Koneen ohjattavuus ilman hydraulipainetta
aaltju:
Lainaus
No tämähän menee jo oikein välimerkkien rakasteluksi kun aletaan puhumaan onko välityskoneiston (varmaankin virheellinen ja vähintäänkin ei-EASA/ATA100/FAR/JAR-termi, kirjanoppineet tarkastakoot termin) osa kiinni itse ohjainpinnassa vai tätä liikuttavassa suuntaventtiilissä....
Katselin HN-468 ketjua ja sieltäkin aika hyvin nousee esille että tässähän ollaan oikeastaan asian ytimessä... terminogiassa... tai oikeammin eksaktin suomenkielisen terminologian puutteessa. Lentokoneiden hydraulijärjestelmistä puhuttaessa terminologia ei usein ole sitä samaa vakioitua mitä käytetään hydraulijärjestelmien yhteydessä yleensä... hieman samalla tavoin kuin kaavioihinkin on keksitty omat symbolit ja piirtotavat.
Yleisteknisessä kielessä toimilaite on yleensä kone-elin, joka muuttaa esim sähkö- tai paine-energian mekaaniseksi tehoksi... eli esimerkiksi hydraulisylinteri ja -moottori tai sähköinen lineaarimoottori ja sähköisesti pyöritetty kuularuuvi ovat toimilaitteita. Lentotekniikan järjestelmien yhteydessä tavataan toimilaitteella tarkoittamaan suurempaa kokonaisuutta, joka sisältää myös varsinaisen toimilaitteen ohjaukseen ja säätöön liittyviä komponentteja (esim suuntaventtiili).
Hydraulisia lennonohjainpintojen toimilaitteita on monenlaisia...
Hydraulisesti tehostetussa hydrauliikka keventää, mutta lennonohjainpinnalle on kuitenkin mekaaninen yhteys, jonka välittämä voima tarvittaessa riittää pinnan liikuttamiseen (vastaavalla tavoin kuin esimerkiksi auton ohjaustehostimessa)... kyseessä on mekaanis-hydraulisen asemaservon erikoistapaus. Näitähän löytyy pienemmistä räpistimistä, niin kiinteä- kuin pyöriväsiipisistäkin.
Mekaanis-hydraulisessa servotoimilaitteessa mekaanisella linkillä on toteuttu vain esiohjausaste ja asematakaisinkytkentä. Mekaaninen linkki liikuttaa suuntaventtiiliä, asematakaisinkytkentä on toteutettu mekaanisella linkillä ja tehoa siirtävää mekaanista yhteyttä lennonohjainpintaan ei ole.
Sähköhydraulisessa servotoimilaitteessa sekä suuntaventtiilin ohjaus että takaisinkytkentä ovat sähköisiä.
Mekaanis-hydraulinen ja sähköhydraulinen servotoimilaite voidaan risteyttää, jolloin saadaan aikaan tässä vängätty FBW:n mekaaninen back-up.
Jotta homma ei olisi liian selkeä on olemassa myös sähköhydraulisia toimilaitteita (engl electro-hydraulic actuator - EHA), joita löytyy uudemmasta kalustosta... esim A350 ja A380, F-18E/F, F-35 jne. Jarmo tuossa aiemmin selitti näiden toiminnan. Lisäksi on luonnollisesti olemassa myös suoralla sähkökäytöllä toteutettuja toimilaitteita, joita yllättäen usein nimitetään sähköisiksi toimilaitteiksi.
Sähköisiin ja sähköhydraulisiin toimilaitteisiin voidaan myös liittää termi Power by Wire (PBW), jolla ymmärretään toimilaitteen ohjaamista suoralla päätehoasteen signaalin ohjauksella.
... ja kun vielä heitetään lisää pissaa kiukaalle niin päästään toimilaitteisiin, joissa on yhdistetty sähköinen ja hydraulinen päätehoaste ja hydraulinen päätehoaste voi olla joko perinteisen keskushydrauliikan käyttämä tai itsenäinen sähköhydraulinen toimilaite. Näitä vekkuleita laitteita löytyy esim ohjuksista... suuret asemamuutokset ajetaan hydrauliikalla ja sylinterin päässä olevalla pietsopinolla suoritetaan tarkka paikoitus.
...
avrorj85:
Kaikista helpoimmalla pääsette tuon terminologian suhteen kun kirjoitatte ja puhutte asiasta englanniksi.
Ilmailuenglannin kääntäminen suomeksi on ollut kautta-aikain hölmöimpiä tekoja. Ei pysty käsittää moista.Niin paljon se sekoittaa ihmisiä ja aiheuttaa päänvaivaa.
yeeman:
Vielä selvempää olisi ollut pysyttäytyä latinan kielessä
Navigaatio