Tyhmiä kysymyksiä muusta kuin ilmailusta, tietokoneista tms.

<< < (366/447) > >>

arttula:
Lainaus

Hehe.  Katsopa Myytinmurtajien jakso jossa pistävät Mr. Murphyn tositestiin, eli testaavat putoaako voileipä tosiaan AINA voipuoli alaspäin.  Jakson lopussa on selvitetty mistä ko. uskomus johtuu, ja ja samaan uskomukseen liittyy USB-kokemuksesikin.


Muistaakseni joku fyysikko joskus laski tuon voileipäjutun perusteella, että leipä tippuu voipuoli alaspäin, koska se ei ehdi normaalitasolla olevalta pöydältä pudotessaan kierähtämään, kuin 1,5 kertaa ympäri. Eli tuohon on olemassa ihan teoreettinenkin perusta.

suntio:
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa." Näin kirjoitti Pirkko Koskimies Marjatta Pokelan lastenlauluun ihme ja kumma. 

"Nollajohdin on maissa, jos se maihin kytketään. Monissa sähköasennuksissa ei näin tehdä. Hyvä esimerkki on sairaala-asennukset, joissa nolla kytketään maasulunvalvontaan, eli niissä on käytössä IT-järjestelmä.

Suomalaisessa sähkönjakelujärjestelmissä käytetään suojamaadoitusta henkilösuojauksen vuoksi (TN-järjestelmä), jossa sähkölaitokselta tuodaan kolme vaihetta ja PEN, ja kiinteistökeskuksessa sitten tuo PEN-johdin jaetaan PE- ja N-johtimiksi. Kun PE maadoitetaan, niin sitten on nollakin maissa, mutta systeemi toimisi aivan hyvin vaikka nolla ei olisikaan maissa. Tällainen tilanne on, jos käytetään suojaerotusmuuntajaa.

Norjassa ei nollajohdinta edes käytetä, laitteet kytketään kahden vaihejohtimen väliin. Samoin on tilanne Suomessa keskijännitejohdoissa, jotka ovat täysin kelluvia, eikä niissä ole kuin kolme vaihejohdinta. Suojaus tehdään maasulunvalvonnalla.

Nollajohdin on luonteeltaan aivan samanlainen kuin muutkin virtapiirin johtimet, eli vaihejohtimet. Kuormitetussa nollajohtimessa voi olla jännite maata vasten, vaikka se olisikin jossain keskuksessa maadoitettu.

PE- eli suojajohdin ei kuulu virtapiiriin, sen tarkoitus on vain ja ainoastaan polttaa sulake, jos sähkölaitteessa syntyy maasulku.

PE = Protective Earth = Suojamaadoitus
N = Neutral = Nollajohto

Nollajohto todellakin kulkee maassa, siis oikeassa maassa (muiden muassa). Näin säästyy (säästettiin) yksi johdin. Talo maadoitetaan hyvällä maadoitusjohtimella ja vastaavasti vaikkapa vesivoimalaitoksen maadoitus kytketään padon teräsbetonin raudoitukseen. Toisaalta kuluttajaa lähellä on usein muuntaja, joka antaa kuluttajalle lisäeristystä ja nolla-maadoitus-johdin(-timet) voidaan vetää myös muuntajalta kuluttajalle. Tämä ei tietenkään voi missään vaiheessa ohittaa kuluttajan ehdottoman välttämätöntä maadoitusta. Teoreettisesti ottaen kolmevaihevirta-tapauksessa paluuvirtaa ei pitäisi syntyä nollajohtoon. Käytännössä kuitenkin syntyy, koska kuormitus ei ole symmetristä.

Seuraavassa erilaisia maadoitustapauksia:

http://en.wikipedia.org/wiki/Earthing_system

Viimekädessä suojamaa (PE) ei saa olla jännitteellinen missään tilanteessa verrattuna kuluttajan todelliseen maapotentiaaliin. Siksi suojamaa ja nollajohto eritelläänkin ja voidaan sallia nollajohdon lievä eläminen kuormituksen mukana sillä erotuksella, että PE ei sitä missään tapauksessa tee.

Jos on pitkä paluujohdin eli maajohdin ja siinä kulkee suuri virta, niin on mahdollista, että johonkin neutraalipisteeseen syntyy jännite nollajohdon liian suuren vastuksen johdosta. Ja on aivan selvää, että tällaista huonoa maapotentiaalia ei voi käyttää suojamaana, joka siis pitää tuoda omalla johtimellaan ja kytkeä suoraan vahvaan todelliseen maahan.

