Koneen ohjattavuus ilman hydraulipainetta
toni.pulkkinen:
Lainaus
Aikoinaan, kun tein Hawkin ohjekirjoja kirjapainossa, silmääni pisti hauska yksityiskohta. Pilotilla oli lentohaalarin taskussa eräänlainen "pikaohjevihko", jossa oli jotain lentoonlähtötsekkauksia ja hätäohjeita. Eräällä sivulla luki: "Jos hyd 1 -valo palaa ---> tarkista hyd 2. Jos hyd 2 -valo palaa ---> suorita heittoistuinhyppy ---> katso sivu 28...
Hävittäjä ei liitäne kovin pitkälle ilman hydrauliikkaa. Tai, no siis jos se on vaaterissa ja löpöä riittää, niin meneehän se pitkälle... Ohjattavuudessa saattaa olla hiukan ongelmia.
RAT toimii vielä tuossa vaiheessa... Mutta pitää paikkansa, että täydellisen hydraulivian koittaessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hypätä.
ovalila:
Lainaus
RAT toimii vielä tuossa vaiheessa... Mutta pitää paikkansa, että täydellisen hydraulivian koittaessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hypätä.
Mutta sitten hypättyä pitää muistaa lukea se sivu 28 hetimiten.......
redigo:
Aika epätodennäköistä on että kaikki hydraulijärjestelmät menetetään. Moottoreiden käyttämien hydraulipumppujen lisäksi monimoottorisissa matkustajakoneissa on myös vielä vähintään kaksi sähköistä hydraulipumppua, jotka ovat toisistaan vielä täysin riippumattomia. Jos vaikka toinen moottori sammuisi, niin yhdellä moottorilla voisi syöttää koko hydraulijärjestelmää, jos vaikka tämän toisen moottorin hydraulipumppu hajoaisi tai toinenkin moottori hajoaisi, niin käynnistettäisiin ensimmäinen sähköhydraulipumppu(toinen olisi vielä varalla) ja vaikka kummastakaan moottorista ei saataisi sähköä, niin voitaisiin käynnistää APU, lisäksi vielä olisi myös RAT(ram-air-turbine) ja näiden jälkeen vielä koneen omat akut, joten täydellinen hydrauliikkahäiriö nykykoneissa taitaa olla kuitenkin aika epätodennäköistä, vai?
andy1:
Kuten mainittu, epätodennäköistä, mutta mahdollista. Saahan niitä pumppuja ja säiliöitä olla vaikka toistakymmentä, putkia on kuitenkin enemmän tai vähemmän rajallinen määrä. Lähinnä joku tuollainen räjähdyksen kaltainen totaalituho voi saada aikaan vaikka mitä odottamatonta. Muisteleisin puhutun, että tuommoista modernimpaa bussiakin voisi vielä ohjastaa tehoilla ja trimmeillä, joskin homma käy haastavaksi. Asian todenperäisyyteen en ole katsonut aiheelliseksi perehtyä.
-A-
aaltju:
Lainaus
joten täydellinen hydrauliikkahäiriö nykykoneissa taitaa olla kuitenkin aika epätodennäköistä, vai?
Sanoisin että on jokseenkin täysin mahdotonta että syntyisi täydellinen hydrauliikkahäiriö ja kone kuitenkin muuten olisi siinä kunnossa että voisi pysyä ilmassa ja jopa tehdä hallitun pakkolaskun. Se että kaikki hydraulijärjestelmät menetetään täydellisesti edellyttää niin suuria vaurioita että kone tuskin pysyy kasassa.
Toki kaikki on mahdollista... aina on olemassa mahdollisuus että on tehty suunnitteluvirheitä, jotka tulevat ilmi vasta ääritilanteessa tai että tehdään huolto- tai lentohenkilökunnan toimesta inhimillinen virhe, joka johtaa häiriön muuttumiseen katastrofaaliseksi viaksi... äärimmäisen epätodennäköistä tietenkin, mutta silti mahdollista.
Järjestelmärakenteessa keskeisin riskitekijä on yksimoottorisuus, mikä matkustajakoneiden kohdalla lienee kohtuullisen harvinaista. Moottorin tai apulaitevaihteiston vika pimentää hydrauliikan päätehonlähteet totaalisesti ja välittömästi (ja samalla se pimentää myös sähköjärjestelmän päätehonlähteen). Kuten tuossa joku aiemmin Hawkia esimerkkinä käyttäen sanoi niin yksimoottorisessa koneessa juuri mitään ei ole tehtävissä kun molemmista järjestelmistä saadaan alhaisen paineen varoitukset... RAT tai MDP:t auttavat vain hetken... toki jos nokka on valmiiksi oikeassa suunnassa ja nopeutta sekä korkeutta on riittävän vähän niin niillä voinee päästä hallitusti alas (joku joka osaa lentää voinee korjata jos olen hakoteillä). Kuitenkin näissäkin jos toisessa järjestelmässä on elämää niin mitään kovin suurta ongelmaa ei ole.... laskutelineen saa alas typellä (tai jollakin muulla varajärjestelmällä), prioriteettiventtiilit hoitavat sen primäärilennonohjainpinnoille riittää tehoa ja RAT tai MDP avustaa mikäli teho loppuu yhdessä järjestelmässä kesken. Monimoottorisilla koneilla, varsinkin jos niissä on myös APU, on äärimmäisen epätodennäköistä että kaikki mahdolliset tehonlähteet katoavat kerralla ja toisaalta myös niiden järjestelmärakenteet ovat niin paljon monimutkaisempia että rakennevaurioiden mukana hajoava hydrauliikka harvoin pimentää kokonaista järjestelmää... monimoottorikoneilla on tehty melko onnistuneita laskuja melko uskomattomissa vauriotilanteissa.... esim F-15 on laskeutunut ilman toista siipeä, A-10 ilman toista moottoria jne...
Melkeinpä (kuten kaikessa muussakin tekniikassa) keskeisin suunnitteluun liittyvä riskitekijä on ohjelmistot ja elektroniikassa säteilyn vuoksi esiintyvät satunnaishäiriöt.
Navigaatio