheenjohtaja > 48.000 € jäsen > 40.000 € Jos tuleva yhtiökokous siunaa tämänkin ehdotuksen, kiinteiden vuosipalkkioiden korotukset vuoteen 2024 nähden olisivat puheenjohtaja > + 11,1 % varapuheenjohtaja > + 23,1 % jäsen > + 14,3 % ja vuoteen 2023 nähden puheenjohtaja > + 27,0 % varapuheenjohtaja > + 46,8 % jäsen > + 32,0 % Ehdotustaan toimikunta perustelee tarpeella nostaa hallituksen jäsenten palkkiot kohden ”markkinatasoa”. Omistajaohjausministerillä mahdollisuus kumota ehdotus Lähtökohtaisesti ministerin tehtävä on tehdä poliittisia linjauksia ja virkamiehen vastuulla on toteuttaa niitä. Pörssiyhtiöiden osalta valtion omistajaohjauksen linjaukset tarkoittavat valtion äänioikeuden käyttämistä yhtiökokouksissa. Tämä oikeus on tällä hetkellä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandilla. Valtion omistaessa yli puolet (55,7 %) Finnairin osakkeista, Strandilla on mahdollisuus olla hyväksymättä nimitystoimikunnan tekemä ehdotus, vaikka valtioneuvoston kanslian virkamies on nimitystoimikunnan jäsenenä sen jo hyväksynyt. Päivän kommentit Jouko Karvisen johtama Finnairin hallitus alensi vuonna 2020 vapaaehtoisesti vuosipalkkioitaan noin 10 % osana yhtiötä ravistelleen koronapandemian vuoksi tehtyjä säästöjä. Vaikka palkkioiden alennus oli voimassa vain vuoden 2021 yhtiökokoukseen asti, eleellä ainakin pyrittiin osoittamaan hallituksen jäsenten sitoutuvan myös henkilökohtaisesti vastuulliseksi kuvailtuun strategiaan. Karvisen oli määrä väistyä puheenjohtajan paikalta vuoden 2022 yhtiökokouksessa, mutta osakkeenomistajien nimitystoimikunta ei lopulta halunnut vaihtaa häntä kesken Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman uuden kriisin. Finnairin tilanne koheni kuitenkin nopeammin kuin oli osattu odottaa, ja Karvinen astui syrjään keväällä 2023. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittu Sanna Suvanto-Harsaae pääsi aloittamaan kautensa tilivuonna, jossa yli 200 miljoonan tappiot liiketuloksessa olivat jo kääntymässä 191 miljoonan voitoksi vahvan markkinan ja säästötoimenpiteiden siivittämänä. Tässä huumassa unhoon jäi Karvisen hallituksen vastuullisuusstrategia. Nimitystoimikunta, jonka asiantuntijana Suvanto-Harsaae toimi, ehdotti vuoden 2024 yhtiökokoukselle hallituksen vuosipalkkioihin 14–19 %:n ja kokouspalkkioihin 33 %:n korotuksia, jotka yhtiökokous myös siunasi. Muutettu palkitsemispolitiikka Nyt nimitystoimikunta on ehdottamassa vuosipalkkioihin edelleen 11–23 %:n korotuksia. Perustelut on kirjoitettu yhtiökokoukselle esitettävään asiakirjaan Muutettu palkitsemispolitiikka (Yhtiökokous 2025). Asiakirjassa on lausuttu hallituksen vuosipalkkion suuruuden tarkoituksesta seuraavasti: Finnairin lähihistoriassa palkkiot ovat houkutelleet hallitukseen yhtä lailla jäseniä, jotka on jälkeenpäin todettu ei-toivotuiksi, eikä ole uskottavaa, että palkkioita korottamalla saman paradoksin toistumien voitaisiin välttää jatkossakaan: Vuonna 2013, vain kahta viikkoa ennen yhtiökokousta, omistajaohjauksesta vastannut ministeri erotti kaikki yhtiön johdon silloiseen palkitsemisjupakkaan osallistuneet