Suomessa normaaliin "töpseliin" tuodaan jonkin vaiheista (L1, L2,L3) ja N-johdin (taikka kaikki 3-vaihetöpseliin ja myös PE). Ja suojamaadoitettuun töpseliin tuodaan lisäksi se PE-johdin, joka siis tarvittaessa kytkeytyy laitteen suojakuoreen (jos laitteessa on suojamaadoitettu kotelo). Ja suojamaan tarkoitus on edelleenkin vain polttaa tarvittaessa sulake (siellä ei sitten voi kulkea edes paluuvirtaa). Näin ollen joissain tilanteissa N-johdinkin voi olla lievästi jännitteellinen, varsinkin jos kulutuslaite ottaa paljon tehoa, jollon paluujohtimeen muodostuu suuri virta.

Tästäkin syystä N-johtimesta voi saada sähköiskun vaikkakin sen yleensä pitäisi olla jänniteetön ja maapotentiaalissa.

Käytännössä ainakin häiriösujauskondensaattoreita vedetään (??) suojamaiden kautta ja näille erikoiskondensaattoreilla asetetaan erikoisvaatimuksia. Tämän johdosta suojamaassakin voi esiintyä häiriötransientteja, mistä varmaan voidaan olla monta mieltä..."
Teksti lainattu täältä.

Edit: Lisätty tekstiä

kenkku:
Tuosta edellisestä postauksesta innostuneena kysyn: onko mitään vaaraa liittää sähkölaitteen maadoitusjohdinta nollajohtoon, kun varsinaista maadoitusjohdinta ei ole saatavilla? Tätä tuntuvat tee-se-itse-miehet tekevän maadoitusjohdinten puutteessa.

Voisiko tuossa olla mahdollista esim. sellainen, että jos sähkölaitetta kosketetaan vaikkapa suihkun jälkeen märällä lattialla, osa virrasta kulkee kotelon ja koskettajan läpi (kun virta kuitenkin kulkee nollajohtimeen, joka olisi kytketty runkoon, ja sieltä edelleen maahan)?

suntio:
Lainaus

Tuosta edellisestä postauksesta innostuneena kysyn: onko mitään vaaraa liittää sähkölaitteen maadoitusjohdinta nollajohtoon, kun varsinaista maadoitusjohdinta ei ole saatavilla? Tätä tuntuvat tee-se-itse-miehet tekevän maadoitusjohdinten puutteessa.
Itselläni on makuuhuoneessa maadoitettu pistorasia. Alunperin siellä on ollut nollaluokan pistorasia, jossa ei ole maadoitusliuskoja. Valtuutettu sähköasentaja vaihtoi pistorasian maadoitettuun ja teki maadoituksen ns. nollaamalla. Minulla on tietokone kytketty tähän maadoitettuun pistorasiaan vikavirtasuojakytkimen ja UPS-laitteen kautta.

Esa:
Lainaus

Voisiko tuossa olla mahdollista esim. sellainen, että jos sähkölaitetta kosketetaan vaikkapa suihkun jälkeen märällä lattialla, osa virrasta kulkee kotelon ja koskettajan läpi (kun virta kuitenkin kulkee nollajohtimeen, joka olisi kytketty runkoon, ja sieltä edelleen maahan)?


Jos siis se kylppärin peilikaappi on maadoitettu lamppunsa nollajohtoon, niin kaapin runko on jännitteellinen. Jännite on kuitenkin normaalisti hyvin pieni, koska sen aiheuttaa vain nollajohdon resistanssi. Kaappihan on virtapiirissä lampun jälkeen ja lampussa tapahtuu valtaosa jännitehäviöstä. Kaappiin ja hanaan yhtä aikaa koskettava ihminen on tässä virtapiirissä kytketty rinnan nollajohdon kanssa ja ihmisen resistanssi on huikeasti suurempi, joten merkittävää virtaa ei hänen lävitseen kulje. Jos kuitenkin nollajohto katkeaa kaapin ja maadoituspisteen välistä, virta lakkaa kulkemasta, mutta kaappi saa vaiheen jännitteen lampun läpi. Silloin kaappia ja hanaa koskettava onkin kytketty yksinään sarjaan sen lampun kanssa ja saa ihan tuntuvan tällin. Huonolla tuurilla voi sydän seota siitä. Tämän takia se suojamaa on hyvä olla omassa piuhassaan. Parempi kuitenkin nollajohtomaadoitus kuin ei mitään maadoitusta. Todennäköisemmin kaappi joutuu kosketuksiin vaiheen kanssa kuin nollajohto katkeaa, ja nollajohtovian huomaa siitä ettei lamppu syty, kun taas maadoittamatonta jännitteellistä kaappia ei huomaa mistään ennen kuin siihen koskee.

Navigaatio

Yksi taso ylös

Seuraava sivu

Edellinen sivu