hallituksen jäsenet. Näin tapahtui siitäkin huolimatta, että yhtä lukuun ottamatta heistä kaikki olivat ilmoittaneet sitoumuksensa jatkaa tehtävissään. – Nyt voidaan katsoa sellaisia henkilöitä myös, jotka ovat hiukan tämän yrityskuplan ulkopuolella; joilla on kykyä harkita omien päätöstensä seurauksia esimerkiksi yhtiön suhteisiin henkilöstönsä kanssa ja jotka myös pystyvät ymmärtämään, että kansalaisten oikeustaju on viime aikoina ollut todella kovalla koetuksella, ministeri totesi Ylelle antamassaan haastattelussa. Kahdessa viikossa sellaiset henkilöt oli hallitukseen myös katsottu, eikä yhtiön taloudellisesta menestyksestä ole ollut jälkeen päin osoitettavissa, että he olisivat olleet tehtävistään erotettuja huonommin suoriutuvia yksilöitä. Tätä taustaa vasten yhtiökokoukselle esitettävä palkitsemisasiakirja vertautuu oman hännän nostamiseksi kirjoitettuun sanahelinään: Hallituksen jäsenistä ammattilaisen tittelin päätoimekseen on ilmoittanut Suvanto-Harsaaen lisäksi Montie Brewer. Hämmentävästi perusteltuja ovat asiakirjassa myös kokouspalkkiot: Hallituksen jäsenen kotimaassa pidettävistä kokouksista maksetaan 800 €/kokous, ja jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle 3.200 €/kokous. Koska asuinmaalla ei ole kuitenkaan vaikutusta työmäärään, esimerkiksi Tanskassa asuvalle Kööpenhaminasta Helsinki-Vantaalle kokoukseen tulevalle hallituksen jäsenelle maksetaan 1 h 40 min kestävästä lennosta sekä turvatarkastukseen kuluvasta ajasta korvausta 1.200 € ja yhteensä 2.400 €, kun huomioidaan myös paluumatkaan kulunut aika. Jos asuinmaansa ulkopuolella kokoustava hallituksen jäsen onnistuu vähentämään työmääräänsä myös lennon aikana, hänen kokouspalkkiosta saamansa etuus kasvaa edelleen.    Osakkeenomistajien etu Vaikka palkitsemisasiakirjan monin paikoin abstrakteihin perusteluihin on vaikea suhtautua edes kohtuullisella vakavuudella, käsillä olevaan hankkeeseen on suhtauduttava vakavasti. Hallituksen palkkioihin ehdotetut ja jo tehdyt korotukset ovat suuruudeltaan sitä luokkaa, että vertailukohtaa Finnairin historiasta ei hevin löydy, saati lainkaan. Tämän ohella korotuksiaan odottava hallitus on esittämässä toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle kohdistettavia palkankorotuksia. Toteutuessaan toimitusjohtajan muuttuvien palkanosien enimmäismäärän nousisi 200 %:iin ja varatoimitusjohtajan 160 %:iin peruspalkasta nykyisen 120 %:n sijaan. Palkitsemisasiakirjassa korotuksia perustellaan ylimalkaisesti johdon etujen yhdenmukaistamisella osakkeenomistajien edun kanssa ilman, että etua on tarkemmin analysoitu. Osakkeenomistajien kokonaisedun arviontiin pätevät kuitenkin samat lainalaisuudet kuin aiemminkin, mukaan lukien henkilöstön näkemysten huomioiminen. Johdolle ehdotetut palkkioiden korotukset yhdessä hallituksen palkkioita koskevien korotusten kanssa herättävät negatiivisia tunteita, ei vain yhtiön henkilöstön keskuudessa, vaan myös muissa Finnairin liikenteen kanssa tekemisissä olevissa työyhteisöissä. Tämä on seurausta lähihistorian kokemuksista, jotka hallituksen puheenjohtajalta puuttuvat.